Eurooppalaisia naisia ammattiliitoista koolla Belgiassa

Olen osallistunut European Trade Union Institute ETUI:n kurssille Leadership and capacity-building for women trade unionists. Kerron tässä kirjoituksessani kokemuksiani kahden lähijakson innoittamana.

Koulutus on pitänyt sisällään vuoden 2021 maalis-, kesä- ja syyskuussa pidetyt etäkoulutuspäivät sekä kaksi lähijaksoa Belgiassa vuonna 2022. Kolmen päivän mittainen koulutus pidettiin Oostendessä helmikuussa ja toinen ja viimeinen lähijakso Brysselissä toukokuussa. Viimeinen koulutusosio tullaan pitämään syyskuussa etäyhteyksillä.

Koulutukseen hakiessa toivomuksenani oli oppia ay-toiminnasta eurooppalaisesta perspektiivistä, saada tietoa kansainvälisistä työelämään liittyvistä sopimuksista, käytänteistä sekä työelämän rakenteista ja haasteista. Laajempi tietämys antaa myös omalle toiminnalle ammattiyhdistyksessä ja liitossa uudenlaista syvyyttä.

Kurssi on tarjonnut tietoa sopimuksista ja opettanut eri maiden ammattiyhdistystoiminnasta, mutta varsinaisen tiedollisen sisällön sijaan pääpainona on ollut kehittää johtamis- ja neuvottelutaitoja sekä luoda foorumi nais- ja tasa-arvonäkökulmien tarkasteluun. Koulutuksessa on arvioitu omaa roolia, vahvuuksia, kehittämisalueita sekä tulevaisuuden näkymiä. Kurssilla vierailleet eurooppalaisen ay-elämän vaikuttajanaiset ovat kertoneet kokemuksistaan, haasteistaan ja keinoista ongelmien ratkaisemiseksi.

Meitä osallistujia kurssilla on yhteensä 24 eri-ikäistä naista. Lähijaksoille on osallistunut noin puolet kurssilaista. Valtaosa työskentelee ammattiliitoissa ja jotkut minun tapaani liiton luottamustehtävissä palkkatyön ollessa muualla.  Eniten osallistujia on Italiasta. Lisäksi kurssilaisia on Ruotsista, Maltasta, Latviasta, Liettuasta, Romaniasta, Saksasta ja Islannista. Olen ainoa suomalainen.

Koulutuksen tärkein anti on ollut päästä tutustumaan eri maiden ammattiyhdistystoimijoihin. Eriarvoisuuteen linkittyy usein vahvasti ihmisten asenteet ja uskomukset. On eri asia saada tietoa tasa-arvoon liittyvistä ongelmista, kuin keskustella niiden kanssa, jotka asian kanssa jokapäiväisessä elämässään painivat. On myös tärkeää todeta yhteisesti näiden ongelmien olemassaolo.

 

Euroopassa eroja ja yhtäläisyyksiä työelämän tasa-arvossa

Yksi kurssin osallistuja on italialaisessa 5,5 miljoonan jäsenen ammattiliitossa CGIL:ssä toimiva Angela. Olennainen osa hänen tehtäväänsä on kiertää Sisilian elintarviketeollisuuden tehtaita ja tavata työntekijöitä. Työntekijät ovat usein naisia ja maahanmuuttajia. He ovat työnantajaan nähden vahvasti alisteisessa asemassa ja kohtaavat työpaikoillaan usein painostusta ja seksuaalista häirintää. Angela kertoi, että tapaamiset ovat hänelle usein raskaita. Toisaalta ammattiliitonkaan sisällä tasapuolinen kohtelu ei välttämättä toteudu. CGIL:n organisaatiossa naisten asemaa on yritetty parantaa kiintiöillä, mutta käytännön tasolla naisten toimijuutta ja kykyjä helposti vähätellään. Liittojen johtajat ovat eläkeikäisiä miehiä ja muutosten saamiseksi täytyy taistella.  

