Kaikkien aikojen työmarkkinasyksy

Tilastoväen Unioni juhlii marraskuun lopussa pikkujoulujaan Kalasatamassa. Ruoan, juoman ja yhdessäolon ilta aloitetaan käsittelemällä ja keskustelemalla ajankohtaista työmarkkinatilanteesta. Käynnissä olevaan työmarkkinakierrokseen kohdistuu useita haasteita. Seuraavassa yhteenvetoa yleisestä ja erityisesti meidän valtiosektorin tilanteesta yhteisten pohdintojen ja keskustelun pohjaksi.   

Valtion työ- ja virkaehtosopimus on tällä hetkellä voimassa 1.3.2022-29.4.2024. Sopimuksessa on määritelty, että tämän sopimuksen puitteissa neuvotellaan seuraavista sopimuskorotuksista 21.12. mennessä. Mikäli ratkaisuun ei päästä, on sopimus irtisanottavissa 14.1.2023 päättymään 28.2.2022. Tällainen 1+1-ratkaisu oli viime neuvottelukierroksella hyvin yleinen, sillä keväällä sopimusta tehdessä näkymät inflaatiosta, yleisestä talouden kehityksestä ja ostovoimasta olivat todella hämärän peitossa. Ja kuten nyt tiedämme, tilanne on palkansaajien ostovoiman kannalta edelleen hankaloitunut. Kolmannella neljänneksellä reaaliansiot olivat laskeneet vuoden takaisesta 4,8% ja inflaatio oli syyskuussa 8,1%.

Valtion työ- ja virkaehtosopimuksesta neuvottelevat Valtion työmarkkinalaitoksen kanssa JUKO, JHL ja Pro. Pron neuvottelijoina toimivat julkisen sektorin johtaja ja vastaava juristi. Meillä ovat sopimuskaudet olleet usein kaksivuotisia. Niihin on yleensä liittynyt yleiskorotus sekä paikallisesti jaettavat erät. Paikallisissa erissä on ollut. ns. yleiskorotusperälauta, joka tarkoittaa sitä, että mikäli työpaikalla ei päästä jaosta sopuun, jaetaan erä yleiskorotuksena. Paikalliset erät tulee yleensä ohjeiden mukaan kohdentaa niin, että ne parantavat palkkakilpailukykyä, mutta niillä on mahdollisuus myös korjata virastoissa palkkauksen rakenteellisia ongelmia. Paikalliseriä ei saa lähtökohtaisesti sopia yleiskorotusluonteisiksi.

Keväällä saadun sopimuksen myötä meille maksettiin 1.6.2022 2,0 prosentin sopimuskorotus ja nyt siis pääsopijajärjestöjen tulisi siis neuvotella tulevista korotuksista määräaikaan 21.12. mennessä. Tilannetta hankaloittaa se, että päänavaaja-aloilla ei olla saatu sopimuksia aikaan. Teknologiateollisuuden sopimus päättyi syyskuun lopussa ja sopimus on nyt irtisanottu, ts. eivät neuvottele vain korotuksista, vaan uudesta sopimuksesta. Yksityisillä aloilla saavutetut neuvottelutulokset ovat määrittäneet ns. yleisen linjan, joka on myös valtiolla määrittänyt sitä, mitä neuvotteluissa voidaan tavoitella ja mitä myös ollaan saatu.

Viime kevään sopimuksessa sopimuskorotuksen lisäksi iso saavutettu asia oli perhevapaauudistuksen ja palkallisten päivien kirjaaminen työ- ja virkaehtosopimukseen. Muilla, kuin meillä ja yliopiston sopimuksessa tätä ei ole saatu kirjattua sopimuksiin. Valtion osalta tässä ei kuitenkaan saavutettu tavoitteita täysin, yliopistolla puolestaan saavutettiin. Valtiolla synnyttäneellä vanhemmalla vapaat ovat 72 arkipäivää (40+32 päivää) ja ei-synnyttäneellä päivät lisääntyivät 18 arkipäivään. Yliopistojen sopimuksessa molemman vanhemman vapaat ovat 32 arkipäivää, sekä synnyttäneellä 40 lisäksi arkipäivää.

Sopimuksiin tulevilla ns. tekstimuutoksilla on yleensä kustannusvaikutuksia ja näin ollen ne useimmiten laskevat palkankorotusten tasoa. Nyt viime kierroksella useilla aloilla tehtiin puhtaasti ns. raharatkaisuja, mutta valtiosektorilla saatiin tekstimuutoksia saatiin hyvin läpi. Perhevapaiden lisäksi muita muutoksia viime sopimuksessa oli mahdollisuus muuttaa vuosilomaa rahaksi sekä lisäksi muita pienempiä yksittäisiä muutoksia (jaksotyössä lisä- ja ylityökorvausten määräytyminen, muuttoraha, siirtosuoja liikkeenluovutuksessa sekä virkamatkan määrittelyihin). Valtion työ- ja virkaehtosopimuksessa on myös määritelty sopimuskauden ajaksi työryhmiä, joissa valmistellaan ja edistetään sopimuskauden aikana eri asioita. Tällä sopimuskaudella työryhmät ovat Muuttuva työelämä ja työhyvinvointi -ryhmä, matkatyöryhmä (käsittelee matkakulujen korvaamiset), tilastotyöryhmä (käsittelee ansio- ja kustannuskehitystä sekä palkansaajien ostovoimaa), työaikatyöryhmä (käsittelee mm. valtion työaikasopimuksen kehittämistarpeita) sekä palkkausjärjestelmän kehittämisryhmä.

Mikäli nyt joulu-tammikuun neuvotteluissa ei päästä palkankorotuksista sopuun ja sopimus sanotaan irti, voidaan esimerkiksi edellämainittuja tekstikysymyksiä nostaa neuvoteltaviksi.