Tarvetta joulun ihmeelle

Perjantai 16.12.2022 klo 17.56

Vuosi alkaa olla lopuillaan ja pikkuhiljaa siirrymme joulunpyhien viettoon. 

Kuluneen syksyn aikana olen ollut iloinen työkavereiden tapaamisesta ja siitä, että pitkän etäilyn jälkeen toimistolta löytyy kivoja tyyppejä ja omaa perspektiiviä saa laajennettua hieman myös oman läppärin ulkopuolelle. Työpaikalla käydessä työn tekemisen ohella tuntee oikeasti kuuluvansa työyhteisöön ja kokevansa sitä, että annamme jokainen oman panoksemme viraston tehtäviin.

Myös unionilaisten tapaaminen syksyn aikana tuntui erityisen hyvältä. Pikkujoulujen yhteydessä ideoitiin säännöllisempiäkin ja epävirallisia tapaamisia yhdessä. Yhdistyksen hallitus on käynyt ensi vuoden suunnitelmaa läpi. Tarkoituksena on järjestää sekä läsnä- että teams-tapaamisia sekä jäsenmatka tai risteily. Ammattiliitto Pro järjestää jäsenristeilyn Viking Linen M/S Gabriellalla 5.—7.5.2023. Pohdimme Unionissa sitä, tukeeko yhdistys liiton risteilylle lähtöä porukalla. 

Pron edustajistossa, kuten myös muissakin liiton tilaisuuksissa on tullut vahvasti esille se, että hyvä sopimuskulttuuri on etenkin tässä tilanteesa tärkeää ja jatkossakin tarvitsemme vahvaa ammattiyhdistysliikettä. Tähän tarvitaan jäsenistöä ja erityisesti nuoremman sukupolven järjestäytymisasteen kasvua. Ensi vuodelle on tulossa alle 36-vuotiaille jäsenhankintakampanja. 

Työmarkkinaneuvottelut ovat parhaillaan valtiolla käynnissä. Nyt, jos koskaan nähdään konkreettisesti sitä, miten ammattiyhdistysliike pyrkki turvaamaan palkansaajien ostovoimaa. Joulun ihmettä tosiaan kaivattaisiin hintojen nousun keskelle. 

Kaikkien aikojen työmarkkinasyksy

Maanantai 14.11.2022 - Heli

Tilastoväen Unioni juhlii marraskuun lopussa pikkujoulujaan Kalasatamassa. Ruoan, juoman ja yhdessäolon ilta aloitetaan käsittelemällä ja keskustelemalla ajankohtaista työmarkkinatilanteesta. Käynnissä olevaan työmarkkinakierrokseen kohdistuu useita haasteita. Seuraavassa yhteenvetoa yleisestä ja erityisesti meidän valtiosektorin tilanteesta yhteisten pohdintojen ja keskustelun pohjaksi.   

Valtion työ- ja virkaehtosopimus on tällä hetkellä voimassa 1.3.2022-29.4.2024. Sopimuksessa on määritelty, että tämän sopimuksen puitteissa neuvotellaan seuraavista sopimuskorotuksista 21.12. mennessä. Mikäli ratkaisuun ei päästä, on sopimus irtisanottavissa 14.1.2023 päättymään 28.2.2022. Tällainen 1+1-ratkaisu oli viime neuvottelukierroksella hyvin yleinen, sillä keväällä sopimusta tehdessä näkymät inflaatiosta, yleisestä talouden kehityksestä ja ostovoimasta olivat todella hämärän peitossa. Ja kuten nyt tiedämme, tilanne on palkansaajien ostovoiman kannalta edelleen hankaloitunut. Kolmannella neljänneksellä reaaliansiot olivat laskeneet vuoden takaisesta 4,8% ja inflaatio oli syyskuussa 8,1%.

Valtion työ- ja virkaehtosopimuksesta neuvottelevat Valtion työmarkkinalaitoksen kanssa JUKO, JHL ja Pro. Pron neuvottelijoina toimivat julkisen sektorin johtaja ja vastaava juristi. Meillä ovat sopimuskaudet olleet usein kaksivuotisia. Niihin on yleensä liittynyt yleiskorotus sekä paikallisesti jaettavat erät. Paikallisissa erissä on ollut. ns. yleiskorotusperälauta, joka tarkoittaa sitä, että mikäli työpaikalla ei päästä jaosta sopuun, jaetaan erä yleiskorotuksena. Paikalliset erät tulee yleensä ohjeiden mukaan kohdentaa niin, että ne parantavat palkkakilpailukykyä, mutta niillä on mahdollisuus myös korjata virastoissa palkkauksen rakenteellisia ongelmia. Paikalliseriä ei saa lähtökohtaisesti sopia yleiskorotusluonteisiksi.

Keväällä saadun sopimuksen myötä meille maksettiin 1.6.2022 2,0 prosentin sopimuskorotus ja nyt siis pääsopijajärjestöjen tulisi siis neuvotella tulevista korotuksista määräaikaan 21.12. mennessä. Tilannetta hankaloittaa se, että päänavaaja-aloilla ei olla saatu sopimuksia aikaan. Teknologiateollisuuden sopimus päättyi syyskuun lopussa ja sopimus on nyt irtisanottu, ts. eivät neuvottele vain korotuksista, vaan uudesta sopimuksesta. Yksityisillä aloilla saavutetut neuvottelutulokset ovat määrittäneet ns. yleisen linjan, joka on myös valtiolla määrittänyt sitä, mitä neuvotteluissa voidaan tavoitella ja mitä myös ollaan saatu.

Viime kevään sopimuksessa sopimuskorotuksen lisäksi iso saavutettu asia oli perhevapaauudistuksen ja palkallisten päivien kirjaaminen työ- ja virkaehtosopimukseen. Muilla, kuin meillä ja yliopiston sopimuksessa tätä ei ole saatu kirjattua sopimuksiin. Valtion osalta tässä ei kuitenkaan saavutettu tavoitteita täysin, yliopistolla puolestaan saavutettiin. Valtiolla synnyttäneellä vanhemmalla vapaat ovat 72 arkipäivää (40+32 päivää) ja ei-synnyttäneellä päivät lisääntyivät 18 arkipäivään. Yliopistojen sopimuksessa molemman vanhemman vapaat ovat 32 arkipäivää, sekä synnyttäneellä 40 lisäksi arkipäivää.

Sopimuksiin tulevilla ns. tekstimuutoksilla on yleensä kustannusvaikutuksia ja näin ollen ne useimmiten laskevat palkankorotusten tasoa. Nyt viime kierroksella useilla aloilla tehtiin puhtaasti ns. raharatkaisuja, mutta valtiosektorilla saatiin tekstimuutoksia saatiin hyvin läpi. Perhevapaiden lisäksi muita muutoksia viime sopimuksessa oli mahdollisuus muuttaa vuosilomaa rahaksi sekä lisäksi muita pienempiä yksittäisiä muutoksia (jaksotyössä lisä- ja ylityökorvausten määräytyminen, muuttoraha, siirtosuoja liikkeenluovutuksessa sekä virkamatkan määrittelyihin). Valtion työ- ja virkaehtosopimuksessa on myös määritelty sopimuskauden ajaksi työryhmiä, joissa valmistellaan ja edistetään sopimuskauden aikana eri asioita. Tällä sopimuskaudella työryhmät ovat Muuttuva työelämä ja työhyvinvointi -ryhmä, matkatyöryhmä (käsittelee matkakulujen korvaamiset), tilastotyöryhmä (käsittelee ansio- ja kustannuskehitystä sekä palkansaajien ostovoimaa), työaikatyöryhmä (käsittelee mm. valtion työaikasopimuksen kehittämistarpeita) sekä palkkausjärjestelmän kehittämisryhmä.

Mikäli nyt joulu-tammikuun neuvotteluissa ei päästä palkankorotuksista sopuun ja sopimus sanotaan irti, voidaan esimerkiksi edellämainittuja tekstikysymyksiä nostaa neuvoteltaviksi.  

Puuhia, joissa voi tuntea itsensä semi-tärkeäksi

Perjantai 14.10.2022

Teimme Tilastoväen Unioni Pro ry:n jäsenten kanssa pitkään ja kauan odotetun Tallinnan matkan 7.-8.10. Oli todella kivaa nähdä jäseniä ja kollegoita sekä nauttia kiireettömästä oleilusta ja seurustelusta Tallinnan maisemissa. 

Olimme varanneet menomatkalle laivalta loungen. Suolapalaa ja virvokkeita nauttiessa keskustelimme yhdistyksen ajankohtaisista asioista. Meillä, kuten monella muullakin yhdistyksellä jäsenten ja aktiivien ikärakenne painottuu työelämän loppupäässä oleviin. Joudumme oikeasti miettimään sitä, miten tulevina vuosina saadaan aktiiveja mukaan toimintaan ja toimimaan jäsentemme hyväksi. Me aktiivit toimme keskustelussa esille omia tuntemuksiamme siitä, miksi olemme mukana. 

Puheenvuoroissa korostuivat vahvasti sosiaaliset seikat: yhdistystoiminnan kautta tutustuu uusiin ihmisiin ja muihinkin, kuin oman tiiimin jäseniin. Muiden kanssa on kiva tehdä asioita yhdessä. Yhdistystoiminnasta saa vastapainoa ja uusia ajatuksia työelämään. Ammattiyhdistykseen kuuluminen tuo turvallisuutta, kohtaamisia ja ystäviä. 