Suomessa naisten asema koko yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla eroaa paljon esimerkiksi etelä-Euroopasta ja Suomi sijoittuu kärkipäähän eri maiden tasa-arvoa vertailtaessa. Tasa-arvon toteutumisen eteen on tehty pitkään työtä, mutta yhä edelleen segregaatio eli työelämän jakautuminen mies- ja naisvaltaisille aloille on vahvaa ja vaikuttaa naisten palkkaukseen ja esimerkiksi perhevapaiden pitoon. Työnantajasektoreittain on myös eroja. Itse työskentelen valtiosektorilla, jossa tasa-arvon suhteen ollaan mielestäni parhaimmassa tilanteessa. Osa työelämän tasa-arvoon liittyvistä ongelmista on ilmeisiä ja niille löytyy selkeitä ratkaisuvaihtoehtoja, mutta lisäksi on ongelmia, jotka jäävät hyvältä näyttävien rakenteiden ja tilastolukujen alle. Esimerkiksi sukupuolittaisia eroja uralla etenemisessä voi olla vaikeaa arvioida. Jos ongelmat jäävät piiloon, eikä niitä yhteisesti tunnisteta, ei myöskään ratkaisuja ole helppoa löytää.

Jokainen eurooppalainen maa kamppailee tulevaisuudessa riittävän työvoiman saatavuudesta etenkin palvelualoille. Työmarkkinat eriytyvät ja eriarvoistuvat, sillä työ muuttuu toisaalta asiantuntijavaltaisemmiksi. Etenkin palvelualoilla työskennellään epätyypillisissä työsuhteissa ja osa-aikaisesti. Palvelualojen työntekijöissä on myös suhteessa enemmän maahanmuuttajataustaisia. Itse näen, että tulevaisuuden ammattiyhdistysliikkeen olisi erittäin tärkeää kohdistaa vahvasti huomiota näille aloille. Näillä aloilla työelämän parantamisen vaatimukset ovat ilmeisiä ja välttämättömiä, sillä muutokset rapauttavat oikeudenmukaista työelämää ja hyvinvointiyhteiskuntaa. Palkansaajien järjestäytymisastetta ja yleissitoviin työehtosopimuksiin perustuvaa järjestelmää pitää saada pidettyä yllä ja vahvistettua. Etenkin naisten aseman parantamisen näkökulmasta järjestäytyminen on tärkeää. Ammattiliitoilla on keskeinen rooli tasa-arvon edistämisessä. Naisille myös tarjoutuu ammattiliittojen toiminnan myötä mahdollisuuksia omien oikeuksien tiedostamiseen, keinoja oman aseman parantamiseen sekä esimerkiksi rohkeutta uudelleenkouluttautumiseen. Ammattiyhdistysliike voi tarjota maahanmuuttajataustaisille palkansaajille vahvempaa integraatiota suomalaiseen työelämään, tasa-arvoon ja yhteiskuntaan. Työelämään ja kouluttautumiseen liittyvät mallit ja arvostukset myös periytyvät. Naiset ja nuoret naiset ovat keskeisessä roolissa tulevien sukupolvien kasvattajina.

 

Kehitys syntyy yhteistyössä

ETUI:n kurssilla koin workshopit, keskustelut ja kohtaamiset muiden kurssilaisten kanssa erittäin merkittäviksi. Saimme läsnätapaamisissa luotua hyvin nopeasti vahvan ryhmähengen ja keskinäisen luottamuksen toisiimme. Ryhmäläisten into ja intohimo asioiden parantamiseen tuli vahvasti esille. Moni meistä toi esille myös kiireen kanssa kamppailun, omaan ay-rooliin liittyvät pohdinnat ja epävarmuudet. Johtamis- ja neuvottelutaitojen kehittäminen edellyttää myös omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamista. Mahdollisuus kehittyä syntyy siitä, että asioita jaetaan yhdessä ja tehdään niitä näkyväksi. Monet kurssilaiset olivat kokeneet toimintaansa liittyvää vähättelyä ja myös suoranaista vastustusta. Tällaisessa ympäristössä toimiminen vaatii suunnattomasti rohkeutta ja kurssilla saatiin varmuutta omaan työskentelyyn.

Ryhmämme aikoo kokoontua säännöllisesti kurssin jälkeenkin etäyhteyksien kautta. Suunnitelmissa on myös järjestää yhteisiä tapaamisia. Jos me viime lähijaksolla olleet kaksitoista naista kokoonnumme vuosittain, kahdentoista vuoden jälkeen olemme varmasti saaneet omalla sarallamme asioita paljon aikaan yhteisen verkoston ansiosta.

Emme ole omissa yhdistyksissämme tai ammattiliitto Prossa yksin, vaan osa suomalaista ja eurooppalaista työelämää. Tulevaisuuteen liittyy paljon haasteita, joten kaikki mahdollisuudet verkostoitua eri toimijoiden kesken antavat tärkeitä näkökulmia ja eväitä yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen.