Mustaa valkoisella henkilöstöstä ja työhyvinvoinnista

Tiistai 15.9.2026 - Heli

Taas on vuodesta se aika, jolloin vastataan henkilöstökyselyyn. Nyt on vuorossa toinen kierros uudistettua kyselyä. Henkilöstöbarometri antaa meille paljon arvokasta ja vertailukelpoista tietoa koskien omaa työtämme, työyhteisöämme, johtamista ja organisaatiota. Kyselyn tulokset ovat "mustaa valkoisella" henkilöstön hyvinvoinnista ja työyhteisöstä. Tuloksia hyödynnetään ja niihin viitataan useissa eri yhteyksissä.

Henkilöstön edustajat ovat huomanneet työpaikan yhteistoimintaryhmissä, että työn kuormittavuutta ei aina välttämättä pidetä isona riskitekijänä, koska henkilöstökyselyn perusteella ei ole tästä selkeitä viitteitä. Kyselyssä 84 prosenttia vastanneista on kokenut, että työkuorma on "yleensä kohtuullinen". Työn kuormitus pitää sisällään monia eri tekijöitä. Työtä voi olla paljon, se voi jakautua epätasaisesti joko eri henkilöiden tai eri ajankohtien välillä, työ voi olla sisällöllisesti haastavaa, työn vastuisiin liittyy voi liittyä ongelmia tai työhön liittyvät sosiaaliset suhteet ovat toimimattomia. Henkilöstöbarometri mittaa kaikkia näitä tekijöitä, mutta kokonaiskuormituksen tilannetta on näiden kysymysten kautta mahdotonta saada selville. Tärkeää olisi, että vastaajat kirjaisivat avovastauksiin työhyvinvoinnin kannalta kokemiaan merkittäviä asioita, jotka tuntuvat jäävät kyselyssä katveeseen. On myös syytä arvioida sitä, tarvitaanko jotakin täydentävää tietopohjaa henkilöstön hyvinvoinnin mittaamiseen. 

Tiukan resurssitilanteen vuoksi henkilöstön tehtävissä on aiempaa enemmän muutoksia ja moni meistä tunnistaa sen, että perehdyttämiseen voi mennä työssä varsin paljon aikaa. Työtä tehdään varsin uniikeissa kokonaisuuksissa, ja harvassa ovat ne työt, joihin voidaan tuosta noin vain joku ottaa tekemään edes oman työyhteisön sisältä. Joskus voivat apukädet jäädä käyttämättä, kun perehdyttämiseen, auttamiseen ja lopputuloksen tarkistamiseen menisi enemmän aikaa kuin itse tehtävän tekoon. Myös siitä on esitetty eriäviä näkemyksiä, kuinka paljon henkilöstön vaihtuvuus, perehdyttäminen ja ns. joustavat käytännöt meitä ja työntekoa kuormittavat. On tietysti myös selvää, että nuorempien työuria ja asiantuntijuuden kasvua tulisi tukea.

Asiantuntijuus on työidentiteettimme ydintä. Työn merkityksellisyys ja oman työn asiantuntijuus on meille ollut aina iso voimavara, jonka kautta olemme vahvasti sitoutuneet työhömme, jaksamme kovemmatkin paineet ja olemme olleet valmiita joustamaan. Isot muutospaineet, joissa arvioidaan tietojen tuottamisen mielekkyys sekä tarve laatutason karkeistamiseen ja heikentämiseen, koetaan uhkana, koska vuosikymmenten aikana työmme on perustunut siihen, että työ tehdään tarkasti, virheettömästi ja laadukkaasti. Nyt meidän täytyy oppia täysin uusi työtapa, jossa tulisi tehokkaasti tuottaa riittävän laadukasta tietoa. Isot virheet tulisi osata erottaa pienemmistä ja pitäisi osata rankata ulos pienemmät kauneusvirheet. Vastuu siitä, mitä tilastoja ja tietoja tuotetaan ja mikä on laatutaso, on viime kädessä virastomme johdossa, eikä vastuuta voi sälyttää yksittäisille asiantuntijoille tai tiimeille.

Tarvitsemme virastomme toimintaa koskevia muutosideoita, koska resurssit tulevina vuosina edelleen pienenevät, vaikka tarve jatkuvalle ja kattavalle tietotuotannolle yhteiskunnassamme on. Radikaaleja ideoita on helpompaa heitellä silloin, kun asiasta on vain kokonaiskuva, eikä liikaa detaljitietoa häiritsemässä visiointia. Uudistustyössä tulee muistaa asiantuntijuuden merkitys, jotta muutosten kanssa ei lopulta ajeta ihan metsään. On ongelmallista, jos uudistusideoiden keskellä henkilöstölle syntyy se tunne, että pitkälle menneestä asiantuntijuudesta on pikemminkin haittaa kuin hyötyä.

Henkilöstön kokema työn merkityksellisyys, arvostus, sitoutuneisuus ja asiantuntemus on tulevaisuudenkin Tilastokeskuksessa aivan avainasemassa. 

Suunnitelmallisuutta ja realismia tarvitaan tekoälyhypetyksen keskelle

Perjantai 14.8.2026 - Heli

Niin sitä aletaan olla palailtu kesälomiltamme töiden pariin ja toivottavasti myös virkistäytyneinä. Tauko töistä antaa mahdollisuuden ottaa etäisyyttä arkisiin asioihin ja sitä kautta asioiden mittasuhteita on helpompaa hahmottaa ja voi myös syntyä uudenlaisia ajatuksia.

Kesäkuun lopulla VM:n Jukka Majanen ehti avaamaan ajatuksiaan tekoälystä Hesarin haastattelussa. Aiheen taustalla oli 25.6. julkaistu talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaus tekoälyn hyödyntämisen nopeuttamisesta julkisella sektorilla. Linjauksessa tavoitteena on palvelujen parantaminen ja julkisen hallinnon tuottavuuden parantaminen keskimäärin 20 prosenttia vuoteen 2031 mennessä. Tavoite on tiukka ja Majasen haastattelu oli melko provokatiivinen, mutta asia sinällään ei tullut mitenkään puskista. Vallitsevan hallituskauden ja säästötoimenpiteiden toimeenpanossa on odotettu ja oletettu digitalisaation ja tekoälyn tuovan helpotusta velvoitteista selviämisessä.

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja kommentoi tuoreeltaan asiaa toteamalla, että "tekoälyn hyödyntäminen on sinänsä järkevää, mutta nyt sitä viedään eteenpäin ennen kaikkea säästöt edellä" ja että "samalla sivuutetaan vaikutukset henkilöstöön ja kansalaisten palveluihin". Jukon valtiosektorin neuvottelupäällikkö penäsi blogissaan, että "lainsäädännön muutoksissa tulisi ennen ulostuloja arvioida laajasti vaikutukset ainakin nykyiseen hyvään hallintoomme, virkamiesten asemaan, yhteiskuntaan ja talouteen. Lisäksi on tunnistettava, keiden työt katoavat ja mitä osaamista tekoälyn laaja käyttöönottaminen vaatii".

Julkisen sektorin palkansaajista iso osa työskentelee kunnissa ja hyvinvointialueilla. Opettajien, lasten-, vanhusten tai sairaanhoitajien työpanosta ei helpolla siirretä tekoälyn tehtäväksi. Myös työnantajapuolelta Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT kyseenalaisti tekoälytavoitteiden realistisuutta ja toi esille myös esille kysymykset mahdollisista palkkavaikutuksista ja siitä, kuka kerää tuottavuushyödyt.

Mielestäni on hyvä, että kissa nyt nostettiin pöydälle. Nyt, kun on asetettu konkreettiset tavoitteet, voidaan myös vaatia arvioita, keinoja ja suunnitelmia tavoitteiden saavuttamiseksi.  Odotukset VM:n osalta ovat kyllä täysin ylimitoitetut ja epärealistiset. Tekoälyn käyttöönotto vaatii paljon resursseja ja kehitystyötä. Monissa arvioissa myös tuodaan esille, että tekoäly voi pikemminkin tuoda uutta tehtävää, eikä suoraan poista vanhoja töitä.

Kokonaisuus on varsin laaja. VM perustaa tekoälyn uuden poikkihallinnollisen koko julkisen sektorin strategisen johtoryhmän ja muutostoimiston tekoälyn vauhdittamiseksi ja tätä ohjaustyötä tulee seurata. Kevään aikana on ollut lausuntokierros digipalvelulain muuttamisesta koskien tekoälyn käyttöä neuvonnassa ja lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Maaliskuusta alkaen on ollut auki rahoitushaku VM:n tekoälyinvestointiohjelmaan, jossa 10 miljoonalla eurolla rahoitetaan ministeriöiden, virastojen ja tuomioistuinten hankkeita.