Unioniin kuuluminen tuo myös tunteen "piireihin kuulumisesta". Pääset mukaan työpaikan työryhmiin vaikuttamaan ja päättämään asioista. Toisaalta meillä aktiiveilla on velvoite olla kartalla jäsenten ja työyhteisön näkemyksistä ja tuntemuksista, jotta osaamme ajaa oikeita asiota. 

Ammatillisen järjestäytymisen aste on heikentynyt. Meidänkin jäsenistä monelle syy kuulua liittoon on ollut se, että "liittoon nyt pitää vaan kuulua". Ehkä esimerkkiä ovat näyttäneet omat vanhemmat tai sukulaiset. En tiedä, miten monella nykykakskymppisellä on mielessään vahvana se, että liittoon pitää kuulua. Työelämän ongelmia kohdatessa työntekijä on kuitenkin varsin yksin ja heikkona työnantajan tulkinta- ja määräysvallan edessä.

Vaikka töissä saisi hommat klaarattua ilman isoja ongelmia, on työpaikoilla jonkun neuvoteltava työnantajan kanssa erilaisista linjauksista, käytänteistä ja myös osin palkoista. Vaikuttaminen on koordinoidumpaa ja tehokkaampaa, kun tavoitteet ja näkemykset syntyvät isommissa ryhmissä sen sijaan, että henkilöstön edustajana toimisi itsekseen se innokkain ja positiivisin tyyppi. Mikäli ammatillinen järjestäytyminen heikkenee voimakkaasti, on koko järjestelmän legitimiteetti uhattuna. Haluammeko sitä?

Joku Eckerö linen loungessa totesi, että "ay-liike on tuki ja turva". Toinen taas sanoi, että aktiivina toimimisessa voi "tuntea itsensä semi-tärkeäksi". Minä puolestani toivotan unionilaiset mukaan aktiiviseen toimintaan, turvalliseen semi-tärkeiden porukkaan!

Heli  

 

Syksyn tapahtumia

Torstai 15.9.2022 klo 6.54

Nyt syksyn aikana on tarjolla useita erilaisia tilaisuuksia Pron jäsenille. 

19.9.–9.10.2022 vietetään Pro-viikkoja, joiden ohjelmassa on tapahtumia, joihin myös voi kutsua kaveriksi ei-jäsenen. Esiintyjinä ovat mm. Jorma Uotinen, Pekka Hyysalo, Jasmin Hamid ja Henrik Dettmann.

Lisäksi syksyn aikana on mahdollisuus päästä katsomaan uutta Mielensäpahoittaja-elokuvaa.  Liiton leffakiertue etenee monille paikkakunnille. Ennen elokuvaa saadaan katsaus ajankohtaiseen työmarkkinatilanteeseen.

Jäsenyyttä kannattaa nyt mainostaa kollegoille sekä myös oman työn ulkopuolella. Kun uusi jäsen liittyy Prohon 19.9.–9.10.2022 välisenä aikana, hän saa sekä liiton että kassan jäsenyyden loppuvuodeksi 25 euron kertamaksulla!

Liittymispäivän tulee olla 19.9.–9.10.2022 välisenä aikana eli ProViikoilla. Tarjous ei koske aiemmin tai myöhemmin liittyneitä jäseniä.

Tilaisuuksista on lähetetty jäsenille sähköpostitse tarkempi info. 

Pari askelta taaksepäin ja maakuoppaan miettimään

Maanantai 15.8.2022 - Heli Udd

Kesälomat on vietetty ja itse kukin olemme aloittamassa uutta syyskautta. Viimeisen kahden kesän jälkeen syksy on ollut täynnä toivoa pääsystä toimistolle ja tapaamaan ihmisiä. Nyt tämä aika on jo onneksi käsillä, vaikka korona uusine variantteineen vaivaa jollain tavalla jatkossakin.

Nyt kun olemme päässeet koronasta voitolle, ollaan toisen laajan kriisin keskellä. Euroopan sotatilanne, hintojen nousu ja väistämätön tarve säästää energiaa mietityttää ja ahdistaa.

Olin lomalla perheeni kanssa Saimaan kylpylässä. Tuntui, että nyt melkein kuin viimeistä päivää pulikoidaan lämmitetyissä vesissä ja saunotaan ennen ankeita aikoja. Ajattelin hirtehisesti, että syksyllä varmaan mennään maakuoppaan ja syödään nauriita. Kylpylässä tapaamamme ystävän lapsi ehdotti illallispöydässä, että drinkkilasin reunassa olevan sitruunaviipaleenhan voisi korvata perunalla. Kuinka oivaltavaa ja ennakoivaa!

Pessimistissävyisiin tulevaisuudenkuviin heijastuu vahvasti tietoisuuteni oman työpaikan tilanteesta. Virastomme kohdalla ymmärrys niukentuvista tulevista vuosista on vahvistunut viimeistään Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Resurssit ja toimintojen rahoitus ovat tulevina vuosian tiukalla. Viraston toimintaa ja toimintakykyä pitää tarkoin arvioida ja suunnitella sen mukaan, mihin rahat riittävät ja mihin sen henkilöstö taipuu. Virastomme pääjohtaja on ilmaissut, että henkilöstöä jouduttaneen vähentämään lähivuosina kymmeneksellä ja uudet rekrytoinnit ovat tiukassa.

Keinoja niukkojen resurssien kanssa elämiseen on vaikeaa löytää. Kun hinnat nousevat, henkilökohtaisessa elämässämme ensin säästetään mukavuudesta ja ei-välttämättömästä kuluttamisesta. On hyväkin asia pohtia omaa kuluttamista etenkin energian kulutuksen ja ympäristön näkökulmasta ja pohtia, millainen merkitys kuluttamisella on omalle hyvinvoinnillemme. Yleisemmin yhteiskunnassa hintakriisi tuo valitettavasti vakavia seurauksia eri väestöryhmien terveyteen ja toimeentuloon.  

Valtion viraston rahakirstun hupenemisen osalta on vaikeampaa löytää selkeitä ratkaisuja. Viraston tulee suorittaa sille elintärkeät pakolliset tehtävät. Aivan välttämättömien lakisääteisten tehtävien suorittaminen ei ole ongelma. Suuri osa Tilastokeskuksen tuottamista tiedoista ylittää heittämällä vähimmäiskriteerit. Tarkemmat tiedot ovat kuitenkin elintärkeitä tiedonkäyttäjille ja eri sidosryhmille. Ja vaikka voimme tuottaa tarvittavat tiedot, on päätettävä, mikä on tietojen laatutaso. Näitä arvotuksia joudumme punnitsemaan ja miettimään entistä tarkemmin.

Koronan tultua valtaosa virastossamme siirtyi etätyöhön. Etätyön tehokkuutta on suitsutettu tuon tuosta. Kun fyysisiin siirtymiin tai pieniin spontaaneihin juttelutuokioihin ei mene aikaa, voidaan paahtaa parhaimmillaan koko päivä palaverista toiseen. Koskaan ei jää aikaa keskusteluille, ideoinnille, pohdinnalle tai väljälle ihmettelylle työpöydän ääressä. Yksin suorittaessa laajempi fokus oman työn merkityksestä voi muuttua kapeammaksi. Ja vaikka tiedostamme tämän, niin työpäivien saaminen huokoisemmiksi tuntuu aina vaan unohtuvan.

Olen sitä mieltä, että nyt on hyvä ja sopiva aika palata hieman taaksepäin. Työ, työn uudistaminen ja tärkeiden asioiden näkeminen vaativat aikaa, pohdintaa ja keskustelua. Töiden priorisointipohdintojen ohella täytyy myös saada takaisin yhteisöllistä kokemista. Tähän on onneksi hyviä mahdollisuuksia työpaikan eri tilaisuuksien muodossa.

Arvioimme usein liian optimistisesti kykymme saada aikaan eri asioita. Nyt on hyvä aika olla realisti ja miettiä sitä, mitä oikeasti pystymme tekemään niillä resursseilla, mitä meillä on. Jos aikaa silti jää yli, se voidaan käyttää ideointiin, pohdintaan ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Niihin on viimeisen kahden vuoden aikana käytetty aikaa hävettävän vähän.

Eli palataan pari askelta taaksepäin, ryömitään yhdessä hetkeksi maakellariin. Laitetaan perunasiivut juuresjuoman koristeeksi ja pohditaan asioita vähän aikaa rauhassa.

Eurooppalaisia naisia ammattiliitoista koolla Belgiassa

Keskiviikko 15.6.2022 - Heli

Olen osallistunut European Trade Union Institute ETUI:n kurssille Leadership and capacity-building for women trade unionists. Kerron tässä kirjoituksessani kokemuksiani kahden lähijakson innoittamana.

Koulutus on pitänyt sisällään vuoden 2021 maalis-, kesä- ja syyskuussa pidetyt etäkoulutuspäivät sekä kaksi lähijaksoa Belgiassa vuonna 2022. Kolmen päivän mittainen koulutus pidettiin Oostendessä helmikuussa ja toinen ja viimeinen lähijakso Brysselissä toukokuussa. Viimeinen koulutusosio tullaan pitämään syyskuussa etäyhteyksillä.

