Asioilla on tapana järjestyäPerjantai 15.11.2024 klo 7.58 - Heli Tilastokeskus julkaisi 14.11.2024 uutisen koskien tilastojen lakkautuksia ja supistamisia. Viraston määrärahat supistuvat noin 4 miljoonalla eurolla vuoteen 2027 mennessä. Tilastokeskus lakkauttaa 4 tilastoa ja supistaa 12 tilastoa vuoden 2025 aikana ja kahden tilaston jatkoa selvitetään. Lakkautettavien tilastojen osalta osin neuvotellaan myös tietojen tuottamisesta maksullisina palveluina. Muutosten alla olevien tilastojen parissa työskentelevien tehtäviin tulee muutosta. Se, että joutuu omalta osaamisalueeltaan hetkeksi sivuun voi tuntua hankalalta ja pelottaa. Tilastoinnin supistaminen on ikävä asia ja rapauttaa yhteiskunnan tietopohjaa. Ammattiyhdistyksenä meidän kuitenkin tulee olla pitämässä ennen kaikkea huoli siitä, että tehtävien ja resurssien suhde on sellainen, että henkilöstö pystyy tehtävistään suoriutumaan. Kun henkilöstöä on käytännössä pakko vähentää, myös jotain on pakko karsia. Sekään ei riitä, että henkilöstö pystyy tehtävistään suoriutumaan, vaan henkilöstön pitäisi myös voida työssään hyvin. Tämä on niin ammattiliittojen, mutta myös työnantajan tavoite. Jokaisella tilastokeskulaisella on paljon sellaista osaamista, jota voi hyödyntää myös nykyisen tehtäväkentän ulkopuolella. Käynnissä oleva keskustelu tehtävärooleista herättää paljon keskustelua ja huoltakin. Uusien tietovarantojen eri prosessivaiheisiin perustuvat tehtävänjaot ovat suunnitteilla ja tulevat muuttamaan osin roolituksia töissä. Luotetaan omaan osaamiseemme ja siihen, että siitä on hyötyä myös muuttuvissa tehtävissä. On hyvä suhtautua uudistuviin tehtäviin avoimesti ja mielenkiinnolla odottaen, mitä mahdollisuuksia muutokset voivat antaa. Me henkilöstöjärjestöt olemme avainasemassa siinä, miten näitä muutoksia edistetään ja tehtävänämme on varmistaa, että henkilöstöä ja henkilöitä kuullaan muutoksissa. Osallistutaan keskusteluihin aktiivisesti ja rakentavasti. Virastomme päättämillä tilastojen lakkautuksilla ja supistuksilla saadaan aikaan alle 10 % vaadituista säätötarpeista. Loput välttämättömät säästöt on määrä koota toimintaa tehostamalla, vuokrakulujen alentamisella sekä maksullisten palvelujen kustannusvastaavuutta parantamalla. Muutokset pyritään toteuttamaan hallitusti ja henkilöstön vähentäminen on suunnitelma saada aikaan luonnollisen poistuman kautta. Virastomme säästötavoitteet ovat tiukat ja nyt syksyn aikana ymmärrys tiukkuudesta tuntuu kasvaneen. Pyrkimys siihen, että tulevina vuosina ei jouduta irtisanomisiin, tarkoittaa sitä, että henkilökehysten osalta ollaan todella tiukkana. On hyvinkin mahdollista, että määräaikaisissa tehtävissä oleville ei enää löydy tehtäviä. Määräaikaisissa palvelussuhteissa olevista valtaosa on nuoria ja koulutettuja osaajia, joilla lähtökohtaisesti on hyvä tilanne työllistymisen kannalta. Näkymää työllistymiseen heikentää kuitenkin se, että valtiohallinnossa henkilöstömääriä vähennetään ja seuraavina vuosina tulee olemaan varsin vähän tehtäviä avoinna. Yksityisen sektorin työmarkkinoiden näkymätkään eivät näytä kovin valoisilta. Yhdistyksemme järjesti työpaikallamme kaikille avoimen tilaisuuden määräaikaisista palvelussuhteista ja tälle tilaisuudelle oli selvästi tarvetta ja kävimme aiheesta hyvää keskustelua osallistujien ja liiton sopimusalavastaavan kanssa. Muutostilanteessa liiton ja luottamusmiesten apu näkyy konkreettisesti. Liiton jäsenenä voi olla aina luottamusmieheen yhteydessä. Liiton kautta saa tukea työnhakuun liittyvissä asioissa, mutta myös esimerkiksi alennusta avoimen yliopiston opinnoista. Kassan jäsenyydestä jää käteen vain ansioturva. Kuten entinen presidenttimme totesi jotakin siihen tyyliin, että jos emme varmuudella tiedä, mitä tulee tapahtumaan, oletetaan, että kaikki käy hyvin. Ratkaisuja löytyy. Asioilla on aina tapana järjestyä. |
Yhteistoimintaa useilla eri saroillaTiistai 15.10.2024 - Heli Tämän syksyn aikana kirjainpari yt on monessa yhteydessä tullut esille. Useat valtiohallinnon organisaatiot ovat viime viikkoina ilmoittaneet yt- eli muutosneuvotteluista ja tarpeesta irtisanoa henkilöstöä taloudellisiin syihin perustuen. Yt tarkoittaa myös montaa muutakin asiaa, kuin irtisanomisia tai irtisanomisen uhkaa. Valtion yhteistoimintalain mukaan yhteistoiminnassa "tavoitteena on yhteisymmärryksessä kehittää viraston toimintaa ja henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa virastossa tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat työtä, työoloja ja henkilöstön asemaa virastossa ja samalla edistää työelämän laatua sekä valtionhallinnon toiminnan tuloksellisuutta ja taloudellisuutta." Yt-neuvotteluissa henkilöstön edustajina toimivat järjestöjen edustajat, pääsääntöisesti luottamusmiehet. Asioista päätettäessä luottamusmiehillä on käytettävissään työaikaa tehtävän hoitoon, ammattiliiton tarjoama asiantuntemus ja koulutus sekä henkilöstön edustajien ja kollegojen verkosto, jonka avulla neuvotteluihin saadaan tavoitteet ja näkemykset siten, että ne eivät edusta vain yhden edustajan näkemyksiä, vaikka neuvotteluihin osallistuisikin vain yksi henkilö järjestöstä. Järjestöissä pääluottamusmiehellä on neuvotteluissa keskeisin asema. Unionin edustajat käyvät etukäteen keskusteluja keskenään, keskusteluja toisen ammattijärjestön edustajien sekä myös jonkun verran muiden virastojen luottamusmiesten kanssa kanssa näkemysten selkiyttämiseksi ja sen varmistamiseksi, että eri näkökohdat tulevat huomioiduksi asiaa käsiteltäessä. Yhdessä luotu tilannekuva on aina parempi kuin yksittäisten henkilöiden omat näkemykset. Virastomme seuraava isompi yt-käsittely on lokakuun lopussa pidettävä yt- ja työsuojelutoimikunnan yhteinen käsittely muutosta Pasilan virastotaloon. Keskustelun jälkeen työnantaja tekee siirtymistä koskevan päätöksen. Työpaikkamme henkilöstöjärjestöt näkevät, että muutolle on perusteet. Toisaalta muuttoon ja muutokseen liittyy paljon asioita, joita täytyy huomioida suunnitelmien edetessä. Myös muutokseen liittyvät talousvaikutukset ovat tärkeä seurattava asia ja tätä puolta seurataan yt-toimikunnassa. Siirtymiseen liittyviä asioita käsitellään säännöllisesti ja pääsääntöisesti työsuojelutoimikunnassa, joka on oma yhteistoimintaelimensä. Nyt lokakuun aikana pääluottamusmiehet ovat käyneet neuvottelun työnantajan kanssa uusien työroolien käyttöön ottamisesta työpaikallamme. Käsittely ja keskustelu oli pääluottamusmiehen mukaan hyvää ja rakentavaa. Tarkoituksena on ottaa työroolit pikkuhiljaa käyttöön ja käyttöönotto pyritään tekemään rauhallisesti. Käyttönoton ja ajan myötä nähdään ja voidaan vaikuttaa, millainen asema työrooleilla tulee virastossamme olemaan. Vaikuttaisi siltä, että yksi keskeinen hyöty työrooleista on siinä, että viraston johdossa nähdään selkeämmin työntekijöiden osaamisalueita ja kouluttautumistarpeita. Tulevina vuosina työtehtäviin tulee muutoksia, mutta myös monenlaista osaamista pitää kehittää, eivätkä kaikki voi, eikä kaikkien tarvitse oppia kaikkea. Työroolit toimivat tässä yhtenä muutoksen hallinnan työkaluna. Työroolien käyttöön oton osalta kannattaa ja voi siis pitää suhtautuminen rauhallisena. Tiukka taloustilanne on vähentänyt ja vähentää rekrytointeja. Määräaikaisten työntekijöiden tehtävien jatkoon on tullut aiempaa enemmän epävarmuutta. Tämä myös tuo pohdintoja siitä, miten kaikki pakollinen työ ehditään tekemään. Pääluottamusmiehet käyvät kaksi kertaa vuodessa työnantajan kanssa ns. määräaikaistarkastelut. Seuraava tarkastelu pidetään lähiviikkoina. Tarkasteluilla seurataan määräaikaisten työsuhteiden määrän kehittymistä sekä määräaikaisuuksien perusteita ja varmistutaan siitä, ettei perusteettomia määräaikaisuuksia virastossa ole. Pron sopimusalavastaavamme esittelee maanantaina 11.11. Unionin jäsenille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille määräaikaisiin palvelussuhteisiin liittyvää lainsäädäntöä ja määräyksiä. Sopimusalavastaavame kertoo, mitä aiheesta olisi hyvä tietää nykytilanteessa ja mitä etenkin määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan olisi hyvä tietää ja huomoida. Tilaisuus pidetään Työpajassa sekä hybridinä (tarkempi osallistumisinfo tulee myöhemmin). Tarjolla on myös syötävää ja juotavaa. Unionin jäsenet, kuin myös kaikki aiheesta liittyvät kollegat ovat tervetulleet tilaisuuteen! |
Lyhyt matka liittoon ja päätöksentekoonPerjantai 13.9.2024 - Heli On aika taas päivittää kuulumisia yhdistyksestämme ja liitostamme! Neuvottelutavoitekyselyn tulokset ohjaamassa tes-ves-tavoitteita Liiton valtiosektorin jäsenille on lähetetty neuvottelutavoitekysely. Viimeinen vastauspäivä on 20.9. Jäsenten näkemykset palkankorotusten sekä muiden työ- ja virkaehtosopimukseen liittyvin asioiden osalta antavat suuntaa tuleville neuvotteluille. Kyselyssä kartoitetaan myös tekstikysymyksiä eli työaikaan, palkkausjärjestelmään, kannustamiseen ja työhyvinvointiin liittyviä näkemyksiä. Valtion työ- ja virkaehtosopimus on voimassa helmikuun 2025 loppuun asti. Nyt 12.9. alkavat teknologiateollisuuden ja teollisuusliiton neuvottelut. Päänavaaja-alojen lopputulema on luonut pohjan myös muiden alojen neuvotteluille ja todennäköisesti ne luovat pohjan myös tälle kierrokselle. Hallituksen esitys vientimallista pitäisi mediatietojen perusteella tulla eduskuntaan tässä kuussa. Vientimalli on tuonut säröä palkansaajaliikkeen keskelle, mikä on harmillista etenkin siitä syystä, että nykyinen vientimalli edellä -käytäntö on kuitenkin koettu hyväksi käytänteeksi. Edustajiston valinta ja liiton päätöksentekoelimet: päätöksenteko on jäsentä lähellä Pron edustajistovaalit ovat käynnissä 19.9. asti. Käytä ääntäsi! Yhdistyksemme tarjoaa jäsenilleen vaalikahvit Ärräkoodin muodossa. Tarkemmat tiedot on lähetetty jäsenille sähköpostitse. Pron hallituksen 2. varapuheenjohtaja ja valtion neuvottelukunnan puheenjohtaja Aila Järveläinen esitteli yhdistyksellemme Pron päätöksentekoa elokuun loppupuolella. Lyhyenä yhteenvetona asiasta voisi kertoa, että satahenkiseen edustajistoon valitaan julkisen sektorin edustajia 9 ja heille varajäsenet. Sektorillemme valitaan etelä-Suomesta 6, länsi-Suomesta 6, itä-Suomesta 4 ja pohjois-Suomesta 3 edustajaa sekä heille yleisvarajäsenet. Edustajiston valinnan jälkeen alkaa Pron hallituksen muodostaminen. Eri sektorille valitut hallitusneuvottelijat valmistelevat hallitusvalinnat. Julkiselta sektorilta Pron hallitukseen valitaan 4 henkilöä. Hallituksessa tulee olla määrätty määrä edustajia eri alueilta ja sukupuolijakauman tulee olla tasainen. Hallituksen lisäksi valitaan myös valiokuntien jäsenet ja edustajiston nelihenkinen puheenjohtajisto. Näiden valintojen jälkeen valittujen tilalle nousee vielä uudet henkilöt edustajiston jäseniksi. Pron edustajisto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja asialista on pitkälti vuosikokouspäätöksiä. Lisäksi edustajistolle pidetään teamsin kautta muutamia info- ja keskustelutilaisuuksia. Sektorien edustajat kokoontuvat lisäksi edustajiston kokousten välillä. Julkisen sektorin edustajat tapaavat toisensa kuukausittaisissa teams-kokouksissa, joissa käsitellään Pron hallituksen kuulumiset. Kokouksissa saadaan vietyä hallituksen jäsenten välityksellä asioita myös liiton hallitukseen. Kaikkinensa voi sanoa, että välimatka suoraan liiton hallintoon on Prossa melko pieni ja jäsendemokratia toimii, jos sitä haluaa hyödyntää. Puheenjohtajaehdokkaiden esittelyt Ensimmäinen edustajisto 22.-23.11.2024 tekee virallisen hallituksen valinnan sekä valitsee liitolle uuden puheenjohtajan Jorma Malisen siirtyessä eläkkeelle. Liiton puheenjohtajaehdokkaista on tulossa kaikista ehdokkaista esittelyt. Julkisen sektorin nykyiset edustajiston jäsenet allekirjoittanut mukaan lukien ovat tukemassa Niko Simolaa liiton johtoon. Jäsentilaisuuksia Syksyn aikana myös omassa yhdistyksessämme tapahtuu! Suunnitelmissa on jäsenten yhteinen ravintolailta. Tiedotamme ajankohdasta tarkemmin suunnitelmien selkiytyessä. Lisäksi kannattaa huomioida ProViikkojen 16.9.–6.10 hieno ohjelmatarjonta! |