Asian seuraamiseen ja tilannekuvan luomiseen tarvitaan paljon yhteisesti jaettua tietoa, tilannekuvaa ja keskustelua. Omassa virastossamme tekoälyn osalta on aktivoiduttu entisestään. Tarvitsemme yhteisen selkeän suunnitelman virastomme omista tavoitteista ja keinoista huomoiden henkilöstön koulutustarpeet ja työajan varaamisen kouluttautumiseen. Ratkaisuja tulee etsiä yhdessä, ei vain omien virastojen sisällä tai yksin työpöydän ääressä. Tekoälymuutosta tullaan Unionissa selvittämään ja käymään syksyn aikana niin työnantaja- kuin järjestötahojen kanssa.

Pron jäsenenä kesään kuuluu paljon etuja

Maanantai 15.6.2026 - Kirsi Vornanen

Lämmin kiitos kaikille Tilastoväen Unioni Pro ry:n kesän avauksesta Pasilan konepajahalleilla. Pitsa oli hyvää, juomat raikkaita ja kuulumisten vaihto kollegoiden kesken piristää aina.

Proliiton jäsenyys tarjoaa moni etuja, jotka sopivat erityisen hyvin kesäaikaan.

Hyvinvointi ja jaksaminen kesällä

Kesä antaa mahdollisuuden palautua, mutta joskus kuormitus ei katoa lomallakaan. Pro tarjoaa jäsenilleen monipuolisia hyvinvointipalveluita. Tarjolla on neuvontaa työssä jaksamisen tueksi sekä mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia valmennuksia ja työhyvinvointimateriaaleja. 

Hyvinvointi ja terveys | Ammattiliitto Pro

Osaamisen kehittäminen joustavasti

Lomalla voi olla aikaa myös oman osaamisen kehittämiseen. Pron jäsenenä voit suorittaa koulutuksia ja verkkokursseja omaan tahtiin, vaikka mökkilaiturilta käsin. Uuden oppiminen voi olla myös kevyttä ja inspiroivaa, ei aina suorittamista.

Työelämän koulutukset ja tapahtumat | Ammattiliitto Pro

Jäsenedut arjen ja vapaa-ajan tueksi

Lukuisat alennukset matkailuun, vapaa-aikaan ja hyvinvointiin tuovat jäsenelle konkreettista hyötyä. Etuja on ympäri Suomen ja niitä voi helposti hyödyntää olitpa sitten pidemmällä kotimaan reissulla tai nauttimassa kesäpäivistä omassa lähiympäristössäsi.

Lomat ja majoitukset | Ammattiliitto Pro

Ammattiliitto Pro - Jäsenedut

Tukea työelämän tilanteisiin

Vaikka lomakausi on usein rauhallisempaa aikaa työelämässä, tilanteet eivät aina odota syksyä. Proliiton asiantuntijat auttavat tarvittaessa esimerkiksi työsuhdeasioissa, muutostilanteissa tai sopimuksiin liittyvissä kysymyksissä. Tuki on saatavilla silloinkin, kun sitä yllättäen tarvitsee.

Pro luottamusmies tai lakimies | Ammattiliitto Pro

Kesä mielletään perinteisesti akkujen lataamisen ajaksi. Työtehtävien ja työn kuormituksen tulisi tukea palautumista läpi vuoden. Viime aikoina valtion toiminnan tehostaminen on valitettavasti ohjannut kehitystä osin toiseen suuntaan. Juuri tästä syystä ammattiyhdistyksen jäsenyyden, palveluiden ja yhteisön merkitys korostuu. Yhteinen tuki, kuunteleminen ja avoin, toimiva vuoropuhelu edistävät kaikkien työssä jaksamista. Voimme yhdessä rakentaa työarkea, jossa jokaisella on paremmat edellytykset voida hyvin ja palautua myös työn keskellä.

Toivotamme kaikille jäsenillemme aurinkoista, palauttavaa ja voimia antavaa kesää! 🌞

Kesäterveisin

Kirsi, Tilastoväen Unioni Pro ry, varapuheenjohtaja

Työajan lyhentäminen on satsaus suomalaiseen hyvinvointiin

Perjantai 15.5.2026 - Heli

Työaikaan liittyvät asiat, kuten työajan pituus ja arkipyhät ovat olleet viime aikoina esillä ja keskustelu varmasti vielä vilkastuu eduskuntavaalien lähestyessä.  Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n eduskuntavaalitavoitteissa on mukana työajan pidentäminen. Myös muut elinkeinoelämän tahot ovat tuoneet esille haluja lisätä työaikaa ja vähentää arkipyhien määrää. Samoilta suunnilta on myös tuotu esille sitä, että yksilöiden tulisi ottaa aiempaa enemmän hoivavastuuta ikääntyvistä vanhemmista, mutta toisaalta ensisijaisena työnteon muotona tulisi olla kokoaikainen työ. 

Ammattiliitto Pro on julkaissut toukokuun alussa eduskuntavaalitavoitteensa. Liitto esittää, että tulevalla hallituskaudella tulisi kansallisella kokeilulla selvittää työajan lyhentämistä 32 viikkotyötuntiin. Huomenta Suomi- ohjelmassa 12.5.2026 asiasta keskustelivat Pron puheenjohtaja Niko Simola ja Teknologiateollisuuden johtaja Janne Makkula.

Erityisesti kevään ajalle ajoittuu kirkollisia arkipyhiä. Etenkin loppiaisen ja helatorstain merkitys maallistuneessa yhteiskunnassa usein kyseenalaistetaan. Vaikka pyhien kirkollinen perusta voi tuntua kaukaiselta, on pyhien taustalla usein satoja vuosia pitkät historialliset taustat. Erilaisten pyhien historia ulottuu usein esikristilliseen aikaan ja vuodenkierron eri vaiheisiin. Näille vuodenkierron merkkipaaluille on myöhemmin asetettu myös kristillisiä merkityksiä. Pyhät rakentavat yhteyttä historiaan ja perinteeseen ja ovat osa kulttuurista identiteettiämme.

Vaikka kaupat ovat nykypäivänä pyhinäkin auki ja arjen ja pyhän välinen raja on madaltunut, mahdollistaa vapaa-aika kiireetöntä yhdessäoloa perheen, läheisten ja ystävien kanssa ja antaa tilaa yhteisille kohtaamisille arjen yläpuolella. Tällaiset hengähdystauot ovat erityisen tärkeitä ihmisten hyvinvoinnin, sosiaalisten suhteiden sekä yhteisöllisyyden näkökulmasta. Monen perusarki on kiireen kyllästämää ja kohtaamiset arjessa usein nopeita ja pinnallisia. Moni meistä kaipaisi aikaa ystävien ja läheisten tapaamiseen, oman terveyden edistämiseen esimerkiksi liikkumalla sekä aikaa pohdiskelulle ja pysähtymiselle. Moni voi myös haaveilla vapaaehtoistyön teosta muodossa tai toisessa, mutta palkkatyön ja muun elämän velvoitteiden keskelle vapaaehtoistyö ei enää mahdu.

Työajan lyhentäminen olisi satsaus suomalaisten hyvinvointiin ja terveyteen kuin myös sosiaalisiin suhteisiin ja yhteisöllisyyteen.

Ammattiliitto Pro puolustaa palkansaajien vapaa-ajan suojelua, mutta tukee myös sitä, että jäsenet voivat vapaa-ajallaan palautua ja virkistyä. Erityisesti majoitus- ja lomaeduista jäsen saa helposti satojen eurojen säästöjä. Esimerkiksi liiton omien Holiday Club-huoneistojen lisäksi muista huoneistoista saa 25 prosentin alennuksen. Tunturihotelleista Levillä saa 40 prosentin alennuksen. Merellisistä Kustavin Lootholmasta, Tammisaaren Kopparöstä, idyllisestä Mathildedalista saa majoituksista myös 40 prosentin alennuksen. Myös Tallink Siljalta saa 50 prosentin risteilyetuja ja hostellimatkaajat etuja hostellikortin myötä. Tarjonnassa on myös erilaisia jäsenhintaisia teemapaketteja Pajulahteen ja huvittelumatkoja PowerParkiin.

Tutustu Pron majoitus- ja lomaetuihin ja ota rahanarvoiset edut käyttöön ensi kesäksi!

Yhteiset arvot tuovat hyvän muutoskyvyn

Keskiviikko 15.4.2026 - Heli

Tilastokeskuksen strategiaa päivitetään parhaillaan. Strategiaa on käsitelty alkuvuoden aikana etenkin johdon ja rajatun asiantuntijajoukon työpajoissa. Viraston pääjohtaja on tuonut ajatuksiaan tuoreeltaan esille myös sosiaaliseen mediaan.

Tiedustelimme taannoin viraston yhteistoimintaryhmän kokouksessa henkilöstön osallistamisesta strategian päivittämiseen. Meille kerrottiin, että strategia käsitellään johdon ja asiantuntijajoukon kesken ja sen jälkeen on vuorossa julkaiseminen. Me järjestöjen edustajat toimme esille, että nyt kun on kyse on isoista virastoa koskevista linjauksista, henkilöstön osallistaminen on erityisen tärkeää. Kokouksen jälkeisinä päivinä  intranetiin ilmestyikin strategiaa koskeva uutinen, jossa pyydettiin myös henkilöstön näkemyksiä luonnoksesta. Henkilöstölle järjestettiin myös strategiaa käsittelevä keidaskeskustelu, jossa satakunta viraston työntekijää pääsi keskustelemaan luonnoksesta ja tuomaan näkemyksiään esille. 