Koulutukseen hakiessa toivomuksenani oli oppia ay-toiminnasta eurooppalaisesta perspektiivistä, saada tietoa kansainvälisistä työelämään liittyvistä sopimuksista, käytänteistä sekä työelämän rakenteista ja haasteista. Laajempi tietämys antaa myös omalle toiminnalle ammattiyhdistyksessä ja liitossa uudenlaista syvyyttä.

Kurssi on tarjonnut tietoa sopimuksista ja opettanut eri maiden ammattiyhdistystoiminnasta, mutta varsinaisen tiedollisen sisällön sijaan pääpainona on ollut kehittää johtamis- ja neuvottelutaitoja sekä luoda foorumi nais- ja tasa-arvonäkökulmien tarkasteluun. Koulutuksessa on arvioitu omaa roolia, vahvuuksia, kehittämisalueita sekä tulevaisuuden näkymiä. Kurssilla vierailleet eurooppalaisen ay-elämän vaikuttajanaiset ovat kertoneet kokemuksistaan, haasteistaan ja keinoista ongelmien ratkaisemiseksi.

Meitä osallistujia kurssilla on yhteensä 24 eri-ikäistä naista. Lähijaksoille on osallistunut noin puolet kurssilaista. Valtaosa työskentelee ammattiliitoissa ja jotkut minun tapaani liiton luottamustehtävissä palkkatyön ollessa muualla.  Eniten osallistujia on Italiasta. Lisäksi kurssilaisia on Ruotsista, Maltasta, Latviasta, Liettuasta, Romaniasta, Saksasta ja Islannista. Olen ainoa suomalainen.

Koulutuksen tärkein anti on ollut päästä tutustumaan eri maiden ammattiyhdistystoimijoihin. Eriarvoisuuteen linkittyy usein vahvasti ihmisten asenteet ja uskomukset. On eri asia saada tietoa tasa-arvoon liittyvistä ongelmista, kuin keskustella niiden kanssa, jotka asian kanssa jokapäiväisessä elämässään painivat. On myös tärkeää todeta yhteisesti näiden ongelmien olemassaolo.

 

Euroopassa eroja ja yhtäläisyyksiä työelämän tasa-arvossa

Yksi kurssin osallistuja on italialaisessa 5,5 miljoonan jäsenen ammattiliitossa CGIL:ssä toimiva Angela. Olennainen osa hänen tehtäväänsä on kiertää Sisilian elintarviketeollisuuden tehtaita ja tavata työntekijöitä. Työntekijät ovat usein naisia ja maahanmuuttajia. He ovat työnantajaan nähden vahvasti alisteisessa asemassa ja kohtaavat työpaikoillaan usein painostusta ja seksuaalista häirintää. Angela kertoi, että tapaamiset ovat hänelle usein raskaita. Toisaalta ammattiliitonkaan sisällä tasapuolinen kohtelu ei välttämättä toteudu. CGIL:n organisaatiossa naisten asemaa on yritetty parantaa kiintiöillä, mutta käytännön tasolla naisten toimijuutta ja kykyjä helposti vähätellään. Liittojen johtajat ovat eläkeikäisiä miehiä ja muutosten saamiseksi täytyy taistella.  

Suomessa naisten asema koko yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla eroaa paljon esimerkiksi etelä-Euroopasta ja Suomi sijoittuu kärkipäähän eri maiden tasa-arvoa vertailtaessa. Tasa-arvon toteutumisen eteen on tehty pitkään työtä, mutta yhä edelleen segregaatio eli työelämän jakautuminen mies- ja naisvaltaisille aloille on vahvaa ja vaikuttaa naisten palkkaukseen ja esimerkiksi perhevapaiden pitoon. Työnantajasektoreittain on myös eroja. Itse työskentelen valtiosektorilla, jossa tasa-arvon suhteen ollaan mielestäni parhaimmassa tilanteessa. Osa työelämän tasa-arvoon liittyvistä ongelmista on ilmeisiä ja niille löytyy selkeitä ratkaisuvaihtoehtoja, mutta lisäksi on ongelmia, jotka jäävät hyvältä näyttävien rakenteiden ja tilastolukujen alle. Esimerkiksi sukupuolittaisia eroja uralla etenemisessä voi olla vaikeaa arvioida. Jos ongelmat jäävät piiloon, eikä niitä yhteisesti tunnisteta, ei myöskään ratkaisuja ole helppoa löytää.

Jokainen eurooppalainen maa kamppailee tulevaisuudessa riittävän työvoiman saatavuudesta etenkin palvelualoille. Työmarkkinat eriytyvät ja eriarvoistuvat, sillä työ muuttuu toisaalta asiantuntijavaltaisemmiksi. Etenkin palvelualoilla työskennellään epätyypillisissä työsuhteissa ja osa-aikaisesti. Palvelualojen työntekijöissä on myös suhteessa enemmän maahanmuuttajataustaisia. Itse näen, että tulevaisuuden ammattiyhdistysliikkeen olisi erittäin tärkeää kohdistaa vahvasti huomiota näille aloille. Näillä aloilla työelämän parantamisen vaatimukset ovat ilmeisiä ja välttämättömiä, sillä muutokset rapauttavat oikeudenmukaista työelämää ja hyvinvointiyhteiskuntaa. Palkansaajien järjestäytymisastetta ja yleissitoviin työehtosopimuksiin perustuvaa järjestelmää pitää saada pidettyä yllä ja vahvistettua. Etenkin naisten aseman parantamisen näkökulmasta järjestäytyminen on tärkeää. Ammattiliitoilla on keskeinen rooli tasa-arvon edistämisessä. Naisille myös tarjoutuu ammattiliittojen toiminnan myötä mahdollisuuksia omien oikeuksien tiedostamiseen, keinoja oman aseman parantamiseen sekä esimerkiksi rohkeutta uudelleenkouluttautumiseen. Ammattiyhdistysliike voi tarjota maahanmuuttajataustaisille palkansaajille vahvempaa integraatiota suomalaiseen työelämään, tasa-arvoon ja yhteiskuntaan. Työelämään ja kouluttautumiseen liittyvät mallit ja arvostukset myös periytyvät. Naiset ja nuoret naiset ovat keskeisessä roolissa tulevien sukupolvien kasvattajina.

 

Kehitys syntyy yhteistyössä

ETUI:n kurssilla koin workshopit, keskustelut ja kohtaamiset muiden kurssilaisten kanssa erittäin merkittäviksi. Saimme läsnätapaamisissa luotua hyvin nopeasti vahvan ryhmähengen ja keskinäisen luottamuksen toisiimme. Ryhmäläisten into ja intohimo asioiden parantamiseen tuli vahvasti esille. Moni meistä toi esille myös kiireen kanssa kamppailun, omaan ay-rooliin liittyvät pohdinnat ja epävarmuudet. Johtamis- ja neuvottelutaitojen kehittäminen edellyttää myös omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamista. Mahdollisuus kehittyä syntyy siitä, että asioita jaetaan yhdessä ja tehdään niitä näkyväksi. Monet kurssilaiset olivat kokeneet toimintaansa liittyvää vähättelyä ja myös suoranaista vastustusta. Tällaisessa ympäristössä toimiminen vaatii suunnattomasti rohkeutta ja kurssilla saatiin varmuutta omaan työskentelyyn.

Ryhmämme aikoo kokoontua säännöllisesti kurssin jälkeenkin etäyhteyksien kautta. Suunnitelmissa on myös järjestää yhteisiä tapaamisia. Jos me viime lähijaksolla olleet kaksitoista naista kokoonnumme vuosittain, kahdentoista vuoden jälkeen olemme varmasti saaneet omalla sarallamme asioita paljon aikaan yhteisen verkoston ansiosta.

Emme ole omissa yhdistyksissämme tai ammattiliitto Prossa yksin, vaan osa suomalaista ja eurooppalaista työelämää. Tulevaisuuteen liittyy paljon haasteita, joten kaikki mahdollisuudet verkostoitua eri toimijoiden kesken antavat tärkeitä näkökulmia ja eväitä yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen.

Terveiset Pron edustajistosta

Maanantai 16.5.2022 klo 15.29 - Heli Udd

Ammattiliitto Pron edustajiston kevätkokous pidettiin 13.-14.5.2022 Kirkkonummen Majvikissa. Osallistuin kokoukseen edustajiston jäsenenä. Kevätkokouksessa hyväksytään edellisen vuoden toimintaan ja talouteen liittyvät asiakirjat. Lisäksi asetettiin seuraavan vuoden talousarviolle raamit, hyväksyttiin päivitykset liiton strategiaan sekä vaalivaikuttamisen periaatteet. Edustajiston materiaaleja on myös jäsenten luettavissa Proplussan dokumenttipankista.

Jorma Malinen toi aloituspuheenvuorossaan esille ns. vihreän siirtymän sekä talouden ja työelämän rakennemuutoksen. Asiantuntijatyön osuus työmarkkinoilla kasvaa, mikä edellyttää koulutuksen ja osaamisen kehittämistä. Työelämän segregaatio eli miesten ja naisten eriytyminen eri aloille on vahvaa ja asetelmaa pitäisi purkaa. Työehdoista sopiminen on tällä hetkellä kovassa murrostilassa ja ammattiliittojen tulisi tehdä jatkossa enemmän keskinäistä yhteistyötä.

Liiton toiminta tapahtui vuonna 2021 pitkälti etäyhteyksien kautta, mikä osaltaan myötävaikutti liiton hyvään taloustilanteeseen. Vuoden 2023 osalta jäsenmaksun muuttamiselle ei nähdä tarvetta.