Pron edustajistovaalit: Kirjoituksia Ammattiliitto Pron toiminnasta ja linjauksistaKeskiviikko 28.8.2024 klo 15.31 - Heli Ammattiliitto Pron edustajistovaalit ovat hyvä ja luonteva tilaisuus tuoda jäsenten ja aktiivien yhteiseen keskusteluun toimintaa koskevat asiat. Heli Udd on julkisen sektorin ehdokkaana vaaleissa numerolla 93
Kirjoituksia Ammattiliitto Pron toiminnasta ja linjauksista
Jäsentensä näköinen liitto Ammattiliitto on olemassa meitä jäseniä varten ja hyvä liitto on jäsentensä näköinen. Pro on vuosien myötä laajentanut toimintakenttäänsä ja näen, että jatkossakin on laajennuttava. Me julkisen sektorin jäsenet ja myös työntekijät siirryimme Pardiasta Prohon vuonna 2019 varsin uteliain mielin. Me olemme olleet myös vaikuttamassa siihen, kuinka liitto toimii ja miltä se näyttää nyt. Oman yhdistykseni jäsenistö on antanut lähinnä hyvää palautetta liiton toiminnasta ja vaikuttaa siltä, että liitto koetaan lähellä olevana ja auttavana. Myös meillä yhdistystoimijoilla on oma roolimme ja vastuumme siinä, millä tavalla liiton toimintaa tuomme jäsenistölle kuin myös muille esille. Myös sillä on vaikutusta, kuinka itse ay-toimijoina toimimme. KUN AMMATILLINEN JÄRJESTÄYTYMISASTE LASKEE, ON ENTISTÄ TÄRKEÄMPÄÄ TUODA AVOIMESTI ESILLE JA KESKUSTELUUN ASIOITA JA SITÄ TYÖTÄ, MITÄ LIITTO, YHDISTYKSET, LUOTTAMUSMIEHET JA AY-TOIMIJAT TEKEVÄT. TÄMÄN TYÖN TÄYTYY MYÖS HEIJASTAA JÄSENISTÖN TARPEITA. Olen itse saanut olla viimeiset neljä vuotta Pron edustajistossa. Me julkisen sektorin edustajistoon kuuluvat kokoonnumme kuukausittaisiin teams-palavereihin julkisen sektorin hallituksen jäsenten kanssa. Kuulemme hallituksen kuulumiset ja evästämme hallituksen jäseniä näkemyksillämme ja kehitysideoilla. Oman sektorimme toiminnassa keskustelemme avoimesti ja rakentavasti ja olemme yhdessä tuoneet edustajiston käsittelyyn useita aloitteita. Sektorimme keskeisin aloite on koskenut yhdistysten jäsenmaksupalautusmallin kehittämistä ja keventämistä. Itse olin aloitteellinen ehdotuksessa ulottaa liiton kampanjointi myös yliopistoihin ja tämä myös huomioitiin. Sektorimme aktiivista ja rakentavaa työtä edustajistossa on hyvä myös jatkaa seuraavalla kaudella. Viimeisimmässä sektorikokouksessamme keskustelimme liiton puheenjohtajavalinnasta ja toin esille sen, että valinnan ja ehdokkaiden tulisi myös näkyä jäsenille. Toin esille, että puheenjohtajavalinta on erittäin hyvä tilaisuus käydä keskustelua liiton kehittämisestä ja linjauksista. Ei voi mennä niin, että puheenjohtajavaalit ovat ehdokkaiden yleiskeskustelua jäsenpalveluista ja liiton näkyvyydestä tai sitä, että tentataan ehdokkaiden lempiruokia! LUOTTAMUSMIEHET OVAT EDUNVALVONNAN A JA O. MUTTA MISTÄ NIITÄ LÖYTYY? KARTOITETAAN LUOTTAMUSMIESTEN KOKEMUKSIA, LAADITAAN LUOTTARIKAMPANJA! Paikallisen tason ay-toiminnassa on se kimurantti piirre, että luottamusmiehillä on työpaikoilla ja edunvalvonnassa aivan keskeinen rooli, etenkin jos ja kun paikallinen sopiminen lisääntyy. Käytännössä kuitenkin luottamusmiehistä on pulaa. Yhdistysaktiivienkin määrä on vähentynyt, mutta todella huolestuttavaa on se, että luottamusmiehen tehtävään ei ole kiinnostusta tai uskallusta. Pahimmassa tapauksessa luottamusmiehiksi pyrkii ja pääsee henkilöitä, joiden tapa toimia osoittautuu tehtävään epäsopivaksi eikä korvaavia henkilöitä löydy. Luottamusmiestoiminnan yksi hieno anti on päästä näköalapaikalle ja vaikuttamaan työpaikan asioihin. Luottamusmiesverkosto liiton sisällä antaa puolestaan laajempaa näkemystä ja verkoston kannalta koulutukset ovat keskeisellä sijalla. Tällä hetkellä läsnäkoulutuksia on luottamusmiehille varsin vähän, eikä niihinkään mahdu kaikki mukaan! Koulutuksiin, yhteisiin tilaisuuksiin ja kontaktiverkoston luomiseen tulee jatkossa satsata enemmän. Luottamusmiesten näkemyksiä omasta toiminnastaan, roolistaan, motivaatiostaan sekä haasteista pitäisi saada hyvää ja koottua tietoa. Tätä tietoa saataisiin kerättyä hyvin laaditulla kyselyllä. Myös jatkossa nousee esille paikalliseen sopimiseen liittyviä kysymyksiä ja luottamusmiehille voi tulla aiempaa enemmän vastuuta. Selvityksen pohjalta voitaisiin huomioida koulutustarpeita. Liitto voisi laatia luottari-mainoskampanjan, jossa tuodaan esille luottamusmiehen tärkeää ja antoisaa roolia sekä rohkaistaan hakeutumaan tehtäviin.
Pron yhteiskuntavaikuttaminen ja sen näkyminen liiton viestinnässä AMMATTILIITON JÄSENTEN VUOKSI MEILLÄ KAIKILLA MENEE PAREMMIN! Pron visiona on, että liiton "jäsenenä sinulla menee paremmin". Tämän tekstin otsikkona on, että ammattiliittojen jäsenten vuoksi meillä kaikilla menee paremmin. Liiton jäsenyyden markkinoinnissa tuodaan yleensä ensimmäisenä ja oikeutetustikin esille yksilön saama ansiosidonnainen työttömyysturva, luottamusmiespalvelut ja jäsenedut. Tämän ohessa tuodaan yleisemmällä tasolla esille ammattiliittojen rooli työehtosopimusten neuvottelijoina ja työelämän kehittäjinä. Ammattiyhdistysliike on vaikuttamassa moniin työelämäkysymyksiin, sopimusjärjestelmämme luo vakautta suomalaiseen työelämään, järjestelmä ylläpitää palkansaajien hyvinvointia ja nämä luovat hyvinvointia koko yhteiskuntaan. Kun vanhempi palkansaajapolvi eläköityy, eivätkä työmarkkinoille tulevat nuoremmat koe usein järjestäytymistä tärkeäksi, tulee paineita liiton talouteen. Jotkut näkevät, että liiton jäsenmaksun tulisi olla alempi etenkin, kun yleinen työttömyyskassa tarjoaa halvempaa ansioturvaa. Tällöin myös liiton palveluja, toimintaa ja toimintakentän laajuutta pitäisi miettiä tarkkaan. On selvä, että maksavien jäsenten tulee saada jäsenpalveluja sopivassa suhteessa maksamiinsa jäsenmaksuihin nähden, jäsenmaksun kipurajaa ja palveluvalikoimaa kannattaa arvioida. Jäsenpalvelujen lisäksi on hyvä miettiä, miten paljon satsataan muuhun kuin varsinaisiin jäsenpalveluihin ja keskeisimpään edunvalvontaan. VAHVA PANOS YHTEISKUNTAVAIKUTTAMISEEN SEKÄ KANSAINVÄLISEEN SOLIDAARISUUSTYÖHÖN TÄRKEÄÄ JATKOSSAKIN Itse näen, että suorien jäsenetujen lisäksi liiton toimintakentän on syytä olla jatkossakin laaja ja liitolla pitää olla vahva panos yhteiskuntavaikuttamiseen sekä kansainväliseen solidaarisuustyöhön. Tällä hetkelläkin Ammattiliitto Pro tekee käsitykseni mukaan vahvaa ja hyvää työtä ja tätä on syytä jatkaa toki huomioiden tarve erilaisille painotuksille. Reilumpien työolojen ajaminen on liittojen toiminnassa tietysti keskeistä. Myös nuoremmat palkansaajasukupolvet, joille erilaisiin järjestöihin ja liikkeisiin sitoutuminen on löyhempää, kokevat kuitenkin myös vahvaa yhteiskunnallista vastuuntuntoa. Ammattiliiton jäsenyys on helppo keino olla mukana auttamassa ja tätä näkökulmaa tulisikin tuoda jatkossa vahvemmin esille. Uusi brändiuudistus välittääkin viestiä siitä, että joukkovoimalla autetaan meitä kaikkia. Selkeää ja aktiivista viestintää siitä, minkä kaikkien asioiden puolesta työtä liitossa ja liitoissa tehdään, täytyy jatkaa. Poliittinen keskustelu on polarisoitunut ja tämä myös haastaa liittoja. Politiikkaan ja päätöksentekoon vaikuttamisen tulee olla asiallista, asiapohjaista ja vahvasti perusteltua. Liiton puoluepoliittisen sitoutumattomuuden tulee näkyä liiton viestinnän arjessa sekä myös liiton tulevan puheenjohtajan esimerkillä. Viimeistään tänä kesänä olemme havahtuneet siihen, että työelämä Suomessakaan ei välttämättä kestä päivänvaloa. Kuka kerää mustikat Suomen metsistä ja millä työehdoilla? Elintarviketuotannon epäreilut työolot etelä-Euroopassa ovat olleet pitkään tiedossa, mutta ne jäävät usein meillä pohjoisessa kauppareissullamme pienemmän pohdinnan kohteeksi. Monet eurooppalaista työvoimaa koskevat asiat päätetään EU-tasolla ja näihin myös Prossa vahvasti vaikutetaan. Yksi keskeinen toimija on myös Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, joka tekee työtä reilumman globaalin työelämän puolesta. Uudessa artikkelissa tuodaan esille espanjalaisten vierastyöntekijöiden hankalia työoloja ja sitä, kuinka uuden yritysvastuudirektiivin myötä voidaan asioihin saada parannusta. LIITON LAUSUNNOT JA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN PAREMMIN NÄKYVILLE Tällä hetkellä vallassa oleva hallitus on tehnyt ja tekemässä liudan palkansaajien asemaa heikentäviä muutoksia, jotka heijastuvat koko yhteiskuntamme hyvinvointiin negatiivisesti. Uutisten ja liiton viestinnän kautta saamme lukea lyhyitä kannanottoja ja iskulauseita, joilla palkansaajan asemaa pyritään puolustamaan. On hyvä asia, että Pron viestintä on tiivistä ja napakkaa. Tiiviistä ja napakoista uutisista voi kuitenkin jäädä kuva, että tuossa ne taas papukaijanomaisesti toistavat tätä samaa, mutta asioihin ei koskaan ei saada muutosta. Liiton yhteiskuntavaikuttamista on tuotu yleisellä tasolla ihan hyvin esille Pron internet-sivuilla. Paljon sitä työtä, mitä liitto asiantuntijoineen tekee erilaisissa elimissä, ryhmissä, yhteydenpidolla päätöksentekijöihin ja laatimalla lausuntoja jää vähälle huomiolle. Liitto laatii usein uutisia esimerkiksi lausunnoista lainsäädäntöuudistuksiin, mutta varsinaisten lausuntojen hakeminen ja näkemysten ja perustelujen löytäminen ovat vaivan takana. Sivustoilta olisi syytä myös löytyä linkit varsinaisiin lausuntoihin tai muuhun saatavilla olevaan julkiseen materiaaliin. Pro tekee palkansaajien ja yhteiskunnan puolesta paljon hyvää työtä ja tätä on syytä saada jatkossa vielä paremmin myös kaikkien tietoon.