Toimme samassa yhteistoimintaryhmän kokouksessa esille myös huolen siitä, otetaanko virastoa ja tilastotoimintaa koskevia päätöksiä tehdessä asiantuntijoiden näkemyksiä riittävällä tavalla huomioon. Tilastokeskuksen henkilöstölle asiantuntijuus, työn laatu ja merkityksellisyys ovat olleet kunnia-asioita. Jos henkilöstö kokee, että se sivuutetaan työn asiantuntijuuden, laadun ja vaikuttavuuden kysymyksissä, voi sivuuttaminen heikentää sitoutumista muutokseen.

Suomen Hiihtoliiton puheenjohtaja ja muutosvalmentaja Sirpa Korkatti käsitteli maaliskuussa Pron puheenjohtajapäivillä teemaa "muutoskyvykkyys supervoimana". Korkatti on Hiihtoliitossa ollut varsin vaikean tilanteen keskellä, jossa koko organisaation olemassaolo on ollut vaakalaudalla. Korkatin mukaan muutoksen ydinkysymyksiä ovat "miksi olemme olemassa" ja "mitä jos toimintamme päättyisi huomenna". Nämä ovat hyviä kysymyksiä ajattelun avuksi, kun mietimme oman virastomme strategiaa.

Tilastokeskuksen ydintehtävä ja olemassaolon perusta on lakisääteisten tilastojen tuottaminen. Strategiatyössä puhutaan nyt tehtävästä pelastaa tilastot. Olemme isojen kysymysten äärellä, kun ydintehtävämme olemassaoloa pitää puolustaa.

Tilastojen ja tietojen tuottaminen yhteiskunnan eri tarpeisiin voidaan tehdä monella tapaa ja lakisääteiset tehtävätkin voidaan hoitaa rimaa hipoen tai täydellisyyttä tavoitellen. Tehtävälistallamme on ihan perustellusti muitakin asioita, jotka ovat ydintehtävämme ja tulevaisuutemme kannalta tärkeitä ja jotka kilpailevat huomiosta ja resursseista. Kyllä meidän pitää miettiä, miten voidaan vastata tulevaisuuden tietotarpeisiin ja millaiseksi roolimme voisi kehittyä. On mietittävä, kuinka paljon panostusta täytyy varata keskeisimpiin ydintoimintoihimme, entä kuinka paljon kattavan ja laadukkaan tilasto- ja tietotuotannon tuottamiseen ja kehittämiseen, entä kuinka paljon tulevaisuuden odotuksiin vastaamiseen.

Korkatti toi esille, että muutos on jatkuvaa ja jatkoi, että muutoksen keskellä identiteetin säilyttäminen tuo pysyvyyden. Arvot ohjaavat muutosta ja kertovat, mikä on tärkeää. Arvot myös auttavat tekemään valintoja.

Tarvitsemme keskustelua siitä, mikä on Tilastokeskuksen identiteetti ja mitkä arvot ohjaavat virastoamme muutostilanteessa. Jokaisen viraston työntekijän tulee ymmärtää muutoksen perusteet ja viraston arvot. Vain näin saadaan henkilöstö sitoutettua muutokseen.

Yhteinen näkemys ja ymmärrys auttavat meitä tulevissa haasteissa.

Pasilan aika alkanut

Perjantai 13.3.2026 - Heli

Tilastokeskuksen yli kolmenkymmenen vuoden mittainen taival Sörnäsissä, sittemmin Kalasatamassa, päättyi nyt helmikuussa ja aloitimme virastona uuden Pasilan aikakauden! Muuttoa ja muutosta valmisteltiin virastossa pitkään ja nyt, kun olemme jotakuinkin asettuneet uudelle työpaikalle, voidaan todeta, että aika hyvin meni sekä muutto että muutos. Uudet tilat eivät ole saaneet henkilöstöltä täystyrmäystä, vaan pikemminkin positiivisia kommentteja. Toki pienempiä viilaustarpeita tilojen osalta on ja käytänteitä esimerkiksi isompien ryhmien kokoontumiseen haetaan. 

Vaikka muutto ja muutokset vievätkin ylimääräistä energia, tuo muutos myös aina jotain uutta. Yksi yhteinen keidas ja kahvikoneiden ilmaiset juomat keräävät konttorilla olijat mukavasti yhteen. Yhteisessä tilassa myös sekoittuvat hieman eri porukat ja eri osastoilla työskentelevät. Yhteinen muutos tuo ihmisiä ainakin hetkellisesti yhteen ja kaikilla on samat asiat huulilla. Toivoisin, että tämä yhteisöllisyyden tunne säilyisi pidempäänkin ja sitä osattaisiin pitää yllä. Yhteisöllisyys kantaa meitä, kun tulee myös hankalampia keskustelunaiheita kuin naulakoiden sijainti tai roskakorien määrä.

Valtion työmarkkinalaitos antoi viime vuoden lopulla virastoille suosituksen, jonka mukaan läsnätyötä pitäisi tehdä keskimäärin 2-3 päivää viikossa. Kyse on suosituksesta ja virastot päättävät linjastaan itse. Kun virastossamme nyt päivitetään etätyökäytänteitä, olisi tärkeää pitää jatkossakin joustavista käytänteistä kiinni. Etätyö mahdollistaa asumisen hieman kauempana ja mahdollistaa paremman työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen. Etätyö mahdollistaa myös optimaalisen ajankäytön silloin, kun työtunteja on vähemmän kuin mitä olisi pakollista tekemistä.

Muistelen itse aikaa, jolloin oma lapseni oli päiväkodissa. Työpäivät jäivät helposti lyhyemmiksi ja miinussaldoa kertyi, kun töistä piti kiirehtiä toisaalle Sörnäisten alueelle päiväkotiin. Jos pakollisia konttoripäiviä on paljon ja Pasilasta pitää kiiruhtaa vaikka Järvenpäähän hakemaan lasta hoidosta, voi jäädä myöhäisiltapäivän palaverit väliin ja miinustunnit kasvaa. Toisaalta työtuntivajausta pitäisi kompensoida tekemällä etätyöpäivinä pitkinä etätyöpäiviä, mikä sekään ei ole perhe-elämän kannalta hyvä juttu. Monella on ikääntyviä vanhempia, jotka saattavat tarvita apua esimerkiksi kesken päivällä oleville lääkärikäynneille. On selvää, että koko yhteiskunnan kannalta on hyödyllistä, että voimme sovittaa työtä ja vapaa-aikaa tarpeiden mukaan. 

Pasilan virastokeskuksessa eli PVK:ssa tulee olemaan 12:n eri viraston henkilöstöä. Nyt taloon ovat muuttaneet Maanmittauslaitos, Verohallinto, Traficom, SAMU, Metsähallitus, Tukes, Väylävirasto Elinvoimakeskus/Keha sekä uusi Lupa- ja valvontavirasto. Toukokuussa muuttaa Energiavirasto ja kesä- sekä syyskuussa vielä Lupa- ja valvontaviraston henkilöstöä. Virastoissa on myös paljon muiden prolaisten yhdistysten väkeä, joiden kanssa on hauskaa aloittaa yhteistyö. Virastojen yhteinen yhteistoiminta on etenkin työsuojelumielessä tärkeä asia ja yhdistysten tulee olla tässä mukana. Virallisen yhteistoiminnan lisäksi on mahdollista järjestää etenkin muiden prolaisten kanssa yhteisiä tilaisuuksia. Nyt aloitamme prolaisten voimajoukkoviikkojen aamupuurolla 19.3. Yhdessä kehitämme valtiohallinnon henkilöstön yhteistä indentiteettiä ja prolaista joukkohenkeä!

Rahaa jaossa!

Perjantai 13.2.2026 - Heli

Valtion virastoissa on juuri käynnistetty virka- ja työehtosopimukseen kuuluvan 0,9 prosentin suuruisen paikallisesti sovittavan erän neuvottelut. Määräaika neuvotteluissa on toukokuun loppu ja erää aletaan maksaa lokakuun alusta alkaen.

Sopimuksen mukaan "erä on suunnattava siten, että palkkauksella edistetään valtionhallinnon ja sen toimintayksiköiden tuloksellisuutta, parannetaan kilpailukykyä osaavan henkilöstön saatavuudesta ja palveluksessa pysyttämiseksi sekä parannetaan naisten ja miesten välistä palkkatasa-arvoa".

Tilastokeskuksessa erästä ovat neuvottelemassa viraston edustajien kanssa Ammattiliitto Prota edustavat Tilastoväen Unionin edustajat sekä JUKOa edustavat Tilastokeskuksen Akavalaiset TIAK:n edustajat.