Edustajiston keskustelussa on tuotu esille, että toiset liitot ovat alentaneet selkeästi jäsenmaksujaan. Alennukset kuitenkin kustannetaan liittojen säästöillä. Toiminnan rahoittaminen säästöillä on erittäin ongelmallista, koska se pidemmällä tähtäimellä johtaa toiminnan ja talouden rapautumiseen. Aiemmista kokemuksista on myös huomattu, että jäsenmaksun muuttamisella ei lopulta ole kovin suurta vaikutusta jäsenmääriin.

Vaikka liitot kilpailevat yleisen työttömyyskassan kanssa, on muistettava, että yleisen kassan jäsenyyteen ei liity muita etuja, kuin työttömyyskorvauksen maksaminen, kun taas ammattiliitot toimivat yksilön tukena työelämässä, neuvottelevat palkoista ja työehdoista sekä kehittävät työelämää laajemminkin.

Edustajistossa hyväksyttiin liiton vaalivaikuttamisen ohje. Elinkeinoelämä antaa omia intressejään tukeville tahoille vaaleissa vahvaa taloudellista tukea. Pro haluaa tuoda vaaliteemoihin ja poliittiseen päätöksentekoon palkansaajien näkökulmasta tärkeitä asioita. Vaalivaikuttaminen kohdentuu pääosin eduskunta- ja eurovaaleihin, sillä näillä on keskeinen merkitys työelämän kehittämisen näkökulmasta. Ohjeeseen lisättiin kuitenkin myös mahdollisuus aluevaaleja koskevaan tukemiseen. Lähtökohtana on tasapuolisesti tukea eri puolueiden prolaisia ehdokkaita. Toisaalta pitäisi varmentua siitä, että ehdokkaat edustavat yleisesti hyväksyttyjä arvoja.  

Julkisen sektorin edustajat kävivät keskusteluja vaalivaikuttamisesta ennen edustajiston kokousta. Vahva puoluepoliittinen vaikuttaminen koetaan julkisen sektorin edustajien puolella vieraaksi. Toisaalta nähdään, että liiton on ehdottoman tärkeää olla vaikuttamassa palkansaajia ja jäseniä koskeviin kysymyksiin yhteiskunnassa.

Omasta mielestäni yksittäisen jäsenen auttamisen ja työpaikoilla tapahtuvan vaikuttamisen lisäksi liiton yhteiskunnallista vaikuttamista tulee tuoda vahvasti ja konkreettisesti jäsenille esille. Esimerkiksi valtion työ- ja virkaehtosopimukseen neuvotellut parannukset perhevapaiden palkallisista päivistä lisäävät työelämän tasa-arvoa. Ammattiliiton jäsenyys ei tarkoita vain omien etujen ja vaikutusmahdollisuuksien ylläpitämistä työelämässä. Järjestäytyminen ja liiton tuoma joukkovoima antaa mahdollisuudet työelämän ja yhteiskunnan kehittämiseen ja parantamiseen.

Pääsiäisen sanomaa

Torstai 14.4.2022 klo 8.08 - Heli

Näin pääsiäisen alla blogin aihetta miettiessä tulee mieleen kaksi vuodenkiertoon liittyvää teemaa. Ensimmäisenä tulee mieleen kevät, aurinko ja uudistuminen. Toisena tulee tietysti mieleen uskontoon liittyvä pääsiäisen sanoma, jonka ydin on armollisuus ja sen mahdollisuus, että joku voi ottaa taakkaamme kannettavakseen. Tartun nyt tähän jälkimmäiseen.

Olen tällä ja edellisellä kaudella toiminut virastomme johtoryhmässä henkilöstön edustajana. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut toimintaamme uusia täsmennystarpeita, koska sota ja sen seuraukset ovat tuoneet tarvetta tuottaa akuuteista ja yllättävien muutosten alla olevista asioista tilastotietoa. Lisäksi valtiohallinnossa ja virastoissa turvallisuuteen liittyviä asioita on selvitetty ja turvallisuuteen kiinnitetään tällä hetkellä aiempaan verrattuna uudenlaista huomiota.

Viime kuukauden aikana johtoryhmässä, kuin myös yt-toimikunnassa ollaan käsitelty viraston tulevaa talousarvioehdotusta. Tulevat vuodet näyttävät tiukilta ja virastossa joudutaan tekemään sopeuttamistoimia. Henkilötyövuosien arvellaan tippuvan noin kolmellakymmenellä vuonna 2023. Lisärahoituksen saaminen toimintaan on erittäin tiukilla, sillä valtiovarainministeriötä kiinnostaa tällä hetkellä tilastotointa ja vastaavaa enemmän maatalouteen, energiaan ja puolustukseen liittyvät tarpeet. Viraston sopeuttamistoimien osalta joudutaan tekemään ratkaisuja ja löytämään tasapaino sen suhteen, mitä tehtäviä virasto toteuttaa ja millä henkilömäärällä. Tällä hetkellä myös päivitetään ja pohditaan viraston strategiaa. Viime aikoina on vahvasti selkiytynyt se, että toiminnoissa tulee keskittyä ydintoimintoihimme ja tietoisuus siitä, että mihinkään ylimääräiseen ole mahdollisuuksia, on lisääntynyt. Meillä on useita tärkeitä kehittämishankkeita kesken ja näiden rahoitus on vaakalaudalla. Myös hankkeita pitää pystyä viemään eteenpäin ja tämä on ehkä suurin haaste toimintamme kannalta. Jos ei mitään kehitettäisi, vaan keskityttäisiin nykyiseen tekemiseen, puuhailisimme vieläkin reikäkorttien kanssa.

Mutta siihen armollisuuteen. Me henkilöstöjärjestöjen edustajat olemme pohtineet yhdessä viraston tulevaisuuden näkymiä ja sitä, millainen näkemys meillä tulisi tuleviin linajuksiin olla. Viraston tehtäviä tulee oikeasti priorisoida ja viesti henkilöstölle ja organisaatiolle tulee olla selvä. Ei saa valua yksilön tai tiimin harteille, mitä tehdään, mitä ei tehdä ja mitä tehdään aiempaa karkeammalla tarkkuudella.

Kun tehtävää kuitenkin riittää ja tiimistä lähtee kollega muualle, haluaisimme toki, että tilalle tulisi joku. Tilanne on kuitenkin sellainen, että jos virastossa rekrytointeja tehdään entiseen tapaan, voi tämä johtaa aikanaan yt-neuvotteluihin ja irtisanomisiin. Tätä meistä ei kukaan tahdo. Eli töitä pitää jatkossa pystyä tekemään pienemmällä miehityksellä, mutta siten että tehtäviä ja osin myös tekemämme työn laatutasoa karsitaan. Me työntekijät olemme usein vahvasti sitoutuneita työhömme ja työn laatu on meille tärkeä asia. Arviointia on kuitenkin tässä välttämätöntä tehdä ja toimenpiteisiin on oltava valmiita, koska kyse on meidän jaksamisestamme ja viime kädessä terveydestämme.

Me järjestöissä pidämme osaltamme huolta siitä, että työntekijöiden taakka ei kasva liian suureksi, eivätkä priorisoinnit jää työntekijän harteille. Työyhteisössä, kuin myös omassa tekemisessämme kannattaa muistaa armolllisuus itseämme ja työkavereitamme kohtaan. Armollisuus ja se, että meidän työtaakkamme jaetaan oikeudenmukaisesti on tärkeää. Sillä päästään eteenpäin ja pidetään yllä luottamusta myös tulevaan.

Aurinkoa ja hyvää oloa pääsiäiseen toivottaen,

Heli

Ajatuksia vuosikokouksen alla

Tiistai 15.3.2022

Tilastoväen Unioni Pro ry:n vuosikokous pidetään 17.3.2022. Jäsenet ovat lämpimästi tervetulleet kokoukseen kuulemaan siitä, mitä olemme viime vuonna tehneet, mitä tälle vuodelle on tiedossa sekä tekemään toimintaan liittyvät päätökset, kuten myös alkavan kauden henkilövalinnat.

Kun vuosikokouksessa päätetään edellisen vuoden toiminta ja samalla kuluvan vuoden toiminta, on tässä hyvä sauma pohtia mennyttä ja tulevaa. Olemme eläneet nyt kaksi vuotta korona-pandemian tuomassa epävarmuudessa, joka muuttui äkkiä valtavaan huoleen ja suruun siitä, mitä Venäjä Ukrainassa tällä hetkellä tekee. Henkisesti virusepidemiaa ja sen ennustamattomuutta on helpompi sietää, kuin tietoista pahuutta ja julmuutta.

Näiden kaikkien kriisien keskellä elämme omaa arkeamme työpaikoilla ja kotona. Sotatila tulee heijastumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, talouteen ja ihmisten arkeen. Koronan lieventyminen toivottavasti mahdollistaa aiempaa enemmän yhteisiä kohtaamisia. Tässä tilanteessa tarvitsemme kanssaihmisten tukea ja turvallista ilmapiiriä.