Näkemyksiä edustajistovaaleista, liiton ydintoiminnasta ja roolista suomalaisessa ay-kentässä. PRON TOIMINNAN YDIN: JÄSENENÄ SINULLA MENEE PAREMMIN Ammattiliitto Pron tarkoituksena on sääntöjensä mukaan "henkilöjäsentensä yleisen taloudellisen ja yhteiskunnallisen aseman parantaminen". Tämä tarkoittaa erityisesti jäsenten työolojen ja ehtojen turvaamista työmarkkinoilla, mikä on ollut ammattiliittojen toiminnan ydin. Näen, että toiminnan tulee edelleenkin keskittyä nimenomaan työolojen ja ehtojen turvaamiseen ja tämä rooli korostuu tilanteessa, jossa työmarkkinoiden päätäntävaltaa ollaan siirtämässä työmarkkinaosapuolilta poliittisen päätöksenteon alaiseksi. Liittojen vastuu jäsentensä hyvinvoinnista laajemmin sekä ammattiyhdistysliikkeen yhteiskuntavastuu koko hyvinvointiyhteiskunnan puolustajana on tärkeää, mutta esimerkiksi sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset kuuluvat mielestäni liiton toiminnan reuna-alueille. Työelämässä on käynnissä laaja ja pitkäkestoinen murros ja fokuksen on oltava työelämässä. POLITISOITUVILLA TYÖMARKKINOILLA SITOUTUMATTOMUUS ON TÄRKEÄÄ Maamme hallitus pyrkii siirtämään työmarkkinoiden päätöksentekoa työmarkkinaosapuolilta eduskuntaan ja työmarkkinakysymykset politisoituvat. Pidän erittäin tärkeänä liiton poliittista sitoutumattomuutta ja erillisyyttä poliittisista päättäjistä ja nykytilanne valitettavasti haastaa tätä. Liiton on oltava vaikuttamassa työelämää koskevaa päätöksentekoon ja sen tulee käydä keskustelua päätösten vaikutuksista eri puolueiden kuin myös muiden toimijoiden kanssa. Myös liiton tulevan puheenjohtajan tulee aidosti olla poliittisesti sitoutumattoman liiton edustaja, avoin keskustelulle, eikä asemoitua poliittisesti. Säästökuurit eri työnantajasektoreilla haastavat hyvää työelämää ja työn tehostamisen paineet vain kasvavat. Työnantajien mahdollisuudet tarjota henkilöstölle koulutusta, urasparrausta tai työssä jaksamisen keinoja voivat vähentyä. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen hidastaa uudelle uralle kouluttautumista tai jatkokouluttautumista. Pron yhtenä jäsenetuna on 75 prosentin alennus Helsingin aikuisopiston avoimen yliopiston kursseista. Tämä on hyvä esimerkki siitä, millaisilla jäseneduilla voi jatkossa olla ihan uudenlainen painoarvo jäsenten työmarkkina-aseman parantamisessa. PÄÄMÄÄRIIN TÄHTÄÄMISESSÄ ON TASAPAINOILTAVA PAINOTUSTEN JA TASAPUOLISUUDEN KANSSA Yleissitovilla työehtosopimuksilla on työmarkkinoilla tärkeä rooli. Ne tuovat työelämään vakautta, ennustettavuutta ja yhdenmukaisuutta. Pron vaalikoneessa tiedusteltiin näkemystä seuraavaan kysymyksen: "Ammattiliitto Pron on edistettävä työehtosopimusten yleissitovuutta kaikin keinoin." Ilmoitin vaalikoneessa näkemykseni kysymykseen olevan "neutraali". Tunnustan, että mahdollisten keinojen listaaminen on ainakin itselleni vaikeaa ja menee vähän spekuloinniksi. Liitto tietysti vaikuttaa sopimustoimintaan ja lainsäädäntöön monin eri tavoin ja yleissitovuuteen vaikuttaminen näillä keinoin on ehdottoman kannatettavaa. Yleissitovuuden määrittää STM:n alainen lautakunta ja yleissitovuuden määrittämiseen kullakin alalla vaikuttaa mm. järjestäytymisaste. Jos pitäisi miettiä kaikkia mahdollisia keinoja yleissitovuuden vahvistamiseen, voisi tämä tarkoittaa mielestäni sitä, että jonkun kriittisen alan jäsenmäärää pyrittäisiin vahvistamaan esimerkiksi alhaisemmilla jäsenmaksuilla. Itse en tällaiseen olisi valmis. Pron säännöt eivät edellytä sitä, että liiton jäsenmaksu olisi kaikille yhdenmukainen. Tilastojen ja luokitusten kanssa työskentelevänä myös arvelen, että yleissitovuuden määrittelyssä alan rajaukseen voi liittyä tulkinnallisuutta. Toimialojen määrittely ei aina ole ihan yksioikoista. Näen, että yleissitovuuden ajamista ei siis voi tehdä kaikin mahdollisin keinoin, vaan keinovalikoiman täytyy olla jäsenten näkökulmasta tasavertaista ja myös tavoitteiden ja keinojen tulee olla hyvin perusteltuja. Työelämä sekä työmarkkinat muuttuvat koko ajan. Vahvalla asiantuntemuksella sekä kyvyllä ennakoida uusia työmarkkinajärjestelmän tarpeita päästään parhaiten eteenpäin. LAAJA-ALAINEN LIITTO ON RAKENTAMASSA KOKO SUOMALAISTA AY-KENTTÄÄ Liittomme toimii yli 70 sopimusalalla kattaen sekä yksityisen että julkisen sektorin lukuun ottamatta kuntasektoria ja hyvinvointialuehallintoa. Liitolla on resurssipaineita ja täytyy löytää sopiva tasapaino sen osalta, miten paljon eri sopimusalojen edunvalvontaan satstataan. Vaalikoneessa oli myös kysymys siitä, että "Pron on rajoitettava laajenemista uusille edunvalvonta-aloille ja keskityttävä nykyisten jäsenten edunvalvontaan." Näen, että lähtökohtaisesti on hyvä asia laajentua myös uusille sopimusaloille. Liittomme laajuus tuo myös vahvuutta toimia muuttuvilla työmarkkinoilla, jossa eri toimintoja voi siirtyä sektorilta toiselle. Eri aloilla on erilaisia painotuksia ja erityisesti laissa määriteltyä vientimallia koskevat näkemykset ovat repineet keskusjärjestöjä ja liittoja erilleen. Prossa yksityisen ja julkisen sektorin osalta tällaiselta kahtiajaolta on vältytty. Prolla olisikin hyvä mahdollisuus olla rakentamassa keskusjärjestöjen ja liittojen kesken parempaa ja yhtenäisempää linjaa.