Meneillään olevalle 1.3.2025-29.2.2028 sopimuskaudelle on sisältynyt 1.7.2025 maksettu 2,4 prosentin yleiskorotus ja 1.10.2026 maksettava 2,10 prosentin yleiskorotus. Lokakuun yleiskorotus tulee samaan aikaan paikallisesti sovittavan erän kanssa ja kyseisten erien keskinäisestä suhteesta on myös mahdollisuus sopia paikallisesti toisin. Kolmas 2,40 prosentin yleiskorotus tulee maksuun 1.8.2027, elleivät osapuolet sano viimeisintä vuotta irti helmikuun 2027 loppuun mennessä.

Yhteensä nämä erät tuovat valtion palkansaajille yleisen linjan mukaiset 7,8 prosentin palkankorotukset kolmen vuoden aikana. Valtion työmarkkinalaitos olisi ollut neuvotteluissa valmis vain 6,3 prosentin palkankorotuksiin ja katkaisi ennenkuulumattomasti neuvottelut. Useiden työtaisteluiden avulla valtiolle lopulta saavutettiin yleisen linjan mukainen tulos.

Neuvottelujen ollessa käynnissä moni kollega totesi, että "kyllähän se 7,8 prosenttia meillekin sieltä tullee". Mutta ei kyllä tullut kuin Manulle illallinen. Kaukana siitä! Pron valtion neuvottelukunnan jäsenenä olin tietoinen neuvottelutilanteen kulusta ja tuossa vaiheessa kollegojen kommentoidessa piti vain pitää suu kiinni, purra hammasta ja pitää naama peruslukemilla.

Ammattiyhdistyksen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistui vuoden alusta. Liitoilla on laaja palveluvalikoima ja rahanarvoisia etuja, jotka muutosten jälkeenkin antavat hyvän vastineen rahalle. Palkansaajien ostovoima on parantunut, toteavat maan kärkipoliitikotkin. Mutta ilman liittojen neuvotteluvoimaa olisivat korotukset jääneet paljon laihemmaksi.

Vain ammattiliitot neuvottelevat palkoistamme ja työehdoistamme ja jatkossakin on tärkeää, että palkansaajilla on äänensä näissä neuvotteluissa. Kassat eivät neuvottele, vain liitot.

Ole mukana 💗

Kirjoittaja on Tilastoväen Unioni Pro ry:n puheenjohtaja

Onko kaiken aina oltava uutta

Keskiviikko 14.1.2026 - Kirsi Vornanen

Onko kaiken oltava aina uutta? 

Vuoden alku tuo tullessaan lupauksia paremmasta minästä ja paremmasta arjesta. Monelle meistä syntyy paine tehdä suuria elämäntapamuutoksia. Some tulvii ohjeita energisempään ja tehokkaampaan elämään, vaikka hyvinvointi löytyy usein lähempää kuin arvaammekaan. Energia ja elämänilo syntyy monesti kaikesta meidän jo ympärillä olevasta. Perheestä, ystävistä, työkollegoista. Mielenkiintoisesta ja haastavasta työstä. Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisesta. Terveydestä. Matkustelusta. Mielekkäistä harrastuksista. Kulttuurista. Liikunnasta. Elämyksistä.

Tasapaino uusien alkujen ja jo eletyn elämän välillä on hyvä tiedostaa. Omien tottumusten, asenteiden ja ajatusten ravistelu on meille kaikille paikallaan, muuten emme pysy muutoksissa mukana. On tärkeää, että muutosten keskellä säilyy myös pysyvyyttä, johon voi luottaa.

Työrintamalla alkanut vuosi tuo heti alkuun enemmän uutta kuin edeltäjänsä. Helmikuussa on edessä muuttomme Pasilaan uusiin tiloihin. Ilmassa on myös huolta etä- ja läsnätyön yhteensovittamisesta. TK:n etätyölinjaukset tullaan päivittämään kevään aikana ja Unioni on aktiivisesti mukana niistä käytävissä keskusteluissa. VM toivoo läsnätyön lisäämistä valtiolla, mutta virastoilla on oikeus määritellä itse omat linjauksensa Työn tekemisen tavat ovat viime vuosina eläneet voimakkaasti, ja monelle joustot ovat muodostuneet tärkeäksi osaksi arkea ja jaksamista. Yhteisöllisyys, spontaanit kohtaamiset ja yhteistyö ovat tärkeitä, mutta niin ovat myös joustavuus ja mahdollisuus tehdä työtä omaan elämäntilanteeseen sopivalla tavalla. Näitä kaikkia ei ole aina helppoa sovittaa yhteen. Tilastokeskuksessa tässä on kuitenkin onnistuttu aika hyvin ja toivotaan, että näin on jatkossakin.

Unionissa tuleva vuosi tapahtumien osalta tulee olemaan hyvin pitkälti samanlainen kuin aiemmat. Tänä vuonna ei tosin järjestetä isoa vuosijuhlaa, vaikka se varmasti olikin yksi viime vuoden eniten iloa tuottaneista tapahtumistamme. Unionin perinteinen kevätkokous ja risteily on toteutettu vuosittain ja niin tänäkin vuonna. Tätä konseptia olemme uudistaneet ja nyt jo toista kertaa risteily toteutetaan yhteistyössä muiden valtiolla toimivien prolaisten yhdistysten kanssa. Muuten jatkamme vanhalla hyväksi todetulla kaavalla eli vuoden mittaan järjestämme jäsentapahtumia, joihin voi ja kannattaa osallistua matalalla kynnyksellä. Jäsentapahtumiin ovat tervetulleita niin nykyiset jäsenet kuin jäsenyydestä kiinnostuneet kollegat. Tilaisuuksissa Unioni tarjoaa osallistujille pientä syötävää ja juomaa. Ilmoittelemme tulevista jäsentapahtumista Tilastoväen Unionin teams-kanavalla. Myös kaikki tapahtumiin ja tilaisuuksiin liittyvät ideat ja toiveet ovat tervetulleita.

Tammikuu on tuonut monelle jäsenellemme mukanaan uusia ryhmiä ja tiimejä. Myös esihenkilöissä ja tehtävissä on voinut tapahtua muutoksia, ja tiimien kokoonpanot elävät edelleen. Tulevaisuus voi tuntua epävarmalta, ja juuri tällaisina hetkinä kaipaamme helposti tuttua ja turvallista. Unioni pyrkii huolehtimaan siitä, että Tilastokeskuksessa muutokset toteutuvat reilusti ja että niistä viestitään avoimesti. Jos jokin muuttoon, organisaatiomuutokseen tai töiden järjestelyihin liittyvä asia mietityttää ethän epäröi, vaan otat matalalla kynnyksellä yhteyttä Unionin aktiiveihin.

Ei kuitenkaan murehdita liikaa tulevaa. Luotetaan siihen, että asiat ovat järjestyneet tähän asti ja järjestyvät tästä eteenpäinkin.Yhdessä varmistamme, että muutokset tuo mukanaan mahdollisuuksia, ei pelkkiä huolia. Vielä kerran hyvää uuden vuoden alkua ja sujuvaa vuotta eteenpäin.

Kirsi Vornanen Tilastoväen Unioni Pro ry varapuheenjohtaja

AY kannattelee

Sunnuntai 14.12.2025 - Katja Paavilainen

Tiedättehän sanonnan suoraan syvään päähän heittämisestä?

Opin uimaan 8-vuotiaana. Noin 35 vuotta myöhemmin opin kellumaan. Unionin puheenjohtaja Heli väitti, että uiminen perustuu kellumiseen – mikä tietenkin on ilmeisen totta – mutta Heli oli väärässä: kun uintiliikkeet loppuvat, pohjan veto puoleensa alkaa. Erimielisyytemme asiassa ei toki tehnyt säröä ystävyytemme tai yhteistyöhömme.

Muistan hetken, kun annoin vedelle luvan kelluttaa. Rentouduin, katselin uimahallin kattoa, kuuntelin kaikuvaa mölyä veden läpi. En yrittänyt pysyä pinnalla. Luotin, että vesi kyllä kannattelee. Ja niinhän se kannatteli. Pohja oli lakannut vetämästä. Minä kelluin!

Toisessa tunnetussa sanonnassa puhutaan valtavien saappaiden täyttämisestä. Unionin hallitus tarjoili minulle nuo saappaat viime keväänä vuosikokouksen jälkeen, kun pitkäaikainen luottamusmies ja pääluottamusmies Perttu ei ollut enää käytettävissä pääluottamusmiehen tehtävään. Tulin valituksi.

Saappaat olivat valtavat: täynnä Pertun lehmänhermoja, tinkimättömyyttä, oikeudenmukaisuutta, hyvää tahtoa ja työnantajankin tunnustamaa neuvottelutaitoa. Minä katosin jonnekin vasemman saappaan pohjalle. Pirskahteleva persoonani kyseenalaisten hermojeni kanssa hämmensivät saappaan soppaa, enkä kohta saanut siitä mitään tolkkua. Kiipesin kurkkaamaan varren yli ja havaitsin olevani lennossa, matkalla suoraan sinne kuuluisaan syvään päätyyn.

Kun lupauduin debytoimaan palkkapäivän blogin kirjoittajana nyt joulukuussa 2025, innostuin ideasta tarkastella mennyttä, nykyisyyttä ja tulevaa pääluottamusmiehen näkökulmasta. Suunnittelin blogin edellisen ja nykyisen pääluottamusmiehen, eli Pertun ja minun dialogiksi. Olimmehan vuosien aikana käyneet lukuisia ääneen pohdintoja yhdessä, nyt vain kirjaisin yhden sellaisen talteen ja toimittaisin blogiksi.

Varasimme ajan ja aloimme vuoropuhelun. Hyvin antoisa keskustelu siitä jälleen syntyikin, mutta totesimme varsin pian, ettei juuri mitään siitä voisi julkaista. Liki jokaisesta vuorosanasta olisi sensuroitava olennainen pois! Ei siksi, että olisimme puhuneet pahaa, vaan siksi, että keskustelumme perustui luottamukseen. Totesin silloin, että ei se mitään, vaikka alkuperäinen suunnitelmani ei ehkä toimi; herään jonain aamuyönä siihen, että blogitekstini on muotoutunut. Suunnilleen näin kävikin.

Kun nyt katson kulunutta 9 kuukautta, joka alkoi Pertun vasemman saappaan pohjalta syvässä päädyssä, voin todeta oppineeni luottamaan, että ammattiyhdistystoiminta kyllä kannattelee pääluottamusmiestäkin. Olen saanut valtavaa tukea lukuisilta henkilöiltä, mutta päätin rajata kiitokseni tässä tärkeimmälle, Pertulle. Kiitos!

Viime keväästä alkaen Tilastokeskuksessa on käyty useammat yt-neuvottelut, joissa vastuu henkilöstön edustuksesta on viraston pääluottamusmiehillä. Paikoin on ollut haastaviakin hetkiä, eikä neuvottelujen lopputulos ole välttämättä ollut juuri sellainen, jota olisimme toivoneet. Mutta ehkäpä se kuitenkin on ollut paras mahdollinen? Olennaisinta on yhteistoiminta: työelämä ei tule koskaan valmiiksi, joten matkan sujuvuudesta on huolehdittava. Yhteistoiminta myös lisää yhteisymmärrystä; henkilöstö ja työnantaja eivät lopulta ole eri leireissä, tavoitteemme ovat monilta osin yhteisiä. Yhdessä luomme luottamusta ja edellytykset hyvälle työmatkalle edelleen tästä tulevaisuuteen.

Järjestäytyminen siis kannattaa. Kenenkään ei tarvitse kauhoa yksin syvässä päädyssä henkensä pitimiksi. On aivan sallittua heittäytyä kellumaan. Ay kannattelee kyllä.

Parasta joulua ja tulevaa vuotta 2026 meille kaikille!

Katja Paavilainen

pääluottamusmies

Tilastoväen unioni Pro ry

Onnea 160-vuotiaalle!

Perjantai 14.11.2025

Virastomme täyttää tänä vuonna 160 vuotta ja perjantaina 14.11.2025 juhlitaan täysiä vuosia henkilöstön kesken seminaarilla ja yhteisellä koko henkilöstön tilaisuudella. Virastomme ja työpaikkamme on totisesti juhlansa ansainnut!

Puolitoista kuukautta sitten juhlistimme ammattiyhdistyksemme historiaa. Niin työpaikkamme kuin yhdistyksemme kokoaa ihmisiä yhteen. Tässä yhteydessä jaan yhdistyksemme juhlassa olevan puheen, joka käsittelee myös työpaikkamme historiaa ja työyhteisöä. Hakaniemessä nostettiin malja Tilastoväen Unionille, 14.11. se nostetaan Tilastokeskukselle. Onnea!

Hyvää iltaa teille kaikille Tilastoväen Unionin jäsenille, aktiiveille sekä myös kunniavieraillemme Tilastokeskuksesta, Tilastokeskuksen akavalaisista sekä Ammattiliitto Prosta!

Me olemme nyt juhlimassa täällä Hakaniemiessä Stidilässä. Tämä paikka on perustettu vuonna 1874 ja tämä on yksi vanhimmista Helsingin teollisuusrakennuksista. Alun perin tämä oli tulitikkutehdas, myöhemmin hetekatehdas. Hetekahan oli aikansa hittituote. Tämä rakennus on osa laajempaa elannon korttelia ja kuten tiedetään, Elannolla on ollut merkittävä rooli työväenliikkeessä ja osuuskuntatoiminnassa. Paikka on museoviraston suojelema. Täällä on ollut huonekalumyyntiä, mainontaa ja markkinointia ja levy-yhtiötoimintaa kuin myös muuta kulttuuritoimintaa.

Tämä paikka on tarjonnut tilat oman aikansa tärkeille tuotteille tai palveluille. Samaten meidän 160 vuotias työnantajavirastomme on tilastoinut yhteiskunnan eri toimintoja ja toimialoja, väestöä, palkansaajia eri aikakausina, niin lama-ajat, sota-ajat, nousukauden sekä koronan.

Nyt vuonna 2025 tilastovirastossa ollaan tuotantokoneistoa laittamassa uusiksi, tekoälyn käyttö pohdituttaa ja pitäisi keksiä keinot isoihin tuotantoloikkiin. Asiat muuttuvat, mutta toisaalta ne pysyvät paljon myös ennallaan. Työmme on historian saatossa muuttunut, mutta toisaalta paljon tehdään samaa. Meillä on tarve hyvään ja mielekkääseen työelämään, hyvään arkeen, hyvään työyhteisöön ja hyvään toimeentuloon. Näitä tavoitteita varten perustettiin aikanaan myös Tilastollisen päätoimiston virkailijain yhdistys yhdessä perustetun Virkamiesliiton kanssa. Paljon myöhemmin, 1970, perustettiin Tilastokeskuksen ammattiosasto ja vuonna 1981 perustettiin akavalainen Tilastokeskuksen akateemiset -yhdistys. Vuonna 1999 tämä vanha virkailijoiden yhdistys, joka oli osa STTK-J:tä yhdistyi Tilastoväen Unioniksi SAK:laisen Tilastokeskuksen ammattiosaston kanssa.

Meillä on Unionin vanhoista puheenjohtajista, varapuheenjohtajista ja pääluottamusmiehistä varsin vähän tässä tilaisuudessa paikalla. Usea heistä ei päässyt paikalle tai on menehtynyt. Edeltäjäni täällä kuitenkin on! 

Kun itse tulin yhdistyksen puheenjohtajaksi vuonna 2014 alusta, huomasin, että vaikka itse olin uusi, niin meidän yhdistys oli tuttu. Jokaisella yhteisöllä on historiansa ja identiteettinsä ja toimintakulttuuri ja päämäärät. Niin tämä yhdistys, Tilastokeskuksus kuin myös Pro ovat yhteisöjä, joissa voidaan käydä keskustelua ja olla hyvässä seurassa asioista myös eri mieltä. Yhdessä käydään keskustelua, luodaan erilaisten näkemysten pohjalta suuntaa ja päämääriä. Yhteisö antaa mahdollisuutta kehittyä ja luoda uutta. Yhdessä me ollaan paljon enemmän kuin osiemme summa. Erityisesti tällaisena aikana, kun ollaan paljon etänä ja eri laitteiden kautta toisiimme yhteyksissä ja käynnissä on isoja muutoksia, on yhteisellä keskustelulla ja näkemysten vaihdolla erittäin tärkeä rooli.

Unionissa ja Prossa meidän tarkoituksenamme on hyvä työelämä. Nostetaan malja hyvälle työelämälle, yhteisöllisyydelle ja Tilastoväen Unionille!

Kiitos viimeisestä

Keskiviikko 15.10.2025 - Heli

Tilastoväen Unioni juhli 26.9.2025 historiansa vaiheita ja etenkin vuonna 1999 alkanutta nykymuotoista toimintaansa Tilastoväen Unioni -yhdistyksenä. Yhdistyksen juhla pidettiin historiallisessa Stidilä-nimisessä juhlatilassa Hakaniemessä. Mukana juhlassa oli reilut 50 henkeä: niin yhdistyksen jäseniä, entisiä yhdistyksen aktiiveja, yhdistyksen keskeiset yhteyshenkilöt Prossa sekä Tilastokeskuksen että viraston akavalaisten yhdistyksen edustajat. Musiikista vastasi rouheaääninen Ysuf Albekoglu ja pianisti Lauri Honkavirta, joiden rouhea ja kantaaottavakin repeetuaari sopi yhdistyksen juhlaan mainiosti. Jatkot pidettiin ravintola Oivassa. Perinteinen kuppila oli modernisoinut ilmettään.  Asiat elävät ja muokkautuvat ihmisten tarpeiden mukaisiksi, oli sitten kyse ravintolasta tai ay-toiminnasta.