Tarvitsemme myös hyvää ja luottavaista ilmapiiriä yhdistystoiminnassa. Viimeiset kaksi vuotta olemme eläneet teams-sessioiden keskellä. Me Unionissa saamme jäseniltä tykkäyksiä tiedotteisiin, välillä joku kommentoi jotakin ja tilaisuuksissa saamme myös kiitosta muuta palautetta. Yhteys jäseniin, kuten muuhun työyhteisöönkin on kahden vuoden aikana väljentynyt. Jäsenten näkemyksiä, kokemuksia, fiiliksiä tarvitaan siihen, että asioita voidaan hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla. Sen vuoksi kaipaammekin toimintaamme aktiiveja niin hallitukseen kuin eri työryhmiin edustamaan henkilöstöä, kuin myös aktiivisiksi jäseniksi.

Yhdistys- ja luottamusmiestoiminnassa sekä edunvalvonnassa on tärkeää tietää asioista, mutta tärkeää on myös osata ajatella, keskustella ja toimia yhteistyössä muiden kanssa. Käsiteltävät asiat ovat monitahoisia ja niillä on oma historiansa. Päätökset tehdään usein jonkinlaisina kompromisseina kussakin tilanteessa.

On tärkeää ylläpitää rakentavaa ja keskustelun mahdollistavaa ilmapiiriä työnantajan ja järjestöjen välillä. Tämä luottamus meillä TK:ssa on ollut hyvä ja vahva, emmekä sitä missään nimessä halua menettää. Monimutkaisiin asioihin on harvoin helppoja ratkaisuja. Asiat usein etenevät pienin askelin ja hitaasti. Jäsenistön suuntaan tämä voi helposti näyttäytyä sellaisena, että emme saa paljoakaan aikaan. Jäsenistölle pitää kertoa asioista, tuoda esille asioiden ajamisen prosesseja sekä kysyä näkemyksiä. Tähän meidän pitää yhdistyksenä jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Missään nimessä emme voi järjestönä toimia niin, että uskotellaan, että asiat ovat tuosta noin vain ratkaistavissa ja vaikka oikeusteitse. Tällaisia nopeita voittoja ei voida saavuttaa ilman että rikotaan luottamus eri osapuoliin, myös omaan liittoomme.

Viime vuoden aikana etenkin Unionin luottamusmiestiimissä ollaan keskusteltu paljon yhteisistä toimintatavoista ja asioiden hoitamisesta. Unionin toiminnassa on aina lähdetty siitä, että yhteisiin toimintatapoihin sitoudutaan. Tilastoväen Unionin toiminta vuonna 2022 pyrkii edistämään jäsentensä etuja työpaikkakohtaisena yhdistyksenä, mutta myös osana Ammattiliitto Prota. Työtä tehdään eri osapuolten kanssa rakentavassa hengessä. Ilman jäseniään yhdistys ei kuitenkaan ole mitään. Jäsenten tarpeiden tulee heijastua toimintaamme. Tämän takia pyydänkin teitä jäseniä olemaan aktiivisia omassa roolissanne. Ollaan yhteydessä ja keskustellaan, miten voimme työolosuhteita, työhyvinvointia ja työehtoja yhteisellä työpaikallamme parantaa.

Heli Udd

Tilastoväen Unioni Pro ry:n puheenjohtaja

Ammattiliitto on ystävämme

Tiistai 15.2.2022 klo 7.02 - Kirsi Vornanen

Ammattiyhdistysten jäsenmäärät ovat pitkään olleet laskusuunnassa ja julkisessa keskustelussa ammattiliittoja on oltu kuoppaamassa jo vuosia. Syitä tähän on monia. Liittoja pidetään osin kankeina, menneisyyteenkin jymähtäneinä, jopa työelämän uudistusten jarruina. Ammattiyhdistysliike on kuitenkin aikojen alusta saakka ajanut työntekijän etua työehtoihin, palkkaukseen ja työhyvinvointiin liittyen. Emme voi tietää minkälaista työelämämme olisi, jos ammattiyhdistysliikkeet yhtäkkiä lakkaisivat olemasta. Ja yhä edelleen liitot kuitenkin porskuttaa ja sopimuksia tarvitaan.

Jäsenhankinta haastaa meitä myös Tilastokeskuksessa. Koetaan, että liittoon kuulumisesta ei ole hyötyä. Moni voi ajatella, että oikeastaan kaikki työntekijälle kuuluvat edut ovat jo saavutettavissa ilman jäsenyyttäkin. Moni työntekijä tunnollisesti kuuluu liittoon ja maksaa jäsenmaksun, muttei kuitenkaan hyödynnä jäsenyyden tuomia etuja aktiivisesti tai käytä vaikkapa ääntään liiton vaaleissa. 

Ammattiyhdistystoiminnassa mukana olemisen kautta työntekijä pääsee vaikuttamaan koko työyhteisöä koskeviin asioihin ja päätöksentekoon laajemmin kuin liittoon kuulumaton. Tilastokeskuksessa yhteistyö on laajaa ja liittojen edustajat ovat aktiivisesti mukana mm. johtoryhmässä, työsuojelutoimikunnassa, vaativuudenarviointi ryhmässä.

Liittoon kuuluessasi myös luottamusmiehet ovat tukena ja apuna eri tilanteissa. Työuran aikana voi eteen tulla erilaisia tilanteita, joissa luottamusmiehen osaamisesta ja tuesta on iso apu. Esimerkiksi työntekijän ja esihenkilön näkemykset tehtävän vaativuuden ja/tai työsuorituksen arvioinnin osalta eivät aina jostain syystä kohtaa. Luottamusmiesten kokemus ja apu edistävätkin vuosittain monien yksittäisten työntekijöiden palkkauksen kehittymistä positiiviseen suuntaan.

Kannustamme puhumaan palkkausasioista avoimesti myös meillä Tilastokeskuksessa. Kollegoiden ja tiimin kesken on asian esille otto voi arveluttaa, mutta miksipä ei. Läpinäkyvyyttä voimme kukin lisätä omalla avoimuudellamme. Palkkausta koskevat tiedot ovat julkisia, joskin vielä monessa virastossa hankalasti saatavilla. Yksityisellä puolella on yhä enemmän lisääntynyt se, että tarkka palkka kerrotaan jo työnhakijaa haettaessa työhakemuksessa. Kun palkkausta koskien puhumme rohkeasti ja avoimesti, saamme näin parhaiten epäkohtia näkyväksi ja mahdollisia eroja palkoissa korjattua. Työnantajan on myös pystyttävä perustelemaan eroja palkkauksessa. Samasta työstä kuuluu maksaa sama palkka.

Toivottava on, että tulevaisuudessa puhe palkoista lisääntyy. Työntekijät arvostavat yhä enemmän sitä, että työnantaja on avoin ja reilu myös palkkausta koskevissa asioissa.

Pron jäsenhankintakampanja jatkuu vielä 1.3 saakka. Kannusta kollega liittymään mukaan vaikkapa juurikin palkka-avoimuuden hengessä.

Ammattiliitto on ystävä (proliitto.fi)

Mukavaa palkkapäivää ja talven jatkoa.

Kirsi Vornanen 

Tilastoväen Unioni Pro ry varapuheenjohtaja

Alkaneen vuoden kuulumisia

Maanantai 17.1.2022 klo 7.37

Hyvää alkanutta vuotta 2022!

Tässä kuulumisia alkanutta vuotta koskien:

Tilastoväen Unionin hallitus on tehnyt toimintasuunnitelman vuodelle 2022 ja se on luettavissa myös näiltä sivuilta. Toimintasuunnitelman teemoja käsiteltiin myös Teams-jäsenglögeillä 14.12. Toimintasuunnitelma ja tehty taloussuunnitelma ohjaavat yhdistyksemme toimintaa vuosikokoukseen asti, jossa yhdistyksen toiminta, talous, kuten myös henkilövalinnat päätetään virallisesti alkaneelle vuodelle. Säännöissämme määritellään, että vuosikokous pidetään vuosittain helmi-maaliskuussa. Kaipaamme joukkoon uusia aktiiveja, joten jos toiminta yhdistyksessämme kiinnostaa, ota yhteyttä!

Muuta ajankohtaista vuoden nyt alkuun ovat alkaneet valtion työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut seuraavalle 1.3. alkavalle kaudelle. Liitto tiedottaa jäseniään aktiivisesti neuvottelujen etenemisestä.

Helmikuun lopulla viraston tes-ves-neuvotteluryhmässä käsitellään viitetehtäväkuvausten tilannetta. Kuvauksia ja uusia käytänteitä luonnosteltiin pitkään ja suunnitelmat olivat muutaman vuoden tauolla. Liittojen näkökanta on se, että sovittavana oleva malli ei saa olla ristiriidassa muiden voimassa olevien palkkausta koskevien sopimusten ja ohjeistusten kanssa. Tämän vuoksi kuvauksia ei ole voitu ottaa käyttöön.

Ennen Prohon liittymistä yhdistyksemme edunvalvonta- ja jäsenasiat hoidettiin Pardiaan kuuluvassa Tekniikan ja Tiedon toimihenkilöt TTT ry -liitossa. TTT:n roolia ja tulevaisuutta pohdittiin useampi vuosi niin TTT:n hallituksessa kuin siihen kuuluvissa yhdistyksissä. Viime vuonna päästiin vihdoin asiassa eteenpäin. Pron alaisuuteen on nyt tämän vuoden alusta perustettu TTT Rahasto, johon TTT:n varallisuus siirretään. Rahasto tukee yhdistysten toimintaa taloudellisesti ja rahaston varallisuus on "korvamerkittyä" TTT:läisille yhdistyksille.