|
Syksyn päätöksiäTorstai 15.8.2024 - Heli Niin se tämänkin vuoden kesä alkaa pikku hiljaa syksyksi. Ammattiliitto Prossa ollaan seuraavien kuukausien aikana jännään äärellä, sillä 12.8.-19.9. välisenä aikana äänestetään sadasta henkilöstä koostuva edustajisto. Edustajistoon valituista henkilöistä valitaan liiton hallitukseen ja puheenjohtajistoon sekä muihin luottamustehtäviin, kuten työttömyyskassa Pron hallitukseen henkilöt ja tämän jälkeen vielä edustajistoon nousee heidän tilalleen seuraavaksi eniten ääniä saaneet. Hallituksen ja edustajiston valintaprosessissa huomoidaan sukupuolijakauma sekä alueellisuus. Kunkin sektorin jäsenet äänestävät oman sektorinsa ehdokkaita. Julkisen sektorin vaali on valtakunnallinen. Edustajiston valinnoissa kuitenkin henkilöitä tulee kultakin alueelta tietty määrä. Yhdistyksestämme ehdolla edustajistoon ovat Kirsi Vornanen ja Heli Udd. Pron hallituksen jäsen Aila Järveläinen kertoo tarkemmin jäsenillemme edustajiston, hallituksen ja muiden elinten toiminnasta ja liiton päätöksentekosta. Tervetuloa mukaan maanantaina 26.8.! Uuden kauden ensimmäinen edustajisto valitsee liitolle seuraavan puheenjohtajan Jorma Malisen eläköityessä. Ehdokkaina ovat Pron julkisen sektorin johtaja Niko Simola, Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen, politiikastakin tuttu Antti Rinne, Pasi Heikkinen (Pron hallituksen 1. varapj) ja Juha Kinnunen (edustajiston 1. varapj). Julkisen sektorin edustajistoryhmä, johon allekirjoittanutkin kuuluu, on ollut mukana ehdottamassa ja tukemassa Niko Simolaa liiton johtoon. Nikolla on pitkän linjan kokemus ja osaaminen valtiohallinnon edunvalvonnasta kuin myös koko työmarkkinatoiminnasta, neuvotteluista ja yhteistyöstä Pardian puheenjohtajana ja myöhemmin Pron julkisen sektorin johtajana. Ehdokkaamme pystyy kokemuksellaan, ahkeruudellaan, hyvillä verkostoillaan ja yhteistyötaidoillaan rakentamaan ammattiyhdistyskenttään yhteistä säveltä jäseniä kuullen ja heidän kanssaan keskustellen. Omalla työpaikallamme valtiohallinnon säästöpäätökset alkavat saada konkretiaa syksyn aikana. Tämä edellyttää meiltä henkilöstön edustajilta tiivistä tilanteen seuraamista ja siihen vaikuttamista, että säästöjä toteutetaan tehtäviä karsimalla ja huomoiden henkilöstön jaksaminen ja työhyvinvointi. Koko valtiohallinnon tilannekuvaa käydään myös liiton valtion neuvottelukunnassa läpi ja liiton asiantuntijoiden apu on meillä käytössämme. Erityisesti haastattelutyön vähentyneet työtunnit tuovat haastattelijoille huomattavia taloudellisia paineita ja asian käsittely haastattelijoiden kanssa on nyt alkusyksyn asialistalla. |
Kevyemmin kohti kesääPerjantai 14.6.2024 - Heli
Vaikka omassa virastossamme säästöt eivät tuo ylitsepääsemättömiä ongelmia, tulee valtiohallinnon toimintakyky ja henkilöstö olemaan haasteellisessa tilanteessa. Ammattiliitto Pro on 27.5. antanut lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokuntaan säästöistä. Pro katsoo, että valtiolla "henkilöstön vähentämistä irtisanomisin on vältettävä viimeiseen saakka. Henkilöstön osaamisesta, työhyvinvoinnista ja työkyvyn ylläpitämisestä on huolehdittava konkreettisin toimenpitein." Pron jäsenenä sinulla menee paremmin! Pro on auttamassa jäseniään lukuisin jäsenetujen keinoin. Työpaikan luottamusmiesten ja työsuojelutoimijoiden tuen lisäksi liitosta saa työelämä- ja lakineuvontaa, oikeusapua, uravalmennusta sekä koulutusta. Jäsenet saavat muun muassa Helsingin aikuisopiston avoimen yliopiston kurssimaksuista 75 %:n alennuksen. Tarjolla on mm. henkilöstöjohtamista, markkinointia, oikeustieteen opintoja. Liitto myös auttaa meitä irti työarjesta ja palautumaan ja rentoutumaan lomalla. Tarjolla on lukuisia merkittäviä majoitusetuja, erityisesti Holiday Club -majoitusedut 13 eri kohteessa. Liiton omien Holiday Club -lomakohteiden lisäksi kotimaan lomahuoneistojen normaalihinnoista saa vähintään kahden vuorokauden varauksista 25 %:n alennuksen, (ei kuitenkaan koske Villas -huoneistoja eikä hotellimajoitusta). Liitolla on myös risteilyetuja. Hyvää ja rentouttavaa kesää!
|
Kapenevaa ja lyhenevää leipääKeskiviikko 15.5.2024 - Heli Valtiohallinnon tuottavuusohjelma ja hallituksen huhtikuisen kehysriihen tekemät päätökset lisäleikkauksista ovat pitäneet meidät pitkän ja kapean leivän syöjät viime kuukauden hereillä. Valtion virastojen toimintamenoihin kohdistui jo ennestään 243 miljoonan leikkaukset. Näihin uutena tulleet 150 miljoonan euron lisäleikkaukset ja jo ennenstään päätettyjen säästöjen aikaistaminen 50 miljoonalla on mittaluokassaan valtava isku virastoille. Kehysriihen leikkauksia osattiin odottaa, mutta mittakaava on järisyttävä. Omalle VM:n hallinnonalallemme valtion tuottavuusohjelma on tarkoittanut ennestään 58 miljoonan euron säästöjä, joiden päälle nyt rapsahti 35 lisämiljoonaa eli varsin paljon. Tällä hetkellä emme tiedä, millä tavalla oman hallinnonalamme säästöt kohdentuvat virastoille. 25.5. VM julkaisee ensi vuoden talousarvion ja tällöin virastokohtaisista kohdennuksista tiedetään enemmän. Viime kädessä ensi vuoden taloustilanne on kiinni eduskunnasta, joka hyväksyy ensi vuoden talousarvion joulukuussa. Oman virastomme tilanne on hyvä johtuen siitä, että huonontuvaan taloustilanteeseen on varauduttu ja virastollamme on säästössä siirtomäärärahaa. Toimintamme luonne myös osin suojaa meitä, sillä tilastointi perustuu pitkälti EU-asetuksiin ja tilastointi edellyttää jatkuvuutta ja hyvin hallittuja muutoksia tuotannossa. Virastomme tavoitteena on päästä muutosten yli ja siirtyä niukempaan talouteen hyödyntämällä luonnollista poistumaa, tehostamalla tuotantoa ja lisäämällä maksullisia palveluja. Tuotannon kehittäminen ja tehostaminen kuitenkin edellyttää resursseja ja osin kehittämisen osalta ollaan vielä liikkeellä eikä lähelläkään maalia. Haasteet tuleville vuosille ovat todella kovat. Toteuttamisen tueksi tarvittaisiin myös jostakin tekemisestä luopumista, jotta henkilöstö jaksaa. Siihen ei voida mennä, että henkilöstö venyy ja venyy yli voimiensa seuraavat vuodet, jotta irtisanomisilta vältyttäisiin. Käymme viraston yhteistoiminnassa säännöllisesti viraston taloustilannetta ja tilanteen etenemistä läpi. YT-toimikunta on keskeisin ryhmä. Myös palvelualuetason yt-ryhmissä on hyvä käydä tilannetta läpi, kuin myös työsuojelun, työssä jaksamisen ja tuen näkökulmaa. Viraston johtoryhmässä allekirjoittanut on mukana vielä kesään asti ja tämän jälkeen on toisen ammattijärjestön edustajan vuoro. Yhdistyksemme käy nyt säännöllistä keskustelua myös toisen ammattijärjestön kanssa tilanteesta ja järjestöjen yhteisistä näkemyksistä. Meillä Ammattiliitto Prossa on hyvä tilanne siten, että matka liiton päättäviin elimiin on yhdistyksillä lyhyt ja yhteistyötä ja keskustelua on paljon. Valtion neuvottelukunnan ja sopimusalavastaavien kanssa käydään läpi muutosten vaikutuksia ja luottamusmiehiä informoidaan ja saadaan yhteistä tilannekuvaa asiasta. Määräaikaisissa tehtävissä olevien tilanne on huolestuttava. Pääluottamusmiehet seuraavat määräaikaisten palvelussuhteiden tilannetta ja asia on eri työryhmissä jatkuvassa keskustelussa. Jäsenet saavat luottamusmiehen tuen työ- ja virkaehtosopimusasioissa ja hankalammissa tapauksissa myös liiton sopimusalavastaavat ovat apuna. Hankalaan tilanteeseen ei tarvitse jäädä yksin, vaan apua ja tukea saadaan.
|
Aktiivien joukko aloittanut uuden toimikaudenMaanantai 15.4.2024 - Heli Tilastoväen Unionin uusi toimintakausi on lähtenyt innokkaasti käyntiin maaliskuun vuosikokouksen jälkeen. Hallitus ja luottamusmiestiimi koostuvat pitkälti samoista henkilöistä kuin aiemmin. Uutena hallituksessa meillä on mukana Asmo. Eri työryhmien edustukset pidetään toistaiseksi ennallaan ja katsotaan syksyllä mahdolliset muutokset. Yhdistyksemme näkemysten muodostaminen ja toiminta on moniäänistä. Hallituksessa ja luottamusmiestiimissä kuin myös aktiivien parissa on monenlaista osaamista. Pyrimme tätä osaamista ja moniäänisyyttä tuomaan tulevalla toimintakaudella paremmin esille. Olemme jäsentemme ja aktiiviemme näköinen yhdistys. Yhdistyksen koko toimintakentästä ja edustuksia koskeva lista on päivitetty ja siitä saa hyvän käsityksen saa hyvän käsityksen koko toimintakentästä ja siinä olevista henkilöistä. Viraston yt-toimikunnassa käsitellään kaikki virastoamme koskevat merkittävät muutokset ja linjaukset. Viraston johtoryhmässä on Unionin edustus vielä kevätkauden. TES-VES-neuvotteluryhmässä neuvotellaan työ- ja virkaehtojen soveltamisesta Tilastokeskuksessa, kuten paikalliserien virastokohtainen kohdentaminen. Vary eli vaativuusarviointiryhmä osallistuu tehtävien vaativuudenarviointimenettelyyn silloin, kun kyseessä on arvioinnista syntynyt erimielisyys tai aivan uudenlainen tehtävä. Seken eli palkkausjärjestelmän seuranta- ja kehittämisryhmän tehtävänä on puolestaan seurata palkkausjärjestelmän soveltamista ja kehittämistä sekä viraston palkkakehitystä. Työsuojelutoimikunta toimii yhteistyöelimenä työsuojelua koskevissa asioissa ja on myös keskeinen toimija uuden toimitilahankkeen osalta. Tulevalla kaudella tuomme aiempaa enemmän eri työryhmien työtä esille kuin myös rohkaisemme yhdessä Pron eri tilaisuuksiin osallistumiseen. Tilastoväen Unionin luottamusmiestiimi on jäsenten turvaverkkona ja apuna työ- ja virkaehtoihin liittyvissä kysymyksissä ja toimii pohjana jäsentemme tukemiselle ja edunvalvonnalle. Mieltä askarruttavien kysymysten kohdalla on hyvä olla aina yhteydessä luottamusmieheen, jotta olemme tietoisia jäseniimme vaikuttavista asioista, vaikka toki mahdollisuus olla myös liiton yhteyshenkilöihin on olemassa.