Juhlassa Tilastokeskuksen pääjohtaja esitti terveisensä ja onnittelut yhdistykselle kukkakimpun kera. Pääjohtaja toi esille hankalan taloudellisen tilanteen ja totesi työnantajan ja järjestöjen yhteistyön olevan hyvää. Pron puheenjohtaja puolestaan toi esille joukkovoiman merkityksen ostovoimaa ylläpitävien palkankorotusten saavuttamisessa ja työelämän kehittämisessä,  erityisesti eri sektoreille saadut tasa-arvoa lisäävät perhevapaat. Yhdistyksen omassa puheenvuoroissa puheenjohtaja toi esille yhteisön merkityksen keskustelun ja uusien ajatusten ja toimintamallien mahdollistajana. 

Yhdistyksen varapuheenjohtajan vetämässä paneelikeskustelussa käytiin läpi yhdistyksen vahvuuksia ja saavutuksia. Paneeliin osallistuivat eläkkeelle siirtyvä entinen pääluottamusmies, hänen edeltäjänsä, Tekniikan ja tiedon toimihenkilöiden entinen puheenjohtaja, Pron puheenjohtaja sekä Unionin puheenjohtaja. Yhdistyksen saavutuksiksi tuotiin paneelissa esille 2010-luvun yt-neuvotteluihin liittyvät saavutukset ja Prohon liittyminen ja yhteistyötä lisäävien toimintamallien uudistaminen. Liiton puolelta kiitosta annettiin yhdistyksen aktiiviselle, eteenpäin katsovalle ja rakentavalle toiminnalle eri aikoina ja monessa toiminnassa, esimerkiksi edustajistotoiminnassa. Myös yhteisöllisyydelle ja jäsentilaisuuksille esitettiin kiitosta.

Unionille on tärkeää tarjota ja mahdollistaa tilaisuuksia yhteiselle ajatustenvaihdolle tehtävänään rakentaa hyvää työelämää tilastokeskuslaisille kuin laajemmin valtiohallinnon sisälle. Lämmin kiitos kaikille juhliin osallistuneille. Yhdessä olemme enemmän.

Matkalla uudenlaiseen valtiohallintoon

Maanantai 15.9.2025 - Heli

Suomalainen valtiohallinto on elänyt tämän hallituskauden alusta alkaen jatkokertomusta, jossa kertomusta viedään aina vain tiiviimmäksi esitykseksi, jossa roolin haltijoiden mahdollisuudet toteuttaa alkuperäistä tehtäväänsä koko ajan hankaloituvat.

Valtiohallinnosta on kuluneella hallituskaudella leikattu 520 miljoonaa euroa, mutta viranomaisten lakisääteisiä tehtäviä ei ole lainkaan kevennetty. Viimeisimpänä ja järjestyksessä neljäntenä ja toivottavasti hallituskauden viimeisenä leikkauksena julkistettiin syksyn budjettiriihessä edellämainitun päälle vielä 25 miljoonaan leikkaustarve. Uusin leikkaus käsittää virastorakenneselvityksen ja sen perusteella tehtävät mahdolliset toimenpiteet.

Nyt ollaan toivottavasti siinä tilanteessa, että virastoissa voitaisiin keskittyä toimintojen sopeuttamiseen ilman odotusta seuraavista yllätyksistä. Elokuussa julkistettiin kevään budjettiriihessä päätettyjen 130 miljoonan euron säästöjen kohdennukset hallinnonaloille. Talouspoliittinen ministerivaliokunta antoi kesäkuussa linjaukset valtion toimintamenosäästöjen toimeenpanosta. Nyt ensimmäistä kertaa todetaan leikkausten tuoma iso skaalamuutos valtiohallinnon toimintaan ja palveluihin: "Valtionhallintoon kohdistetut säästöt ovat merkittävät ja hallitus tiedostaa, että tehtävät tuottavuusratkaisut tulevat johtamaan niin henkilöstövähennyksiin kuin palvelutasojen laskuun eri hallinnonaloilla." Valiokunta toteaa myös, että valtiohallinnon tehtävien karsiminen on osoittautunut hankalaksi tehtäväksi, koska tehtävät ovat pitkälti lakisääteisiä. Nyt onkin vuorossa vaihe, jossa lainsäädäntömuutoksia vauhditetaan. EU-sääntelyn implementoinnissa tulisi myös minimoida toimeenpanokustannukset sekä aiheutuva hallinnollinen taakka.

Ministerivaliokunnan säästökeinot ovat jatkoa edelliselle keinovalikoimalle, mutta menevät aiempaa pidemmälle. Keinot on jaettu neljään eri osaan: tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseen, henkilöstöön liittyviin toimenpiteisiin, konsernipalvelujen laajentamiseen ja palvelutuotannon tehostamiseen sekä digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämiseen. Tehtävien ja velvoitteiden karsimisessa tulee edetä ripeästi, jotta resursseja saadaan keskitettyä ydintehtäviin. Tehtävien vähentämistä seurataan tiiviisti. Kukin ministeriö kokoaa konkreettiset toimenpiteet tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta päivittämällä lainsäädäntösuunnitelmansa 31.10. mennessä. Ministeriöt sisällyttävät kohdennukset eri toimintamenomomenteille ensi vuoden puolella tehtävään julkisen talouden suunnitelmaan (JTS) 2027-2029.

Säästöjä on tarkoitus saada erityisesti valtion omien toimintojen keskittämisestä, tehostamisesta, yhtenäistämisestä sekä konsernipalvelujen kehittämisen kautta. Valtion yhteisten tietoteknisten palvelujen kehittäminen Valtorin kautta on eräs keskeinen kokonaisuus, mikä kyllä tuntuu varsin haasteelliselta ottaen huomioon Valtoriin jo kohdistetut säästöt ja paineet. Toinen isompi kokonaisuus koskee erinäisten tehtävien siirtoselvityksiä Palkeisiin. Virastojen HR-tehtävien keskittämisen mahdollisuuksia selvitetään tämän vuoden loppuun asti ja toimenpiteiden tulisi astua voimaan viimeistään 2027 alusta. Selvityksessä on turvallisuusselvitysten, kirjaamopalvelujen ja kululaskujen keskittäminen Palkeisiin. Valtiokonttorin taloushallinnon tiettyjen raportointitehtävien ja tietojärjestelmien siirtoa  Palkeisiin selvitetään niin ikään. Ministeriöiden vastuulla olevan viestintää puolestaan on tarkoitus keskittää Valtioneuvoston kansliaan ja sisäisten tarkastajien tehtävät yhteen organisaatioon. Suunnitelmat sisältävät myös muuta hallinnolliseen raportointiin liittyvää karsimista koskien virastojen tilinpäätöstietojen raportointia.

Tuttua keinovalikoimaa ovat toimitilasäästöt ja virastojen maksullisen toiminnan ja kustannusvastaavuuden lisääminen. Maksullisen toiminnan tuloja ja kustannusvastaavuutta tulisi kasvattaa, jotta tulojen kasvun myötä voidaan vähentää toimintamenoja. Kustannusvastaavuus tulisi saavuttaa vuodesta 2027 alkaen. Perustellusta syystä kustannusvastaavuus voi olla alempi, mutta tällöinkin tulisi hinnoittelua nostaa lähemmäs vastaavuutta. Valtion omien tutkimuslaitosten rooli ja merkitys tietopohjaiselle päätöksenteolle tunnustetaan ja pyritään myös säilyttämään T&K-toiminnan roolia.

Digitaalisen palvelun ja tekoälyn hyödyntämistä etenkin viranomaispalvelussa pyritään mahdollistamaan ja asiaa edistetään eri hankkeissa. ICT-toimintojen osalta pyritään karsimaan päällekkäisyyksiä, löytämään kustannustehokkaampia palveluja, tuotteistamaan palveluja, mutta toisaalta myös tuodaan esille palveluvalikoiman supistumisen keinot. Valtiohallinnon ohjelmistolisenssikustannukset ovat kasvaneet ja kustannuksia on määrä vähentää hankintatoimea tehostamalla ja tässä Valtorilla on keskeinen rooli.

Virastoja ohjataan myös hakemaan säästöjä kiinnittämällä huomiota työterveyshuollon kustannuksiin ja palveluiden laajuuteen. Henkilöstöpolitiikan osalta nyt ensimmäistä kertaa on tuotu esille VM:n mahdollinen suositus lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi. Myös henkilöstön lomautukset vuosina 2025 tai 2026 on nyt tuotu esille keinovalikoimassa. Luonnollisestikin virastoissa hyödynnetään eläke- ja muuta siirtymää ja virastojen siirtomäärärahat antavat puskuria talouden hallintaan. Ministeriöiden tulee huolehtia säästöjen keskelläkin hyvästä henkilöstöpolitiikasta ja yhteistoimintalain mukaisista velvoitteista. Myös henkilöstöetujen, kuten liikunta- ja kulttuurisetelietujen yhdenmukaistamista virastojen välillä on esitetty.