Alkaneen vuoden osalta siis suunnitelmat toimininnan suhteen on linjattu ja myös taloudellisesti mahdollisuudet järjestää toimintaa jäsenillemme ovat hyvät. Verotusteknisistä syistä suora jäsenten taloudellinen tukeminen yhteisten tilaisuuksien puuttuessa on hankalaa. Nyt muistimme jäseniämme pienimuotoisesti vuoden alussa. Tarve yhteiseen toimintaan ja tilaisuuksiin on iso. Nyt vain odotellaan, että pääsisimme vihdoin, eli tänä vuonna, kokoontumaan.  

Jouluinen tervehdys

Keskiviikko 15.12.2021 klo 14.50

Tässä lyhykäisesti joulukuun terveisiä.

Katse suuntautuu meillä Unionissa ensi vuoteen ja toimintaan, ennenkuin lähdemme joululomille. Tulevan vuoden toiminnasta keskustelimme myös jäsenten Teams-glögitilaisuudessa 14.12. Kiitokset kaikille tilaisuuteen osallistuneille!

Pandemia ja etätyö näyttävät jatkuvan pitkälle ensi vuoteen. Kuitenkin heti, kun on mahdollista ja turvallista, järjestämme Unionissa yhteisiä tilaisuuksia. Sitä ennnen jatketaan Teams-tapaamisia. Onneksi nyt syksyn aikana ehdimme edes hiukan tavata toisiamme ja vaihtaa kuulumisia työpaikalla. 

Unioni muistaa jäseniään pienellä herkkumuistamisella heti tammikuun alussa. Jäsenille on lähetetty sähköpostilla tietoa tähän liittyen. 

Toivotan jäsenillemme rentouttavaa ja levollista joulunaikaa. Ja samaten hyvää alkavaa arkea ensi vuoden puolella. 

Liittokuulumisia

Maanantai 15.11.2021 klo 7.02 - Heli

Marraskuinen tervehdys kaikille!

Kerron tässä blogiteksteissä hieman ajankohtaisia Unionin ja Ammattiliitto Pron asioita.

Työmarkkinoilla työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut ovat käynnissä. Meillä valtiolla sopimuskausi kestää helmikuun loppuun asti. Neuvottelut alkanevat loppuvuonna tai heti vuoden alussa. Pron yleisinä tavoitteina on ostovoimaa parantavat palkankorotukset sekä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden, työhyvinvoinnin ja paikallisen sopimisen edistyminen sopimusaloilla. Valtion neuvottelukunnassa lisäksi määritellään omaa sopimusalaamme koskevat tarkemman tason tavoitteet. Itse neuvottelukunnan jäsenenä näen, että tällä hetkellä, kun pitkästä etätyöajasta on siirrytty takaisin toimistoille, on tärkeä saada edistettyä etätyöhön ja monipaikkaisuuteen liittyviä asioita.

Neuvottelutavoitteita ja neuvotteluita käydään läpi Pron jäsenistön kanssa eri liiton tilaisuuksissa. Osallistukaa niihin!

Ammattiliitto Pron edustajisto pidetään marraskuun lopussa. Edustajistossa päätetään vuoden 2022 toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä liiton jäsenmaksusta ja yhdistysten tukemisen periaatteista.

Tilastoväen Unioni kuuluu myös Tekniikan ja tiedon toimihenkilöt TTT ry:hyn. Pardian aikana jäsenpalvelumme ja osin myös edunvalvontamme järjestyivät TTT:n kautta. Prohon liittymisen myötä tämä TTT:n keskeinen rooli poistunut ja supistunut vain yhdistysten tukemiseen. TTT:n tulevaisuutta ja eri vaihtoehtoja on käyty pitkään TTT:n hallituksessa läpi ja nyt lopulta saataneen loppuvuoden edustajiston kokouksissa päätökset maaliin. TTT:stä tehdään omakatteinen rahasto Ammattiitto Pron alaisuuteen. Rahaston tuotoilla ja varoilla tuetaan TTT:läisiä jäsenyhdistyksiä ja niiden toimintaa. Meille yhdistyksille tämä toiminnan taloudellinen tuki tuo jatkossakin hyvät mahdollisuudet esimerkiksi jäsenristeilyjen järjestämiseen ja muuhun jäsenistön tukemiseen.

Työpaikkamme tes-ves-neuvotteluryhmässä ollaan puolestaan käsitelty viitetehtäväkuvausten tilannetta. Seuraavan kerran tapaamme työnantajan kanssa helmikuussa. Ennen tätä meidän järjestöjen on määrä tehdä esitykset kuvauksiin liittyvistä muutostarpeista. On tärkeää, että uusi järjestelmä ei ole ristiriidassa valtion palkkausjärjestelmiä koskevan mallisopimuksen kuin myös oman palkkausjärjestelmää koskevan sopimuksemme kanssa ja tätä kokonaisuutta ja muutostarpeita tulee käydä vielä tarkoin läpi.

Olisi hienoa saada unionilaisille yhteinen tapaaminen vielä tämän vuoden puolella esimerkiksi pikkujoulujen merkeissä. Aika kuitenkin menee vinhaa vauhtia eteenpäin ja toisaalta työpaikalle paluussa on varmasti ollut tiettyä verkkaisuutta ja ihan syystäkin, johtuen koronatilanteesta. Palataan vielä yhteisen tilaisuuden järjestämiseen tuonnempana!

Back to office

Perjantai 15.10.2021 klo 8.44 - Kirsi Vornanen

Edellisen kerran olin töissä toimistolla maaliskuussa 2020. Heilahti yli vuosi ja 7 kuukautta seuraavaan kertaan. Kukapa olisi silloin uskonut, että etätyösuositus tulee jatkumaan näinkin pitkään. Ehkä joku mutta en minä. Vielä kolmekin vuotta sitten olisi tuntunut järjettömältä ajatus siitä, että töitä tehtäisiin jatkuvasti ja päivittäin verkon kautta niin, että meistä kukin on missä on. Hienosti on kuitenkin selvitty.

Itselläni ei ole etätyöajasta työntekemisen kannalta muuta kuin hyvää sanottavaa. Työajan käyttö on tehostunut. Oma vastuu töistä ja aikatauluista on korostunut. Kameraa aktiivisesti käyttävänä väittäisin, että olen varmasti ollut ainakin saman verran ellen enemmän näkyvillä kokouksissa kollegoilleni kuin toimistolla ollessani. Mahdollisuudet oman elämän sovittamiseen työn kanssa ovat parantuneet. Aikaa ennen koronaa matkustin usein kahden kodin välillä. Reitti Helsinki-Joensuu-Polvijärvi edes takaisin junassa suhaten tuli tutuksi. Nyt junassa matkustaminen on jäänyt. Työstressi on vähentynyt ja työn mielekkyys lisääntynyt.

Kehittämisasioita on saatu edistettyä poikkeuksellisesta ajasta huolimatta aktiivisesti. Onko saatu aikaan enemmän vai vähemmän, sitä emme voi tietää. Osa kehittämislistallamme olleista asioista on edennyt koronan kirittämänä suunniteltua nopeamminkin.

Teamsin viestejä ja puheluita on sinkoillut. Siitä huolimatta yhteisiä hetkiä ja viestintää on myös kadonnut. On kynnys kirjoitella Teamsin kautta vapaamuotoisemmin kommentteja tai kuulumisia. Ja harvoin tulee ottaneeksi Teamsin kautta puhelua niin, ettei mitään akuuttia työasiaa olisi selvitettävänä. Nykyään tähänkin on tosin tullut enemmän rutiinia. Ja yhteiset Teamsin kahvihetket toimivat kyllä. Joskus pohdituttaa onko kahveillakin useimmiten samat ihmiset läsnä ja äänessä. Hyvä, että jotkut ovat.

Etätyössä yksittäisellä työntekijällä on kieltämättä mahdollisuus jättäytyä ulkopuolelle, passivoitua. Tämä voi tapahtuen tahtoen tai tahtomattaan. Jo ennen koronaa läsnätyössäkin ollessamme se on ollut aika pitkälti meistä jokaisesta itsestämme kiinni kuinka sosiaalisia haluamme olla. Etätyön aikana jokaisen asenteella on ollut aiempaa suurempi vaikutus työn tekemiseen. Oman korren kekoon kantamisella on keon pystyssä pysymisen kannalta selkeämpi merkitys.

Etätyön lisääntyessä esihenkilöiden rooli yhteydenpidossa ja töiden seurannassa korostuu. Monesti aika ja sen koettu vähyys haastaa tätä. Onko esihenkilöillä riittävästi aikaa yhteydenpidolle? Osa henkilöstöstä voi kokea yhteydenpidon tarpeettomana ja turhana. Osa taas kaipaa hyvinkin säännöllistä palautetta ja keskustelua esihenkilönsä kanssa. Välillä näkemykset yhteydenpidon tarpeellisuudesta voivat myös erota esihenkilön ja työntekijän välillä. Esihenkilöltä tarvitaan siis taitoa siihen, että löytäisi jokaisen työntekijän kanssa sopivan rytmin, tyylin ja tavan yhteydenpidolle.

Sopivasta etätyön ja läsnätyön vuorottelusta on myös monta erilaista kokemusta. Varmasti niin monta kuin on meitä työntekijöitäkin. Toivon, että jatkossa käytännöt etätyön suhteen tulisivat muotoitumaan niin, että yhden viikoittaisen työpäivän läsnäolo toimistolla ei olisi kiveen kirjoitettu vaatimus.