|
Missä olemme 2027?Perjantai 15.3.2024 klo 8.34 - Heli Maaliskuu käy kohti loppupuolta. Tilastoväen Unionilla on alkamassa uusi toimintakausi 22.3. pidettävän vuosikokouksen jälkeen. Vuosikokouksessa päivitetään alkaneen vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä käsitellään 2023 vuoden toiminta ja talous. Yhdistyksellämme on ollut to-do-listalla pidemmän aikavälin toimintasuunnitelman muodostaminen. Asia on jäänyt muiden akuutimpien asioiden jalkoihin, mutta nyt on katsetta kohdistettu tarkemmin tulevien vuosien tarpeisiin. Itse asiassa vuosien 2025-2027 aikana tulee useita muutoksia tilastokeskuslaisten työhön ja elämään, joten nyt on erityisen ajankohtaista hahmottaa systemaattisemmin tulevaa toimintaympäristöämme ja sen tuomia tarpeita. Vuodet 2025-2027 ovat muutosten vuosia. Tilastokeskus siirtyy uusiin toimitiloihin. Pääjohtaja vaihtuu. Työtä tehdään vähentyneellä henkilöstömäärällä ja tilastotuotantoa kehitetään voimakkaasti, mikä tuo paljon vaatimuksia henkilöstön osaamisen kehittämiselle. Tilastokeskuksen työntekijät ovat yliaktuaareja, aktuaareja ja muita tilastontekijöitä, mutta on myös paljon esimerkiksi ict- ja viestintäpuolen asiantuntijoita. Haastattelijat tekevät työtä eri puolilla Suomea ja työtä tehdään myös lisätöinä erilaisissa dokumentointitehtävissä. Työkulttuuri on muuttunut monessakin suhteessa. Työpaikkaan ei välttämättä sitouduta niin vahvasti, kuin joskus aiemmin, koska työtä tehdään enemmän esimerkiksi projektiluonteisesti tai määräaikaisissa tehtävissä. Lisäksi hybridityö vähentää yhteisöllisyyden kokemista. Myös ammatillisen järjestäytymisen voi olettaa vieläkin laskevan ja tämä tuo entistä vahvemman tarpeen tuoda esille järjestäytymisen merkitystä työpaikoilla, kuin myös koko suomalaisessa työelämässä. Tilastoväen Unionin toiminnassa tavoitteena on hyvän työpaikan ja reilujen työehtojen rakentaminen ja puolustaminen. Olemme aktiivisesti vaikuttamassa siihen, että uudet toimitilat tukevat hyvää ja tuloksellista työtä. Sitä tilannetta ei saa tulla, että tilastokeskuslaiset jäävät etätöihin sen vuoksi, ettei työpaikalla voisi kunnolla keskittyä työntekoon. Luonnollisestikin osallistumme myös virastomme toiminnan ja resurssien suunnitteluun ja varmistamme, että henkilöstön työkuormitus ei kasva liian suureksi. Osaamisen kehittämisen osalta olemme tukemassa jäseniämme muutoksessa. Vaikka Unioni on suhteellisen pieni työpaikkakohtainen yhdistys, näemme, että roolimme on kokoaan suurempi niin työpaikallamme kuin ammattiliitto Prossa. Meillä on mahdollisuudet koota ihmiset ja ajatukset yhteen erilaisiin tilaisuuksiin ja keskusteluihin. Yhdessä olemme enemmän! |
Strategiatyötä eri saroillaTorstai 15.2.2024 - Heli Näin talven keskeltä on hyvä suunnata katsetta tulevaan. Kevääseen, mutta myös ajassa vähän pidemmällekin. Arjen kiireiden keskellä huomio keskittyy helposti vain akuuttien asioiden hoitamiseen. Pahimmillaan sitä suorittaa asioita pysähtymättä kyseenalaistamaan ja pohtimaan sitä, mitä tekee ja minkä vuoksi tekee. Organisaatioiden strategiat voivat tuntua höttöiseltä hutulta ja korulauseilta, joilla ulkopuolisille yritetään uskotella asiat paremmiksi, kuin ne ovatkaan. Monesti kuulee puhuttavan, että strategialla ei ole mitään tekemistä arjen ja todellisuuden kanssa. Toivottavasti tällaisesta maailmasta ollaan päästy eteenpäin ja uskalletaan luoda arkeen linkittyviä strategioita. Työpaikallamme ja liitossamme tehdään parhaillaan strategioiden tilannetsekkiä. Strategian päivittäminen tarjoaa hyvän tilaisuuden ja myös pakon pidemmän tähtäimen pohdinnoille. Tulevat vuodet ovat työpaikallamme haasteellisia. Tuotannon kehittämisessä pitäisi päästä askel eteenpäin, uusia tietovarantoja pitäisi saada käyttöön. Toisaalta etenkin valtion tuottavuusohjelman säästötoimet pitävät resurssit varsin rajallisena. Kaikkea ei voida saada samaan aikaan ja kaikesta pakollisesta tekemisestä pitää päättää, että mikä on oikeasti kiireellisintä. Vuonna 2027 työpaikallamme pitäisi hommat hoitua kymmenyksen pienemmillä resursseilla. Kehittäminen ja uudistuminen vaativat aikaa, sitä ei voi tehdä laput silmillä. Olen itse saanut olla mukana työpaikalla alkaneissa johdon strategiakeskusteluissa ja työpajoissa ja nyt alkaa vaihe, jossa koko henkilöstö osallistetaan keskusteluihin. On aika vaikuttaa siihen että tulevaisuus on selkeä ja realistinen. Myös ammattiliitto Pro tarkistaa strategiaansa aina kevään edustajakokouksessa ja edustajiston jäsenille on pidetty strategiatyöpajoja. Pron visio on, että "Pron jäsenenä sinulla menee paremmin". Strategiset päämäärät koskevat niin jäsenten aseman parantamista kuin työelämän parantamista niin suomalaisessa yhteiskunnassa kuin kansainvälisestikin. Myös Tilastoväen Unionissa aiomme tehdä ensimmäistä kertaa pidemmän tähtäimen toimintasuunnitelman. Suunnitelmamme fokuksessa on vuosi 2027, jolloin nyt sovittavat muutokset ovat työpaikallamme ainakin jollain tasolla realisoitumassa. Lähtökohtana toiminnallemme ovat yhdistyksemme säännöt. Oli hienoa huomata, että se, mitä säännöissämme kohdassa "tarkoitus ja toiminta" on varsin hyvin määritelty toimintamme ja sen tavoitteemme. Tämä on hyvä peruskivi nytkin toiminnan suunnittelulle: Yhdistyksen tarkoituksena on toimia jäsentensä työolojen, palkkojen ja muiden työ- ja virkasuhteen ehtojen parantamiseksi, tasa-arvon edistämiseksi sekä heidän työmarkkina-asemansa vahvistamiseksi. Yhdistys edistää korkeaa järjestäytymisastetta työpaikoilla ja työskentelee jäsentensä keskinäisen yhteenkuuluvuuden kasvattamiseksi ja lujittamiseksi liitossa ja yhdistyksessä. |
Valtion tuottavuusohjelma etenee ja työhyvinvointi pidettävä suunnitelmissa mukanaMaanantai 15.1.2024 - Heli Maan hallitusohjelmaan kirjattu valtiohallinnon tuottavuusohjelma alkaa saada muotoaan alkuvuoden aikana ja kirjaukset tulevat meille virastoihin konkreettisiksi toimenpiteiksi ennemmin tai myöhemmin. Kerron tässä blogissa tuottavuusohjelman etenemisestä sekä Ammattiliitto Pron lausunnosta ohjelmassa huomioitavista asioista. Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu työhyvinvointia koskevia tavoitteita, jotka tulee muistaa talouspaineiden keskelläkin. Petteri Orpon hallituksen valtiohallinnon tuottavuusohjelman on määrä aikaansaada vuosille 2025-2028 yhteensä 243 miljoonan euron säästöt. Suunnitelmiin liittyy myös koko julkisen sektorin tilaohjelma. Tuottavuusohjelman säästöistä kohdentuu VM:n hallinnonalalle 58 miljoonaa euroa. Näiden säästöjen kohdentamisesta aletaan nyt alkuvuoden aikana saada enemmän tietoa. Vuoden 2023 lopussa hallitus ilmaisi myös tarpeen uusille lisäsopeutuksille ja VM:n työryhmän on määrä valmistella tähän liittyvät ehdotukset ja toimenpiteet. Orpo arvioi 13.1.2024 lisäsopeutusten määräksi miljardista puolitoista miljardia euroa. Lisäsopeutuksia koskevat päätökset tehdään kevään kehysriihessä. Tällä hetkellä tuottavuusohjelman osalta tilanne on seuraava: toimeenpanon valmisteluun on perustettu VM:n työryhmä. Jokainen hallinnonala vastaa itse tuottavuusohjelmansa valmistelusta ja toimeenpanosta. Hallinnonalojen ehdotukset toimitetaan VM:lle 18.1. ja kohdennus JTS:n momenteille tapahtuu keväällä 2024 ja VM arvioi toimien riittävyyden.VM ja pääsopijat kokoontuvat tammikuussa saamaan tilannekatsauksen hallinnonalojen tuottavuusohjelman sisällöstä ja tämän jälkeen liittojen kautta saadaan tietoa etenemisestä. Toimin Ammattiliitto Pron valtion neuvottelukunnassa ja tätä kautta osaltani saan tilannekuvaa suunnitelmien etenemisestä ja vaikutuksista. Toimin kevätkaudella Tilastokeskuksen johtoryhmässä henkilöstön edustajana Tilastoväen Unionista. Tuottavuusohjelman vaikutukset virastomme talouteen ja toimintaan selviävät kevään aikana ja tulevat olemaan aktiivisesti johdon käsittelyssä. Uusien lisäsopeutusten tuomat mahdolliset vaikutukset valtiohallintoon myös selviävät aikanaan. Oma ymmärrykseni on, että virastossamme on jo osin ennakoitu tulevien vuosien taloudelliset paineet ja tarve sopetuttaa toimintaa ja henkilöstöä talouden raameihin. Toimintaamme tulee priorisoida, koska tehostaminen ei tapahdu hokkuspokkus-tempuilla, eikä myöskään henkilöstön jaksaminen ja venyminen ole loputonta. Työpaikkamme eri foorumeilla ja työryhmissä henkilöstön kanssa on käsitelty talouden ja toiminnan suunnitelmia hyvin, mutta jatkossa asiaan liittyvää tiedotusta ja keskustelua tulee tehdä aktiivisemmin. Me viraston henkilöstöjärjestöjen edustajat myös keskustelemme säännöllisesti viraston toimintaan liittyvistä asioista ja tarpeista. Viraston toimintaa ja taloutta käsitellään myös säännöllisesti yt-toimikunnassa. Ammattiliitto Pro antoi lokakuussa eduskunnan hallintovaliokunnalle lausunnon valtion vuoden 2024 talousarvioesityksestä ja julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024-2027. Lausunnossa otettiin erityisesti kantaa virastojen toimintaedellytyksiin ja valtion työnantajapolitiikkaan. Pro näkee, että tuottavuusohjelma ei saa vaarantaa valtiohallinnon virastojen toimintaedellytyksiä ja lakisääteisten tehtävien hoitoa eikä johtaa henkilöstön irtisanomisiin tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Pro näkee, että tuottavuusohjelman toimenpiteiden tarkempi kohdentaminen tulee jättää hallinnonaloilla tapahtuvaksi, sillä mekaaniset "juustohöyläleikkaukset" voivat saattaa virastot pahaan pulaan. Henkilöstö ja henkilöstöjärjestöt on otettava mukaan valmisteluun ja seurantaan valtion yhteistoimintalain mukaisesti. Virastoille osoitettaviin uusiin tehtäviin, tehtävien laajennuksiin ja muihin lisääntyviin velvoitteisiin on osoitettava tarvittavat lisäresurssit ja lisäkustannukset on kompensoitava täysimääräisesti, kuten kuntienkin osalta tehdään. Virastojen toimintamenojen mitoitusten on oltava suhteessa tehtäviin ja velvoitteisiin, suunnitelmissa on oltava pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta. Pro muistuttaa, että tuottavuutta pitäisi tarkastella laajemmin tunnustamalla myös se hyöty, jonka valtiohallinnon palvelut tuovat arvonlisäyksenä hallinnon asiakkaille. Maksullisten suoritteiden hinnoittelun kustannusvastaavuutta tulee myös vahvistaa ja VM on tuonutkin tätä tarvetta esille. Omassa virastossamme tämä tarve on myös selkeästi tunnistettu. Virastojen tilanteen osalta Pro arvioi, että vuoden 2024 toiminnasta virastot vielä selviävät ihan hyvin, mutta vuoden 2025 toiminnasta ja resursseista on huolta. Hyvinvointivaltiolle kuuluvia valtion tehtäviä ei saa karsia isolla kädellä ja edetä tilanteeseen, jossa valtiohallinto toimii lähinnä yövartijana. Pro on kannanotossaan huolissaan valtion määräaikaisen henkilöstön osuudesta ja etenkin tasa-arvon näkökulmasta. Määräaikaisia on valtiolla 17,9 % ja naisista määräaikaisia on 19,4 %. Sairauspoissaolojen määrä on myös kasvanut. Liiton mukaan kehityksen suuntaa on muutettava ja lähtökohtana on oltava toistaiseksi voimassaolevat kokoaikaiset palvelussuhteet. Lisäksi on ryhdyttävä työkykyä ja työhyvinvointia parantaviin