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan esittämillä keinoilla sekä muulla toiminnan kehittämisellä, tehostamisella ja karsimisella pitäisi saada kurottua umpeen tehtävien ja resurssien välistä kuilua. Pitkään jatkuvat ja mittavat säästötoimet muokkaavat uudelleen valtiohallinnon palveluvalikoimaa ja roolia yhteiskunnassa. Osalla poliittisista päättäjistä on selkeä halu kutistaa valtiohallinnon rooli oleellisesti pienemmäksi. Ammattiliitto Pro on huolissaan meneillään olevasta kehityskulusta ja puheenjohtaja Niko Simola esittää, että nyt olisi syytä avata kansalaisten keskustelu siitä, millaisen valtiohallinnon kansalaiset haluavat.

Ammattiliitto Pro seuraa ja vaikuttaa aktiivisesti valtiohallinnon säästöjä koskeviin suunnitelmiin ja toteutukseen monin keinoin: virallisissa työryhmissä, olemalla yhteydessä päättäjiin ja eri verkostoihin sekä antamalla lainsäädäntöä koskevia lausuntoja. Liiton edustajat esimerksi tapaavat säännöllisesti valtiovarainministeriön budjettipäällikköä. Pron valtion neuvottelukunta koostuu noin 15 eri hallinnonalan edustajasta. Neuvottelukunnassa seurataan säästöjä koskevaa tilannetta ja vaikutuksia virastoihin ja edustajat voivat tätä kautta viedä virastotason näkemyksiä liittoon päin. Tämän tekstin kirjoittaja on Tilastoväen Unioni Pro ry:n puheenjohtaja ja Pron valtion neuvottelukunnan jäsen.

Aina on syytä juhlaan

Perjantai 15.8.2025 - Heli

Kesän ja lomien jälkeen on tullut aika palata taas töihin ja arkielämän pariin. Kunnon loma ja irtiotto työvelvoitteista tulee tarpeeseen, mutta myös keskellä arkea tarvitaan irtiottoja sekä yhteistä iloitsemista hyvistä asioista ja saavutuksista.

Ammattiyhdistyksellämme on yli sadan vuoden taakse ulottuva pitkä historia, joka on täynnä erilaisia etappeja. Viime vuonna Unionina toimimisena yhdistyksellä tuli täyteen 25 vuotta. Virasto muuttaa vuoden 2026 keväällä kolmenkymmenen Sörnäisten vuoden jälkeen Pasilaan. Ennen muuttoa myös yhdistyksen arkistoja käydään läpi ja vanhaa materiaalia on suunnitelma siirtää Toimihenkilöarkistoon. Nyt muuton edellä on hyvä hetkeksi seisahtaa ja katsoa hieman yhdistyksen historiaa taaksepäin, mutta suunnata katsetta myös eteenpäin.

Yhdistyksemme historiasta ei voi olla mainostamatta alkuvuosia. Vuonna 1917 perustettiin Tilastollisen päätoimiston virkailijain yhdistys (TKVY). Yhdistys oli ensimmäisiä samaaan samana vuonna perustetun Virkamiesliiton yhdistyksiä. Kerrottakoon myös, että yhdistyksen ensimmäisen puheenjohtajan kuoltua valittiin uudeksi puheenjohtajaksi vuonna 1919  viraston pääjohtaja Martti Kovero. Kovero sivuutti valinnassa yhdistyksen varapuheenjohtaja Tekla Hultinin - arvattavasti sukupuolensa vuoksi.

Vuonna 1970 perustettiin SAK:lainen Tilastokeskuksen ammattiosasto TKA. Vuonna 1981 puolestaan perustettiin myös Tilastokeskuksen Akavalaiset TIAK ry.

Vuonna 1999 perustettiin nykyinen yhdistyksemme, kun TKVY ja TKA yhdistyvät Tilastoväen Unioniksi. Nykyinen nimi Tilastoväen Unioni Pro ry tuli sen myötä, kun liityimme Ammattiliitto Pardian yhdistysten kanssa osaksi Ammattiliitto Prota.

Yhdistyksemme jäsenet ovat kokeneet historian saatossa niin itsenäistymisen alkumainingit, 1930-luvun pulavuodet, sota-ajan, hyvinvointivaltion kehittymisen ja elintason nousun, 1980-luvun nousuhuuman, 1990-luvun laman kuin myös kuin Nokia-huuman ja digitalisaation, koronan ja Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Kaikki nämä vuodet on tilastovirastoston työntekijät tuottaneet tärkeitä yhteiskunnan tilaa kuvaavia lukuja ja kaikki nämä vuodet ovat myös työntekijät ja jäsenet saaneet palkkaa, olleet työyhteisön jäseniä, viettäneet perhe-elämää työpäivän jälkeen ja juoneet työkavereiden kanssa eläkekahveja. Yhdistyksemme ja sen jäsenet ovat olleet koko tämän ajan kehittämässä työpaikkamme työtä ja työoloja.

Me yhdistyksenä ja yksilöinä olemme osa tätä Tilastokeskuksen 160-vuotisen historian jatkumoa. Juhlimme 26.9. yhdistyksemme taivalta Unionina sekä vuosia Sörnäisissä ja Kalasatamassa. Tilaisuus järjestetään historiallisessa miljöössä Sörnäisten vanhalla tulitikkutehtaalla. Jäsenet, entiset aktiivit sekä kumppanimme, tervetuloa juhlimaan!

Tulevina vuosina tarvitaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja asiantuntijoiden kuulemista

Perjantai 13.6.2025 - Heli

Kevätkausi tilastoväellä alkaa olla lomakautta vaille valmis! Kesä ja lomailu tuovat kaivattua taukoa ja töissäkin ollessa päivät saavat väljyyttä, kun monen asian edistäminen ja kokoukset ovat tauolla. Vielä ennen huilitaukoja yhteenvetoa työpaikkamme tilanteesta.

Henkilöstöjärjestöjen puheenjohtajat ja pääluottamusmiehet tapaavat pääjohtajan ja hallintojohtajan muutamia kertoja vuodessa yhteisen keskustelun merkeissä ja seuraava yhteenveto on tehty kesäkuun alun tapaamisen keskustelun pohjalta. Pääjohtajamme oli myös tavannut Pron puheenjohtajan virastoamme koskevan keskustelun merkeissä koskien viraston näkymiä ja pyrkii tapaamaan myös toisen pääsopijajärjestön puheenjohtajan. Yhteinen tilannekuva johtajien tapaamisessa vahvisti sitä, että taloudelliset haasteet tulevat jatkumaan tulevinakin vuosina.

Puoliväliriihessä päätettyjen 130 miljoonan leikkausten kohdentamisesta virastoihin saataneen jotain tietoa ennen juhannusta, mutta tarkan tason suunnitelmat vuoden 2026 talouden osalta saadaan vasta syyskauden alkaessa. Henkilöstömäärämme on jo vähentynyt suunnitellusti vuodesta 2022 noin 50 henkilötyövuodella ja tarve vähentämiselle lähivuosille on yhteensä 100 henkilötyövuotta. Positiivista on, että siirtomäärärahaa eli viraston "sukanvartta" on nyt jäänyt viime vuodelta hieman ennakoitua enemmän ja myös rahoituspäätöksiä joihinkin hankkeisiin on odotettavissa, vaikka niistä ei vielä ole varmuutta.

Näkymät tuleville vuosille ovat varsin karut. Niin virastomme pääjohtaja kuin myös Ammattiliitto Pron puheenjohtaja näkevät, etteivät seuraavat hallituskaudet ja vuodet tuo lievennystä virastojen leikkauksiin. Puoliväliriihessä päätetyt verovähennykset uhkaavat VATT:n arvion mukaan johtaa entistä voimakkaampaan julkisen sektorin sopeutustarpeeseen. Myös puolustusmenojen kasvu tuo painetta muille sektoreille veropäätösten vaikutusten lisäksi.  

Henkilöstöjärjestöjen ja pääjohtajan keskustelussa henkilöstöjärjestöt antoivat tukensa säästökeinojen selvittämiselle. Viraston tehtäviä tulee käydä läpi ja karsia myös lakisääteistä  tilastointia, koska suunnitelluilla henkilöstömäärillä ei muuten selvitä töistä. Henkilöstö näkee arjessaan omien aihealueidensa tilastoinnin merkityksellisyyden ja näihin tehtäviin liittyvät heikennykset voivat kuitenkin tuntua vaikeilta. Myös viestintä erilaisista keinoista on huomioitava. Nyt virastosta on esitetty isoja ja radikaalejakin ehdotuksia, joiden toteutus edellyttää useita lainsäädäntöuudistuksia ja tie mahdollisiin muutoksiin on pitkä. Myös erilaisiin selvittelyihin menee huomattavasti myös aikaa ja resursseja ja tämä voi tuntua ristiriitaiselta. Viime vuosina toteutuneen tehostamisen ja kehittämisen tunnustaminen on myös tärkeää. Asiantuntijat tuntevat oman aihealueensa tilastoinnin taustat ja vaikutukset ja helpolta kuullostavat ratkaisuvaihtoehdot voivat tuntua tämän asiantuntemuksen mitätöinniltä.  