Valtionhallinnossa monipaikkaisuuden lisääminen on yksi tulevaisuudessa edistettävistä asioista ja asia on kirjattu hallitusohjelmaan. Täältä voi lukea lisää monipaikkaisesta työstä valtiolla: https://vm.fi/monipaikkainen-tyo-ja-sen-potentiaali-valtiolla. Sivustolle on koottu hyvää tietoa monipaikkaisen työn edistämisestä.

Me itse vaikutamme siihen, minkälaista työelämää nyt ja tästä eteenpäin luomme. Jääkäämme mielenkiinnolla odottamaan ja vaikuttamaan siihen, miten ja minkälaisissa työyhteisöissä teemme töitä viiden vuoden päästä.

Mukavaa syksyä, ja pitäköön syksy sisällään monia iloisia jälleen näkemisen hetkiä toimistolla.

Kirsi Vornanen

Tilastoväen Unioni Pro ry varapuheenjohtaja

 

 

Tapahtumia tiedossa

Keskiviikko 15.9.2021 klo 8.09

Lyhykäisenä syyskuun puolivälin tiedotteena kerrottakoon, että Unionin järjestää jäsentilaisuuden Teamsin kautta torstaina 23.9. kello 15.30. Tilaisuuteen ovat tervetulleita myös muut kuin Unionin jäsenet, joten kutsua saa välittää eteenpäin Unionin toiminnasta kiinnostuneille kollegoille.

Kysyimme elo-syyskuussa jäsentemme näkemyksiä palkkausjärjestelmään ja palkitsemiseen liittyen. Jäseninfossa pureudumme kyselyn tuloksiin ja siihen, miten Unioni voi vaikuttaa palkkausjärjestelmän soveltamiseen ja sen toimivuuteen. Tilaisuudessa esittäytyvät Unionin luottamusmiehet sekä TK:n työryhmien Unionin edustajat. Tilaisuuden lopuksi arvotaan palkkakyselyyn vastanneiden kesken viisi 30 euron arvoista S-ryhmän lahjakorttia.

 Ja jos et ole vielä huomannut, ProViikot ovat alkamassa. Vielä ehtii ilmoittautua ohjelmaan mukaan! ProViikot 20.9.–10.10.2021

Syyskauden alkajaisiksi kyselyä ja arvontaa

Tiistai 24.8.2021 klo 16.39

Tilastoväen Unioni Pro ry toivottaa sinulle hyvää alkanutta syyskautta!

Työnteko jatkuu vielä toistaiseksi etätyönä. Toivottavasti se aika on kuitenkin jo lähempänä, että pääsemme työpaikoille tapaamaan toisiamme. Syyskuun puolivälin tuntumassa järjestämme jäsentapaamisen kuulumisten vaihtoon etäyhteyden kautta. Myöhemmin syksyllä, kun fyysiset kokoontumiset ovat sallittuja,  järjestetään Kalasatamassa jäsentilaisuus.

Unionin luottamusmiestiimi sekä vaativuudenarviointiryhmän (VARY) ja palkkausjärjestelmän seuranta- ja kehittämisryhmän (SEKE) yhdistyksen edustajat ovat kevään ja kesän aikana pohtineet useassa tapaamisessa Tilastokeskuksen palkkausjärjestelmän ja palkkauksen toimivuutta. Olemme kartoittaneet keskeisimpiä palkkaukseen liittyviä ongelmia ja pohtineet niille ratkaisuja. Asioita on käsitelty ja tullaan käsittelemään myös liiton sopimusalavastaavien kanssa läpi. Sopimusalavastaavillamme on rautainen kokemus valtion palkkausjärjestelmistä ja he voivat eri työryhmiin osallistuessaan myös viedä näistä ongelmakohdista viestiä valtiotyönantajalle päin.

Kaipaamme tässä vaiheessa näkemyksiä teiltä unionilaisilta palkkaukseen liittyen. Käy vastaamassa kyselyyn 3.9. mennessä. Vastauslinkki on lähetetty jäsenille sähköpostitse. 

Kysymme jäseniltämme seuraavia asioita:

1. Miten hyvin palkkaus, palkitseminen ja palkkausjärjestelmän soveltaminen mielestäsi toteutuvat Tilastokeskuksessa?

2. Miten palkkausjärjestelmää tai sen soveltamista tulisi mielestäsi Tilastokeskuksessa kehittää?

3. Onko tehtäväkuvauksesi ajan tasalla?

4. Milloin voimassa oleva tehtäväkuvauksesi on laadittu?

5. Todetaanko tehtäväkuvasi ajantasaisuus vuosittaisissa tavoite- ja kehityskeskusteluissa (ovatko tehtäväsi olennaisesti muuttuneet)? Jos vaihtelee, vastaa viimeisimmän mukaan

6. Mihin asioihin toivoisit Unionin henkilöstön edustajien vaikuttavan? Voit kertoa toiveitasi ja antaa palautetta palkkausta, työoloja tai yleisemmin työelämää ja ammattiyhdistystoimintaa koskien.

Vastaamisen jälkeen voit osallistua lahjakortin arvontaan. Arvomme yhteensä viisi 30 euron arvoista S-ryhmän lahjakorttia. Lähetä arvontaa varten viesti osoitteeseen tilastovaenunioni@tilastovaenunioni.fi otsikolla ”Arvonta”. Arvonta suoritetaan Unionin syyskuun jäsentilaisuudessa. Arvonnan toteuttavat eri henkilöt kuin ne, jotka käsittelevät palkkauskyselyn tuloksia.

Samassa yhteydessä, kun vastaatte Unionin palkkauskyselyyn, kannattaa vastata Ammattiliitto Prosta tulleeseen sopimustavoitekyselyyn. Vastausaikaa on 31.8. asti. Käsittelemme kyselyn tuloksia Pron valtion neuvottelukunnassa ja niitä hyödynnetään, kun määritellään meidän valtiosektorin tavoitteita tulevalle tes-ves-sopimuskierrokselle. 

Muistutuksena myös, että 20.9.–10.10.2021 Pro tarjoaa jäsenilleen useita virtuaalitilaisuuksia ja etuja ProViikkojen muodossa. Kannattaa osallistua!

Odottavan aika on pitkä

Perjantai 13.8.2021

Hyvää alkanutta syyskautta! 

Nyt elokuun myötä alamme pikku hiljaa olla töiden parissa suurimmaksi osaksi kotitoimistoilla tai muissa etätyöpaikoissa. Kevään ja kesän aikana virinnyt toivo ja odotus pandemian hellittämisestä ja jonkunasteisesta paluusta myös toimistoille ei näytä ainakaan pian toteutuvan.

Itselläni työt ovat juuri alkaneet. Pakko myöntää, että hieman ankealta tämä syksyn aloitus tuntuu. Vaikka etätyö mahdollistaa helpot siirtymiset työstä perhe-elämään ja takaisin, kaikenmoisen multitaskaamisen niin hyvässä kuin pahassakin, niin kyllä työpaikalle olisi hienoa päästä. Vaikka päivittäin tulisikin muuten nähtyä ihmisiä, niin työyhteisön ja työkavereiden olemassaolo ja jonkinlainen sanaton yhteinen fiilis ja toisten kuuleminen ja tsemppaus tästä etäilystä puuttuu lähes kokonaan.

Arjessa ja erityisesti korona-arjessa pitää yrittää ottaa pienistä asioista iloa irti. Joku on joskus sanonut, että jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Se on niin totta. Nämä yksinkertaiset ja yksin koetut arjen pienet ilot kaipaisivat kyllä kipeästi seurakseen jotain yhteisesti koettua ja yhdessä jaettua. Minä niin toivon, että joskus sellainenkin aika vihdoin tulisi. Mutta vielä täytyy jaksaa.

Odottavan aika on pitkä.  

Palkkausasiat pohdinnassa

Tiistai 15.6.2021 klo 7.17 - Heli

Hei!

Kesälomia odotellessa kerron kuulumisia palkkausta koskevista pohdinnoista, joita olemme Tilastoväen Unionissa käyneet.

Palkkaus on ikuisuusaihe ja siihen ollaan aina hieman tyytymättömiä. Nyt keväällä tyytymättömyys tuntui kuitenkin ryöpsähtävän työyhteisössä kunnolla pinnalle. Pyrimme hahmottamaan näitä ongelmia ja pohtimaan mahdollisia ratkaisuja yhdessä liiton sopimusalavastaavien kanssa ja työ jatkuu syksyllä. Osa asioista on sellaisia, joihin voimme vaikuttaa viraston sisäisillä käytänteillä, osa on taas liittyy laajemminkin valtion virastojen rahoitukseen ja palkkaukseen. Näihin puolestaan voi liitto yrittää vaikuttaa.

Seuraavassa erittelyä eri tekijöiden vaikutuksista palkkaukseen:

Virastojen rahoitus ja halu pitää palkkaliukumat pienenä aiheuttaa sen, että vuosittaisissa tuloskeskusteluissa korotuksia annetaan verraten vähän. Tilanne voi olla esimerkiksi sellainen, että yhden ryhmän sisällä voidaan korottaa kulloinkin vain muutaman henkilön henkilökohtaista palkanosaa. Kun niukkuutta on jatkunut pitkään, voi mennä todella monta vuotta, että palkanosa nousee, vaikka henkilön työpanos olisi selkeästi parantunut. Myös uusien työntekijöiden henkilökohtainen palkanosa voi jäädä pitkäksi aikaa aloittelijan tasolle. Töissä meillä on jatkuva paine osaamisen kehittämiselle, uudistumiselle ja työn parantamiselle. Rahaa kuitenkaan tästä palkitsemiseen ei ole.