toimiin. Valtiotyönantajan veto- ja pitovoima vaatii työtä ja valtion palkkakilpailukyvystä on pidettävä huolta. Hyvän työnantajapolitiikan toteuttaminen valtiolla on myös kirjattu hallitusohjelmaan: "Valtio edistää työntekijöiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia eri toimin. Edistetään henkilöstöpolitiikan joustavuutta, yhdenvertaisuutta sekä työelämän ja perheen yhteensovittamista. Monipaikkaisuudesta pidetään kiinni sekä varmistetaan työnantajapolitiikan yhteensopivuus työn murrokseen." Hallitusohjelmassa on paljon myös muita hyvän työelämän kehittämiseen liittyviä tavoitteita: työkyvystä huolehtimisen ja työssä jaksamisen vahvistaminen, työterveyspalvelujen vahvistaminen, mielenterveyttä tukevien hyvien käytäntöjen edistäminen ja liikunnan lisääminen osaksi työhyvinvointia. Lisäksi hallituksen tavoitteena on uupumuksesta ja työpahoinvoinnista johtuvien sairauspoissaolojen puolittaminen tulevien viiden vuoden aikana. Pelkät hyvät tavoitteet eivät kuitenkaan vie asioita eteenpäin ilman mitään toimenpiteitä. Hallitusohjelmakirjausten toteuttamista ja toimenpiteitä käsitellään sopimuskauden työ- ja virkaehtosopimukseen määritellyssä työryhmässä Muuttuva työelämä ja työhyvinvointi. Tes-ves-työryhmien työn etenemisestä saan osaltani tietoa Pron valtion neuvottelukunnassa. Työelämän hyvinvointia koskevia tavoitteista on hyvä käydä eri tasoilla keskustelua ja myös odottaa ja seurata, että hallitusohjelman kirjaukset saadaan toimenpiteiksi ja myös toteutukseen suomalaiseen työelämään ja työpaikoille. Tässä myös työantajavirastoilla sekä ammattiliitoilla on oma keskeinen roolinsa. Tulevien säästötoimenpiteiden suunnittelun rinnalla tulee muistaa nämä työhyvinvointitavoitteet. Tilastokeskuksessa keskeinen foorumi työhyvinvointiasioille on työsuojelutoimikunta, mutta kaikki yhteistoiminta ja keskustelu on työpaikalla asian suhteen tärkeää: niin eri työryhmät, kuin myös palvelualue-, osasto-, ryhmäkokoukset ja kahvipöydät. |
Vuotta 2024 kohtiLauantai 16.12.2023 Vuosi 2024 on pian alkamassa ja yhdistyksemme hallitus on linjannut tulevan vuoden toimintaa. Tässä keskeisimpiä suunnitelmaia alkavalle vuodelle. Ammattiliitto Prossa hyvä vakiintunut toiminta jatkuu, mutta paljon liiton toimintaa myös kehitetään. Pron syksyn edustajisto päätti, että jäsenmaksu vuodelle 2024 pysyy ennallan, 1,25 % tai enintään 49 euroa kuukaudessa. Alle 36-vuotiaille jäsenyyden hinta on 99 euroa vuodessa. Alkusyksystä pidetään edustajistovaalit ja marraskuussa valitaan Prolle uusi puheenjohtaja Jorma Malisen työn jatkajaksi. Kiristynyt työmarkkinapoliittinen tilanne haastaa ensikin vuonna koko ammattiyhdistysliikettä. Ammattiliitto Pro toimii aktiivisesti, mutta rakentavasti ja yhteistyöhakuisesti sen puolesta, että työelämää ei heikennettäisi. Tilastoväen Unioni Pro ry:ssä jatkamme aktiivista työpaikkakohtaista toimintaamme pitämällä huolta työehdoistamme, auttamalla jäseniämme, järjestämällä jäsentilaisuuksia sekä toimimalla eri työpaikan ryhmissä vaikuttaen viraston toimintaan ja henkilöstöpolitiikkaan. Järjestämme ensi vuonna kaksi isompaa jäsentapahtumaa, joista toinen on mahdollisesti Tallinnan matka jo maaliskuussa yhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä. Syksylle on suunnitteilla toinen isompi jäsentapahtuma. Lisäksi järjestämme pienempiä tilaisuuksia joko läsnätilaisuuksina tai etäyhteyksin. Yhdistys saa toimintaansa varten Prolta jäsenmaksuista osuuden toiminnan järjestämiseen. Lisäksi saamme TTT Rahastolta 30 euroa jäsentä kohden jäsentoimintaan. Yhdistyksen hyvä taloudellinen tilanne mahdollistaa erilaisten jäsentilaisuuksien järjestämisen. Seuraamme aktiivisesti työpaikan talous- ja henkilöresurssien suunnittelua sekä suunnitelmien vaikutuksia henkilöstöön ja viraston tehtäviin. Yhdistyksen edustajat eri toimielimissä pyrkivät vaikuttamaan viraston päätöksentekoon, jotta henkilöstön työkuorma ei entisestään kasva, työtehtävät olisi jaettu oikeudenmukaisesti ja työtehtävien organisointi olisi järkevää ja tehokasta. Lisäksi määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä ja perusteita seurataan erityisen tarkkaan. Tilastoväen Unioni toimii myös aktiivisesti Pron julkisella neuvottelusektorilla. Yhdistyksen puheenjohtaja on edustajana Pron valtion neuvottelukunnassa sekä edustajistossa. Valtion neuvottelukunnan kautta saadaan lähes reaaliaikaisesti tietoa valtiohallintoa ja virastoja koskevista suunnitelmista, esimerkiksi valtion tuottavuusohjelman valmistelusta. Osallisuus neuvottelukunnassa sekä VM:n hallinnonalan luottamusmiesten kesken vaikuttaa oleellisesti siihen, että yhdistyksen mahdollisuudet saada tietoa suunnitelmista sekä vaikuttaa niihin ovat erityisen hyvät.
|
Torilla tavataan!Keskiviikko 15.11.2023 - Heli STTK kutsuu kaikkien liittojen jäsenensä sekä työmarkkinoiden ja sosiaaliturvaan suunnitelluista muutoksista huolestuneet kansalaiset 18.11. lauantaina Kohtuus kaikessa -mielenosoitukseen kansalaistorille Helsinkiin. Suomalaiset ammattiliittojen keskusjärjestöt STTK, SAK ja Akava ovat kaikki ilmaisseet, että nykyisen hallituksen esittämät työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa koskevat uudistukset ollaan nyt viemässä läpi ilman palkansaajajärjestöjen kuulemista ja uudistukset tuovat isoja heikennyksiä suomalaisten hyvinvointiin. Järjestöt toimivat omien kampanjoidensa kautta. Nyt on STTK:n aika yhteisesti vaikuttaa. Yksi keskeisimmistä hallituksen työmarkkinauudistuksista koskee Suomen työmarkkinamallia, josta työministeri Arto Satonen oli kutsunut järjestöt keskustelemaan 8.11. Järjestöt pettyivät seminaarin lopputulemaan ja näkevät, että työmarkkinamallia tulee kehittää työmarkkinajärjestöjen kanssa, ei sanellen ja lakiteitse. Erityisesti palkkakuopissa oleville naisvaltaisille aloille hallituksen esittämä malli on ongelmallinen. Hallituksen esittämät uudistukset tuovat isoja muutoksia suomalaiselle palkansaajalle. Me vakituisissa ja vakiintuneissa työsuhteissa valtiolla olevat voimme ajatella, että eiväthän muutokset meille nyt niin isoja ole. Jos vaikutukset eivät ihan suoraan vaikuta henkilökohtaisesti, niin ne voivat koskea esimerkiksi määräaikaisia kollegoitamme, sukulaisiamme, tuttaviamme. Työmarkkinoiden tiukentuminen ja sosiaaliturvan heikentyminen lisäävät huono-osaisuutta ja tuovat myös yhteiskuntaamme lisää turvattomuutta. Jo nyt nuoret kokevat työmarkkinoille siirtymisessä paljon epävarmuutta. Suomalaisten mielenterveys ja etenkin nuorten mielenterveys ovat ollut viime aikoina suuren huolen kohteena. Nuorten kokemasta epävarmuudesta ja siirtymisestä opintoihin ja työelämään ollaan huolissaan. Nyt esitetyt uudistukset esimerkiksi määräaikaisten työsuhteiden ja irtisanomisen osalta tuovat entisestään paineita työelämään siirtyville. Työsuhteiden epävarmuus ei myöskään rohkaise hieman vanhempia perheellistymään. Työelämää koskevien uudistusten rinnalla iso muutos koko Suomen kannalta on sosiaaliturvaan liittyvät heikennykset, jotka heikentävät jo nyt yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevien tilannetta. Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan yliopistolehtori Markku Sippola kirjoitti 6.11. Helsingin Sanomien vieraskynässä, että suomalainen hyvinvointivaltio on muuttumassa konservatiiviseksi ja että hallituksen esitykset korostavat entisestään jakoa työllisten ja työelämän ulkopuolelle jääneiden välille. Suomi on Sippolan mukaan siirtymässä pohjoismaisesta hyvinvointimallista lähemmäs keskieurooppalaista konservatiivista mallia, jossa sosiaalivakuutus keskittyy työtätekeviin ja heidän perheisiinsä. Sippola kirjoittaa, että "pienet nykyistä järjestelmää purkavat askeleet saattavat sysätä liikkeelle laajemman institutionaalisen muutoksen, jota on vaikeaa enää perua" ja että "poliittisessa keskustelussa olisikin tärkeää ymmärtää, miten nyt tekeillä olevat muutokset voivat vaikuttaa nykyisen suomalaisen hyvinvointivaltion perustuksiin". On tärkeää, että työelämän ulkopuolella olevat saataisiin mukaan työelämään, mutta inhimillisin keinoin. Suomalaista työelämää tulee kehittää pitkäjänteisesti ja yhdessä sopien. Sen puolesta kokoonnumme lauantaina torille. |
Syksyn kylmät tuuletLauantai 16.9.2023 klo 14.32 Syksy on alkanut ja ilma viilentynyt. Työmarkkinajärjestöt, mukaan lukien Ammattiliitto Pro ovat tuoneet aktiivisesti esille näkemyksiään maan hallituksen tulevista suunnitelmista. Viime päivinä liitot ja eri tahot ovat kritisoineet työttömyysturvalain uudistamisen kokonaisuutta. Pro näkee, että uudistus ja työssäoloehdon pidentäminen 26 viikosta 12 kuukauteen kurjistaa entisestään huonossa työmarkkina-asemassa olevia. Pron lausunto on luettavissa täältä. Myös STTK on antanut lausuntonsa asiasta. Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen on ollut Ylen politiikkaradion vieraana. Ohjelmassa keskustelussa on ollut lakko-oikeuden rajaaminen, paikallinen sopiminen ja työperäisen maahanmuuton ehdot. Ohjelma on kuunneltavissa myös tallenteena. Pron lakiasiainpäällikkö Patrik Stenholm kirjoittaa blogissaan, että Orpon hallitus on halunnut ottaa työmarkkinauudistuksissaan mallia Ruotsista, mutta vain niiltä osin, kuin se on työnantajan edun mukaista. Stenholm peräänkuuluttaa mallin ottamista myös muilta osin. Ammattiliitto Pron ja STTK:n kannanottoja voi lukea omilta sivultaan. Uutisoinnissa ehkä kuvaavin otsikko on STTK:n Palolan viittaus siihen, että hallitusohjelma on "jallitusohjelma". Liitot tekevät aiempaa tiiviimpää yhteistyötä työmarkkinapolitiikan uudistusten edessä. Liittojen toiminta ja toimintamallit hieman vaihtelevat. SAK:n puolella käynnissä on ollut Painava syy -kampanja ja kampanjatilaisuudet. Pro järjestää jäsenilleen loka-joulukuun aikana 13 alueellista keskustelutilaisuutta, joissa kerrotaan, miten hallituksen päätösten vaikutuksista. Pro myös käsittelee ja keskustelee ammattiyhdistysaktiivien ja luottamusmiesten kanssa työelämän muutosesityksistä. Itse saan tuotua Tilastoväen Unionin jäsenille tilannetietoa liitosta sekä myös jäsenten tunnelmia liittoon päin. Me Pron julkisen sektorin edustajistoedustajat käymme Pron hallituksen edustajien kanssa läpi kuulumisia kuukausittain. Samalla saamme tietoa STTK:n puolelta. Pron valtion neuvottelukunnassa käsitellään syksyn aikana mahdollisia työtaistelutoimenpiteitä, samaten marraskuussa kokoontuvassa Pron edustajistossa varmasti käydään työmarkkinauudistuksia osaltaan läpi. Jos nyt jotakin hyvää näiden uudistuspaineiden keskellä on, niin se on se, että ammattiliittojen yhteiskuntavaikuttaminen nousee aiempaa paremmin esille. Työntekijä yksin ei voi muutosten tuulia estää, mutta syksy näytää, mitä joukkovoimalla saadaan aikaan. Liittoon kannattaa kuulua etenkin tänä päivänä ja jäsenyyttä suositella työkavereille ja tutuille. Suosittelija saa myös 40 euron lahjakortin! Lisäksi käyntiin lähtevät ProViikot monipuolisen ohjelman muodossa. ProViikkojen aikana myös tulossa Unionille oma jäsenten tilaisuus Työpajalla!
|
Odottelusta askel eteenpäinTiistai 15.8.2023 klo 9.15 Syyskausi on alkanut. Kesällä juhannuksen tienoilla julkistettiin hallitusohjelma ja lisäksi rennomman kesäkauden alettua saimmekin seurata poliittista draamaa vallanpitäjiemme taustoista ja arvoista. Tärkeä keskustelu jatkuu nyt syksyn alettua, kun eduskunta pääsee koolle ja kun hallitusohjelmaan liittyviä tavoitteita aletaan konkreettisesti edistää. Petteri Orpon hallitusohjelma sisältää huomattavan paljon työelämää koskevia heikennysehdotuksia. Ohjelma sisältää myös hyviä tavoitteita, mutta iso kysymys on, kuinka palkansaajien ja kansalaisten hyvinvointiin suoraan vaikuttavia tavoitteita voidaan edistää samanaikaisesti talouteen kohdistuvien leikkausten keskellä. Sekä STTK:n että SAK:n hallitukset ovat käsitelleet ja kommentoineet ohjelman työllisyystavoitteita 14.8. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola näkee, että "Työlainsäädäntöön liittyvissä kirjauksissa on huomioitu yksinomaan työnantajapuolen ja elinkeinoelämän tavoitteet, mutta unohdettu työntekijäjärjestöt. Kun hallitusohjelmaan on tavoitteiden lisäksi kirjattu etukäteen keinot, joilla työlainsäädäntöä uudistettaisiin, voi kysyä, mistä lopulta neuvotellaan ja mitkä työntekijäjärjestöjen todelliset vaikutusmahdollisuudet ovat". SAK:n Jarkko Eloranta näkee, että hallitusohjelman tavoitteissa korostuu työnantajan vallan korostuminen ja että ohjelman tavoitteet ja keinot vievät vastakkaisiin suuntiin esimerkiksi työttömyysturvan ja sosiaalietuuksien osalta. SAK:ssa arvioidaan, että hallitus pyrkii ensialkuun rajoittamaan lakko-oikeutta parin kuukauden aikana, minkä jälkeen ryhdytään toteuttamaan muita toimenpiteitä. Myös Akava on puheenjohtajansa Maria Löfgrenin johdolla ilmaissut aiemmin kesällä huolensa hallitusohjelman tavoitteista ja erityisesti siitä, että hallitusohjelma heikentää palkansaajien asemaa ja luo etenkin työelämään tuleville nuorille huolta ja epävarmuutta. Akavan mukaan yhdessä tekemisen ja sopimisen kulttuuri on ohjelmassa unohdettu ja ohjelma on työmarkkina-asioiden suhteen epätasainen. Kun ohjelmaan liittyviä tavoitteita aletaan edistää, voidaan odottaa, että järjestöt reagoivat suunnitelmiin tahoillaan, mutta myös yhteisesti. Työelämätavoitteiden lisäksi meitä valtion työntekijöitä koskevat erityisest julkisen talouden kiristäminen ja suunniteltu valtion tuottavuusohjelma. Eri hallinnonaloille tulee leikkauksia, VM:n hallinnonalalle yhteensä 58 miljoonaa. Suunnitelmat etenevät siten, että VM valmistelee talousarviota ja hallinnonalojen kehykset elokuun loppuun mennessä. Hallituksen budjettiriihi pidetään syyskuun lopulla ja talousarvioesitys ja julkisen talouden suunnitelma julkaistaan 9.10. Omassa virastossamme, kuten varmaan muissakin virastoissa tilannetta seurataan tarkkaan ja suunnitelmiin pyritään vaikuttamaan. Johtoryhmä käsittelee asiaa erityisesti nyt elokuun lopun kokouksessaan. Allekirjoittanut on syyskaudella viraston johtoryhmässä henkilöstön edustajana. Tätä kautta saadaan näkymää ja vaikutusmahdollisuuksia siihen, millaiseksi virastomme talous määrittyy ja voidaan vaikuttaa siihen, mitä toimenpiteitä talouden, toimintojen ja henkilöstön voimavarojen suhteen voidaan tehdä.
|
Kylmiä tuulia työmarkkinoille?Maanantai 15.5.2023 klo 18.51 Kevään aurinko lämmittää ja kesä tekee tuloaan. Eduskuntavaalien voittajapuolue kokoomus yrittää kuumeisesti koota maallemme hallitusta. Palkansaajajärjestöissä seurataan aika varautuneesti uuden hallituksen ja hallitusohjelman rakentamista, sillä hallitusneuvottelijat ovat ilmaisseet laajan kirjon työelämään liittyviä heikennyksiä. Ammattiliito Pro näkee, että tuleva hallitus tulee tekemään muutoksia, joilla "rapautetaan sopimusjärjestelmää, mahdollistetaan työnantajan sanelupolitiikka ja lisätään työelämän epävarmuutta. Muutokset uhkaavat romuttaa yhdessä sopimisen kulttuurin". Liitto muistuttaa, että paikallista sopimista voidaan tehdä ja tehdään jo nyt, mutta minimiehtojen päälle, ei miten sattuu. Valtiontalouden säästöpaineet lisäävät epävarmuutta siitä, että heikennyksiä on tulossa. Pro on listannut eduskuntavaaleihin omat sopimustavoitteensa, jotka ovat edelleen voimassa:
Tilastokeskuksessa me tiedostamme tärkeän roolimme suomalaisen demokratian yhtenä tukipilarina. Työpaikallamme tiedostetaan varsin hyvin tulevan hallituksen ja talouden asettamat säästöpaineet. Tilastoinnista on jo aikaa sitten karsittu "turhan tekeminen" pois ja liiallisen byrokratian poistaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Jäljellä on hankalia ratkaisuja siitä, mitä asioita tuotannossa priorisoidaan, kun tilastot pitää tehdä, mutta kehittämisvelka on kasvanut suureksi. Viraston henkilöstömäärän kehittymistä vahditaan tiukasti. Tämä aiheuttaa painetta henkilöstölle, sillä lähteneiden tilalle ei useinkaan rekrytoida uusia, tai jos rekrytoidaan, niin usein vain määräaikaisesti. Tilastoväen Unionilla on hyvä tilanne, koska Ammattiliitto Prossa valtion virastojen toimintaympäristöä seurataan tarkkaan ja meillä on sopimusalavastaaviemme aktiivisuuden sekä valtion neuvottelukunnan kautta mahdollisuus tuoda epäkohtia esille ja keskusteluun. Vahva yhteys liittoon takaa sen, että virastojemme yhteiset haasteet nähdään ja tuleviin suunnitelmiin voidaan vaikuttaa, mitä ne sitten tulevat olemaankaan. |
Uuden kauden alkuPerjantai 14.4.2023 - Heli Kevättä ja aurinkoa kohden mennään! Huhtikuu on aloittanut Tilastoväen Unionin uuden toimintakauden vuosikokouksessa valitulla uudella hallitus-luottamusmieskokoonpanolla. Porukkamme on kokoontunut kaksi kertaa ja sen myötä kevään ja vähän syksynkin jäsentoimita on täsmentynyt. Niistä seuraavassa:
Tarkoista ajankohdista infotaan, kun ne selviävät. Muista kuulumisista kerrottakoon, että Ammattiliitto Pron ylin päättävä elin eli edustajisto kokoontuu 21.-22.4. Kevätkokouksissa edustajisto käsittelee vuotta 2022 koskevan toiminnan ja talouden ja linjaa myös vuoden 2024 toimintaa. Unionilla on edustajansa TK:n eri työryhmissä: johtoryhmässä, yt-toimikunnassa, palvelualueiden yt-ryhmissä, Tilastokeskuksen neuvottelukunnassa, työsuojelutoimikunnassa, vaativuudenarviointiryhmässä (vary), palkkausjärjestelmän seurantaryhmässä (seke) sekä tes-ves-neuvotteluryhmässä. Pyrimme jatkossa tuomaan enemmän näiden ryhmien kuulumisia enemmän myös jäsenistön tietoon ja keskusteluun. Tällä hetkellä työsuojelutoimikunnassa on käsittelyssä työn monipaikkaistuminen ja työskentely uusissa toimitiloissa. On hyvä, että aiheesta käydään keskustelua työpaikan eri foorumeilla. Tes-ves-ryhmässä käsitellään toukokuun lopussa monta vuotta suunnitteilla olleita viitetehtäväkuvauksia. Käymme nyt kevään aikana läpi, voidaanko viitetehtäväkuvaukset käyttöön arvioinnin apuvälineeksi siten, että henkilökohtaista tehtävän kuvaamista kevennettäisiin ja täten arviointiprosessia kevennettäisiin. Eri osapuolet näkevät, että viitetehtäväkuvaukset toisivat eri vaativuusryhmien välien eroja paremmin näkyvämmiksi ja ymmärrettävämmiksi. Järjestöjen ehto on, että henkilöllä on jatkossakin oltava henkilökohtainen tehtävän kuvaus. TK:n palkkausjärjestelmäsopimukseen on kirjattu tehtävien kuvaamisesta seuraavasti, eikä voimassa olevien sopimusten linjauksia ei ole syytä heikentää: 8 § Palkkausjärjestelmän soveltaminen Henkilöllä on oikeus saada kirjallinen tieto tehtävänsä palkkausperusteista. Tehtäväkuvaukset ja tehtävien vaativuusarvioinnit perusteluineen ovat julkisia. Palkkauksesta ja palkkausjärjestelmän avoimuudesta ja toimivuudesta on hyvä käydä yhteistä keskustelua, edetään viitetehtäväkuvausten käyttöönottoon tai ei. |
Tervetullutta keskustelua työelämästäKeskiviikko 15.3.2023 - Heli Viime aikoina mediassa on ollut ilahduttavan paljon keskustelunavauksia ja artikkeleita työhyvinvoinnista ja työelämän kehittämisestä. Työterveyslaitos on juuri julkaissut Miten Suomi voi -seurantatutkimuksen tulokset, jonka mukaan työhyvinvointi on heikentynyt ja työuupumusoireet lisääntyneet etenkin alemman koulutustason työntekijöillä. Demarit ovat avanneet keskustelun nelipäiväisestä työviikosta ja työnantajan yhteydenotoista vapaa-ajalla. THL puolestaan on ilmaissut tuoreessa raportissaan työterveyshuollon sairaanhoidon ongelmallisena asiana kansalaisten tasavertaisuuden näkökulmasta. Mielenterveysongelmat, syrjäytyminen, työvoimapula ja palkkaukseen liittyvät kysymykset ovat nyt uutisten vakioaiheita. Tulevat eduskuntavaalit innoittavat eri tahoja tekemään avauksia ja hyvä niin. Hälytysmerkkejä on sen verran paljon ilmassa, että ratkaisuja suomalaiseen työelämän parantamiseen on löydyttävä. Pohdiskelen seuraavassa näitä teemoja lähinnä asiantuntijatyön näkökulmasta. SDP on ehdottanut, että ensi vaalikaudella tulisi toteuttaa laaja kokeilu nelipäiväisestä työviikosta. Palkansaajajärjestöistä on kompattu ehdotusta ja työnantajapuoli on taas nähnyt lähinnä potentiaaliset ongelmat. Puoltajat viittaavat eri puolilla Eurooppaa tehtyihin kokeiluihin, joiden perusteella tulokset ovat olleet todella rohkaisevia. Kokeilujen yhteydessä ollaan myös