Henkilön tehtävien muuttuessa voi kestää pitkäänkin, ennen kuin tehtävän vaativuutta tarkistetaan. Organisaatiouudistus on tuntunut hidastaneen tehtäväkuvien ja vaativuuksien tarkistamista, sillä eri roolit ja tehtävät ovat yhä edelleen lopullisesti määrittämättä.

Työpaikallamme on palkkauksellisia eroja eri puolilla organisaatiota vaativuusryhmissä, henkilökohtaisen palkanosan tasoissa ja muussa palkitsemisessa. Etenkin organisaatiouudistus tuonut esille näitä eroja. Eri osastoilla on ollut erilaisia palkkauskäytäntöjä ja palkkauksen taso on voinut vaihdella. Voidaan kokea, että samasta työstä saa erilaista palkkaa riippuen siitä, missä päin organisaatiota sitä tehdään. Eroista on keskusteltu etenkin palkkauksen seuranta- ja kehittämisryhmässä. Työnantaja ei näitä eroja tunnu tunnistavan. Ja toisaalta jos eroja on, kysymys kuuluu, ovatko nämä yksittäisiä tapauksia vai laajempi ongelma. Palkkaustyöryhmien jäsenet, luottamusmiehet, kuten myöskin muu henkilöstö saavat palkkausta koskevia raportteja, mutta näiden avulla on vaikeaa asiaa hahmottaa kunnolla. 

Valtion työ- ja virkaehtosopimukseen liittyy useimmiten paikallisesti sovittavat virastoerät. Erät tulisi kohdentaa lisäämään esimerkiksi palkkausjärjestelmän kannustavuutta. Eriä voidaan käyttää myös korjaamaan palkkausjärjestelmää. Käytännössä voi olla vaikeaa löytää vaikka juuri tiettyjä vaativuusryhmiä, joiden palkkausta pitäisi ehdottomasti parantaa. Lisäksi korotukset eivät saisi hajottaa vaativuusryhmien välisiä eroja epätasaisiksi.  

Virastossamme valmisteltiin joitain vuosia sitten pitkään viitetehtäväkuvausten käyttöönottoa. Järjestöillä ja työnantajalla on kuitenkin ollut selkeitä näkemyseroja käyttöönotosta, minkä vuoksi asia on ollut pitkään tauolla. Syksyn tullen kartoitetaan tilannetta ja sovitaan, mihin suuntaan asiassa edetään.

Monipaikkainen työ haastaa yhteisöllisyyttä

Perjantai 14.5.2021

Aurinkoiset toukokuiset terveiset!

Tilastoväen Unionin ajankohtaisista uutisista tuon esille 12.5. olleen tilaisuutemme, jossa käsiteltiin työn muuttumista monipaikkaiseksi. Asiaa esitteli meille Pron sopimusvastaava. Julkisen hallinnon strategia sekä monet muut käynnissä olevat hankkeet tähtäävät julkisen hallinnon virastorakenteen uudistamiseen, supistamiseen ja digitalisointiin sekä työn kehittämiseen paikkariippumattomaksi. Suunnitteilla on esimerkiksi virastojen yhteisten asiointipisteiden luomista ja yhteisiä työtiloja virastojen työntekijöille.

Monipaikkainen työ tarkoittaa sitä, että työtä voisi tulevaisuudessa tehdä joko varsinaisella työpaikalla, etätyönä esimerkiksi kotona tai virastojen yhteisissä työskentelytiloissa. Monipaikkaisuuteen liittyvät hankkeet ovat vasta suunnitteluvaiheessa. On kuitenkin hyvä nyt jo tiedostaa näitä linjauksia ja sitä, miten ne mahdollisesti vaikuttavat omaan työhömme. Näin myös valmistaudumme siihen ja vaikutamme osaltamme tuleviin linjauksiin.

Niihin asioihin, jotka on määritelty työ- ja virkaehtosopimuksessa (esim. työaikaan liittyvät), ei ole tullut etätyön myötä varsinaisia muutoksia. Seuraavissa valtion työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa uudistuvan työn tarpeet voivat tulla ihan uusiksi neuvottelutavoitteiksi. 

Itseäni mietityttää etenkin yhteisöllisyyden rakentuminen sellaisessa työpaikassa, jossa työtä tehdään paljon etänä. Virtuaalitapaamisten kautta voidaan ylläpitää ja rakentaa yhteisöllisyyttä, mutta mielestäni vain tiettyyn rajaan asti. Viimeisen vuoden ajan olemme pystyneet hoitamaan työmme etänä todella hyvin. Olemme tässä varmasti onnistuneet niin hyvin siksi, että tunnemme työkaverit ja työpaikan ilmapiiri on yleisesti ottaen ollut hyvä. Vanha hyvä ilmapiiri on ollut kannattelemassa meitä. Ajan kuluessa kuitenkin yhteinen liima alkaa kuivua kokoon.

Mielestäni on hyvä asia, että syksyn tullen jokainen työyhteisön jäsen myös tulee työpaikalle tekemään töitä ja tapaamaan työkavereita. Näiden läsnäpäivien yhteyteen olisi aikanaan hyvä luoda nimenomaan työhyvinvointia tukevaa ohjelmaa, tai ihan vaikka kahvittelua työkavereiden kanssa.

Joskus ennen vanhaan kuuli monesti sanottavan, että työn tekemisessä kaikkein tärkein asia on työkaverit ja työyhteisö. Tilastokeskuksessa on ollut vahva me-henki ja mielestäni se on liian kallis asia muutosten myötä kadottaa. Syksyn tullen meillä pitäisi onneksi olla hyvä tilaisuus panostaa työkavereihin ja kohtaamisiin.

Heli

Suuntaviivoja ja suunnitelmia

Torstai 15.4.2021 - Heli

Hei!

Näin huhtikuisessa auringonpaisteessa, linnunlaulussa, mutta toisaalta työkiireiden ja lomien pukatessa päälle, totean itsekseni, että tällä hetkellä olisi monta asiaa, joita haluaisin kirjoittaa ja joista olisi syytä keskustella laajemmin työyhteisössämme. Valotan näitä asioita nyt hyvin yleisellä tasolla tässä.

Tilastokeskuksen uusi pääjohtaja aloitti tehtävissään maaliskuun alussa. Tutustuminen ja vuorovaikutus työyhteisön kanssa on alkanut. Me järjestöjen edustajat alamme pikku hiljaa hahmottaa sitä, mitä uuden pääjohtajan tulo voi virastollemme tarkoittaa ja miten johtajan vaihdos vaikuttaa työkulttuuriimme. Alku on mielestäni ollut ihan lupaava. Etenkin se on ollut hyvä asia, että uusi johtajamme näkee tilastotuotannon ja perustehtävämme arvon ja merkityksen sekä pyrkii varmistamaan toimintaedellytykset nimenomaan tällä saralla. Johtajien kanssa keskusteluissa mielestäni on ymmärretty myöskin henkilöstön kuormittuminen. Näiden asioiden eteen tulee löytyä myös ratkaisuja.

Moni meistä on varmasti miettinyt laajemminkin Valtion tarkastusviraston johtajaan ja johtamiseen liittyvää tapausta. Itse näen, että organisaatiomuutos pahimmillaan voi tuoda tilanteen, jossa viraston johto elää ja totettaa vahvasti uusia strategisia visioita henkilöstön tippuessa kärryiltä. Uskon, että VTV:n esimerkistä meillä on opittavaa. Nyt olisi hyvä tilanne käydä läpi tilannettamme ja varmistua siitä, että meillä kaikilla on vahva ymmärrys viraston tilasta, tulevaisuudesta ja organisaatiosta.

Kevään tuloskeskustelut ovat nostaneet esille paljon tyytymättömyyttä palkkausjärjestelmäämme ja sen käytänteisiin. Järjestelmä ei toimi. Palkkaukseen liittyvät ongelmat kärjistyvät nyt organisaation muuttuttua. Pyrimme Unionissa kartoittamaan näitä ongelmia ja käymään eri ratkaisuvaihtoehtoja liiton asiantuntijoiden kanssa läpi.

Virastossa tullaan kevään aikana käsittelemään monipaikkaisen työn lisäämistä ja tulevaisuudennäkymiä. Työn kehittäminen monipaikkaiseksi tulee tehdä henkilöstön kanssa yhteistyössä ja näiden suunnitelmien osalta meillä työntekijöillä ja etenkin järjestöillä on mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuden työntekoon.

Näistä asioista toivon jäsentemme kanssa myös keskustelua. Seuraavissa tilaisuuksissa siihen on erityisen hyvät mahdollisuudet:

- Unionin etäsimat 22.4. klo 15.30: valmistaudutaan vappuun ja vaihdetaan kuulumisia

- 12.5. klo 16.00 Unionin jäsentilaisuus monipaikkaisesta työstä valtiolla ja TK:ssa

Kutsut näihin tilaisuuksiin lähetetään sähköpostitse ja ne myöskin löytyvät työpaikan intrasta. Tervetuloa!