organisoitu töitä uudelleen ja karsittu turhia kokouksia. Työhyvinvointi on muun muassa parantunut ja sairauspoissaolot vähentyneet, mikä on aika yllättävää. Mielestäni on todella tärkeää, että kaikki työelämää koskevat muutokset toteutetaan työhyvinvointi ja työssä jaksaminen edellä. Tehtyjen kokeilujen tuloksia tulisi hyödyntää ja työajan lyhentämistä tulisi selvittää. Kokeilut voivat olla määräaikaisia, joten pidemmän tähtäimen vaikuttavuus täytyy pitää mielessä. Kokeiluissa ollutta työn uudelleenorganisointia voimme nykyistenkin työaikojen puitteissa tehdä turhien kokousten karsimisesta puhumattakaan. Monesti ja valitettavasti kuitenkin isompia ratkaisuja asioihin tuntuu syntyvän vasta sitten, kun on aivan pakko. Nelipäiväisen työviikon lopputuloksena ei saisi olla se, että tehdään sama työmäärä, mutta huonommin ja kiireellä. Työstä ei saisi tulla intensiivinen suoritus, jossa ainoana palkintona on se, että pääsee vapaalle. Etätyön lisääntyminen on vähentänyt työn yhteisöllisyyttä ja yhteisöllisyyttä pitää rakentaa ja se myös vaatii aikaa. Jonkin aikaa asiat kyllä hoituvat niinkin, että tehdään vain tärkeimmät tehtävät. Lyhytjänteinen suorittaminen kuitenkin kostautuu ajan myötä, eikä organisaatio kehity. Tiimalasin kanssa harvemmin syntyy hyviä kehitysideoita saati toimeenpanoa. Etätyö, tiivis Teams-kokoustaminen ja tulospaineet ovat luoneet meille vahvan suorittamisen kulttuurin. Me vanhemmat työntekijät muistamme vielä vanhat ajat, jolloin työkavereiden kanssa kahvittelu oli arkipäivää. Nuoremmat työntekijät eivät välttämättä muusta tiedä, kuin tästä suorittamisen kulttuurista. Uuden työntekijän pitää samanaikaisesti oppia työtehtävät, omaksua koko ajan uusia asioita, saada tulosta ja pystyä myös kehittämään työtä. Paineet ovat kovat, eikä ihme, jos nuoret asiantuntijat uupuvat. Jotta työntekijät voisivat hyvin, pitäisi työmäärän, työtehtävien kirjon ja vastuiden olla kohtuullisia ja työpäivien huokoisempia. Hyvä johtaminen, töiden järkevä organisointi sekä oikeudenmukainen kohtelu vaikuttavat oleellisesti työhyvinvointiin. Kun töitä on paljon, voi syntyä tilanne, jossa omaa ja kollegan työpanosta vertaillaan. Jos syystä tai toisesta työkaverin työpanos on vähäisempi, mutta palkka samansuuruinen, voi solidaarisuus olla hakusessa. Työtä ja tehokkuutta voi olla vaikeaa mitata. Ihmisten tehokkuus ja tapa toimia myös vaihtelee. Joku saattaa tuoda omaa osaamistaan ja saavutuksiaan näkyvämmin esille, kuin joku toinen. Etenkin etätyössä tarvitaan avoimuutta niin työtehtävistä, palkkauksesta ja palkkauksen perusteista. Mielekäs työ on parhaimmillaan ihmiselle voimavara ja myös tärkeä osa identiteettiä. Myös työyhteisön tarjoamat sosiaaliset suhteet ja porukkaan kuulumisen tunne on tärkeää. Jos henkilökohtaisessa elämässä on kuormitusta, kiva työ ja työkaverit auttavat jaksamaan. SDP on esittänyt lakimuutosta, jossa työnantajaa kiellettäisiin ottamasta työntekijään yhteyttä vapaa-ajalla. Asiantuntijatyö muuttuu koko ajan paikasta ja myös ajasta riippumattomammaksi. Voisi olla vaikeaa määritellä yleisiä rajoituksia tai käytänteitä yhteydenpitoon. Eri toimialoilla olevia käytänteitä olisi kuitenkin hyvä selvittää ja miettiä kullekin alalle sopivia ratkaisuja. Ajallisesti joustavaa työtä tekevillä asiantuntijoilla työn ja vapaa-ajan välinen raja voi olla häilyvä. Työpuhelin on kuitenkin syytä laittaa vapaa-ajalla kiinni ja käytäntönä pitäisi olla, että henkilökohtaisille kanaville viestiteltäisiin vain poikkeustapauksissa. Fyysistä paikallaoloa edellyttävissä töissä esimerkiksi opettajilla, päiväkodin opettajilla ja sote-alalla tilanne on erilainen silloin, kun esimerkiksi oman poissaolon ajaksi tarvitaan sijainen. Näille aloille tulisi sopia toimivat mallit ja esimerkiksi vapaa-ajalla tapahtuneen työajan korvaamisesta. Nykyisen työelämän iso ongelma on "multipaskaaminen". Työtehtävät voivat koostua ydintehtävien lisäksi monenlaisesta sälästä. Joskus monenlaista sälää on niin paljon, että ydintehtävien hoito alkaa vasta sitten, kun päivän tunnit ovat täynnä. Työterveyslaitoksen asiantuntija Minna Toivanen puhuu tästä aiheesta työn ylipursuamisena. Hän näkee, että töiden priorisoinnista pitäisi siirtyä olennaistamiseen. Työhyvinvoinnin kannalta se, että aikamme kuluu oikeisiin asioihin, on keskeistä. Toivanen pitää hyvänä tavoitteena, että "jokainen pystyisi hoitamaan työnsä ytimen kohtuullisella tavalla". Toivasen tavoite on varsin maltillinen. Kyllä oleellisimmat työtehtävät pitäisi pystyä tekemään hyvin! Uskallan väittää, että kiire ja asioiden hoitaminen rimaa hipoen on työhyvinvointia ja työidentiteettiä vahvasti rapauttava tekijä. Tuntuu, että tämän hetken suurin tavoite työelämässä on opetella luopumaan hyvästä työn laadusta. Joskus kuitenkin voi olla niinkin, että työn tekeminen pidemmässä ajassa ja rauhassa kuormittaa vähemmän, kuin se, että saman asian tekee puolivillaisesti minuuttikellon kanssa. Tämä ei kuitenkaan monesti ole mahdollista, sillä monella meistä myös yksityiselämän velvollisuudet ja kiireet kutsuvat, kun työaika loppuu. Terv. Nim. Työelämäkysymyksistä kiinnostunut tilastontekijä ja ay-aktiivi, joka on viime aikoina myös pohtinut paljon omaa suhdettaan työhön ja suorittamiseen. |
Ystävyyttä, yhteisöllisyyttä ja tukeaMaanantai 13.2.2023 klo 12.47 - Heli Hyvää ystävänpäivää 🌸 Me Unionissa olemme juhlineet viime vuosina ystävänpäivää sloganilla "ammattiliitto on ystävä". Näin teemme tänäkin vuonna kutsumalla jäsenet ja jäsenyydestä kiinnostuneet ystävänpäivän after workeille. Tervetuloa mukaan keskustelemaan kanssamme ystävyydestä, yhteisöllisyydestä ja siitä, kuinka liitto ja ammattiyhdistys voi olla tukemassa jäsentensä hyvinvointia. Maaliskuun loppupuolella yhdistyksemme pitää vuosikokouksen, jossa valitaan seuraavalle kaudelle yhdistyksen vastuuhenkilöt hallitukseen, luottamusmies- ja muihin tehtäviin. Kaipaamme mukaan uusia aktiiveja suunnittelemaan ja toteuttamaan sitä, miten voimme parhaiten omaa tehtäväämme Tilastokeskuksessa toteuttaa. Vuosikokouksen tarkasta ajankohdasta tiedotetaan tuonnempana. Ammattiliitto Pro tarjoaa jäsenilleen monenlaista hyvinvointia tukevaa toimintaa perinteisen virka- ja työsuhteisisiin liittyvän turvan lisäksi. Toukokuussa pidettävälle liiton risteilylle vapautunee vielä jonkin verran paikkoja. Unioni tekee yhdistyksenä oman matkansa syksyn puolella, mutta kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan muiden prolaisten mukana reissuun, jos omaan aikatauluun ja elämäntilanteeseen se sopii! Liiton kautta on mahdollista saada myös oikeusapua ja tukea uralla kehittymiseen. Kevään koulutuskalenterissa on jäsenille tarjolla kuukausittaisia työelämässä jaksamiseen liittyviä webinaareja mm. palautumisesta ja virkeänä pysymisestä töissä. Lisäksi etenkin liiton aluetoimistot järjestävät eri puolilla Suomea jäsenilleen virkistytapahtumia. Kannattaa lähteä rohkeasti niihin mukaan! Ennätyksellisen alhaiset reaaliansiot tuovat monelle palkansaajalle huolta omasta taloudesta ja myös hyvinvoinnista. Tällä hetkellä käynnissä olevissa valtion työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa saadaan toivottavasti helmikuun loppuun mennessä hieman huojennusta palkkapussiin. Työmarkkinajärjestelmämme on murroksen keskellä. Jotta palkansaajien ääni pysyy vahvana, siihen tarvitaan liittoihin kuuluvia palkansaajia. Etenkin nuorempi sukupolvi ei välttämättä koe tarvetta järjestäytymiselle. Pron pysyvässä kampanjassa alle 36-vuotiaille jäsenyys maksaa vain 99 euroa vuodessa. Tätä liittymisetua kannattaa kollegoille sekä myös muille valtiolla ja yksityisellä sektorilla työskenteleville ystäville ja tutuille mainostaa. Yhdessä olemme enemmän! |
Toimintaa 2023 linjattuPerjantai 13.1.2023 klo 7.45 Hyvää alkanutta vuotta! Tilastoväen Unionin hallitus laati joulukuussa alkaneelle vuodelle toimintasuunnitelman. Sivustoltamme löytyy myös vuoden 2021 toimintakertomus sekä yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen vuosikokous pidetään maaliskuussa ja tällöin tehdään tarvittavat päivitykset suunnitelmaan sekä käsitellään vuoden 2022 toiminta ja talous. Vuoden aikana on tarkoitus järjestää erilaisia jäsentilaisuuksia, teamsin kautta info- ja keskustelutilaisuuksia sekä muutenkin olla aktiivisessa yhteydessä jäseniin. Kaipaamme toimintaamme mukaan uusia ihmisiä, joten mikäli olet kiinnostunut, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen! Ammattiliitto Pro järjestää keväällä jäsenristeilyn Viking Linen M/S Gabriellalla 5.—7.5.2023. Käsittelemme yhdistyksen tukea risteilyn kustannuksiin. Olisi mukavaa lähteä unionilaisten kesken reissuun muiden prolaisten kanssa. Eli merkitse ajankohta jo etukäteen kalenteriisi! Heli |


Pitkän talven jälkeen aletaan olla taas kesälomien kynnyksellä. Viimeisten kuukausien aikana valtiohallinnon säästöjen tilanne on ollut jännitysnäytelmää. Oman virastomme osalta tilanne näyttää huomattavasti helpommalta, kuin mitä pelättiin. Nyt tuntuu hyvältä lähteä kesään ja sen jälkeen myös palata syksyn tehtäviin huojentunein mielin.