Henkilöstössä on osin kahtalaista suhtautumista tietoprosessin kehittämiseen: osa on pitkään odottanut uudistuksia aikanaan jo sovittuun tietotuotannon malliin, kun taas osin nähdään, että uudistusten myötä tuotantoa pakotetaan liikaa samanlaiseen muottiin. Tietojen käsittelyn merkittävä uudistaminen ja yhdenmukaistaminen säästöpaineiden keskellä voi tuoda oleellisia heikennyksiä tietojen laatuun ja kattavuuteen. Viraston maine on kiinni laadukkaasta tilastotuotannosta ja sitä ei saa menettää. Myös ruohonjuuritasolla pitäisi voida tuotantoa kehittää ja kehittämisideat tulisi noteerata. Ongelmien ratkaisu tai kehittämisideoiden toteuttaminen ei onnistu, jos vastuunjaot ovat löyhät. Pahimmassa tapauksessa kaikki toteavat, että "ei kuulu meille" ja pakolliset työt joudutaan tekemään käsin näpräämällä ja tunteja säästämättä.

On hyvä, että tietojen tuottamiseen pyritään saamaan myös ulkopuolista rahoitusta. Maksullisen toiminnan lisääminen tuo myös tarvetta miettiä vaikutuksia viraston rooliin. Ulkoisella rahoituksella tuotetuissa tiedoissa ei ole yhtä vahvaa jatkuvuutta, kuin tilastotuotannossa ja rahoitusten jatkumisen epävarmuus tuo epävarmuutta ja syklisyyttä tuotantoon. Viraston roolista puolueettoman tiedon tuottajana tulee vahvasti pitää kiinni jatkossakin, vaikka asiakasrahoitteinen tuotanto kasvaakin.

Virastomme pääjohtaja kaipasi henkilöstöltä joustavampaa asennetta tehtävien vaihdoksiin ja siirtymisiin työpaikan sisällä. Pääjohtaja esitti, että henkilöstön olisi hyvä kahden vuoden vaihtaa tehtäviä. Työntekijät kaipaavat kuitenkin pysyvyyttä ja kuulumista johonkin porukkaan. Työtä tehdessä ja ajassa kehittyvä asiantuntemus on se, jolla työtä tehdään tehokkaasti ja jolla työtä voidaan kehittää. Ei varmastikaan ole hyvä, että työntekijän tehtävien kokonaisuus pysyy täysin muuttumattomana. Pitäisi pyrkiä kuitenkin siihen, että tehtävät kehittyisivät asteittain niin, että vanha osaaminen ei mene hukkaan.

Vallitsevassa tilanteessa virastomme on vaikeaa löytää ulkopuolisia tahoja puolustamaan paremman rahoituksen saamista. Kansalaiskeskustelussa viraston kymmenen prosentin leikkaukset nähdään pikemminkin hyvinä ja kannatettavina toimenpiteinä. Virastomme tehtävänä on toteuttaa tehtävänsä hyvää ja vastuullista henkilöstöpolitiikka noudattaen. Vielä johto ei osaa sanoa, joudutaanko myöhemmässä vaiheessa turvautumaan irtisanomisiin. Virastomme johdon selkeä tavoite siitä, että irtisanomisia pyritään välttämään on tärkeä. Henkilöstöjärjestöt ja Ammattiliitto Pro ovat tukemassa näkemyksiä ja toimintaa, jossa henkilöstön työtaakka pyritään pitämään kohtuullisena ja työ sellaisena, että työssä jaksetaan ja voidaan hyvin.

Kirjoittaja on Ammattiliitto Prohon kuuluvan Tilastoväen Unioni Pro ry:n puheenjohtaja

Terveiset Pron edustajistosta

Torstai 15.5.2025 - Heli

Terveiset 8.-9.5.2025 pidetystä Ammattiliitto Pron edustajiston kokouksesta Kirkkonummen Majvikista!

Sata edustajiston jäsentä käsitteli liiton vuoden 2024 toiminnan ja talouden sekä linjasi yleisemmällä tasolla vuoden 2025 toimintasuunnitelman pohjaksi liiton strategian ja nykyisen tasoisen jäsenmaksun vuodelle 2026. Pron vuosikertomukseen proliitto.fi/sites/default/files/2025-05/pro_vuosikertomus_2024.pdf on hyvin koottu liiton toiminta, siihen kannattaa tutustua! Edustajisto on uuden puheenjohtajan myötä muuttunut tunnelmaltaan aiempaa välittömämmäksi ja edustajiston ja aktiivien työlle annettiin kiitos.

Pron edustajiston puheenjohtaja Juha Kivistö toi omassa tervetuliaispuheenvuorossaan esille, että toimiva työmarkkinamalli on rapautettu ja nyt on tarve, että liitot alkavat rakentaa tiiviimpää yhteistyötä. 

Pron puheenjohtaja Niko Simola toi työmarkkinakatsauksessaan esille, että päänavaajasopimuksen saavuttaminen oli sietämättömän vaikeaa. Ei ole kenenkään etu, että sopimukset venyvät ja lopputuloksiin päästään vain lakkoilemalla. Simola esitti kiitoksensa päänavaaja-alojen eli teknologiateollisuuden ja kemian teollisuuden palkansaajille, jotka ovat lakkoilleet yhteisen palkankorotustason saavuttamiseksi. Jatkossa on erittäin tärkeää, että yleinen taso on lattia, eikä vain katto korotusten tasolle. Nyt sovitut 7,8 %:n korotukset käytännössä korjaavat korona-ajan korkean inflaation aiheuttaman ostovoimakuopan. Simola näki, että työntekijäpuolen yhteistyötä pitää parantamaan ja Prolla tulisi olla aktiivinen rooli tässä. Yhteistyön tiivistämiseen on monta keinoa aina organisaoitumisesta erilaisiin yhteistyön muotoihin.

Simola jatkoi, että tasa-arvo vaatii edelleen tekoja. Perhevapaiden osalta iso edistys on yhdenvertaisten ja tasa-arvoisten perhevapaiden saanti eri sopimuksiin. Palkka-avoimuusdirektiivi tekee palkkaeroja näkyvämmiksi ja palkkaerojen takana on rakenteellisia ongelmia. Raskaussyrjintä on yleistä ja irtisanomissuojan ja määräaikaisuuden perusteista luopuminen heikentävät työelämän tasa-arvopyrkimyksiä. Ammatillinen järjestäytyminen vastatuulessa. Sopimusyhteiskuntaan kuuluu vahva järjestäytyminen ja se on osa pohjoismaista mallia. Prossa eduskuntavaalien tavoitteiden valmistelu on alkanut. Tehtyjä päätöksiä ei saada tekemättömiksi. On löydettävä uusia avauksia ja tavoitteita, jotka parantavat palkansaajan asemaa seuraavalla hallituskaudella. 

Edustajisto antoi kannanoton ammatillisen järjestäytymisen merkityksestä työelämän tasa-arvolle. 

Edustajisto linjasi, että vuoden 2026 jäsenmaksun perusteena on 1,25 % jäsenmaksu ja jäsenkattona 49 euroa,

Toisin sanoen jäsenmaksua ei ole suunnitelma korottaa tai madaltaa ensi vuodelle. Syksyn edustajisto päättää jäsenmaksun suuruudesta ensi vuodelle. Maan hallitus on esittänyt ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistamista (ei koske kassan osuutta, joka on 8 euroa kk eli vuositasolla 96 euroa). Päätöstä asiasta ei ole vielä tehty, mutta mennee läpi. Simola näki, että taustalla on vahva halu heikentää ammattiyhdistysliikkeen asemaa, eikä ole hyvä ratkaisu lähteä tekemään asian osalta hätiköityjä ratkaisuja. Pron hallitus käy läpi muutoksen vaikutuksia ja eri vaihtoehtoja kesän aikana ja tämän jälkeen tekee mahdollisia ratkaisuehdotuksia. Pro on vahva liitto ja kyvyt selvitä muutoksesta löytyvät.

Ammattiyhdistysliikkeen verovähennysoikeuden poistaminen on ollut tiiviisti mediassa esillä viime viikkoina. Hesari kirjoitti jutussaan, että verovähennysoikeuden määrittäminen työnantajapuolen järjestöihin ei ole ihan mutkaton juttu. Budjettiriihen kirjauksen mukaan oikeus kuitenkin tulisi Purran mukaan kohdistaa symmetrisesti työntekijä- ja työnantajapuolelle. Myös hallituspuolueiden kannattajien puolelta verovähennysoikeuden poistoa on kritisoitu. Eli ihan lähihuutojuttu tämä ei onneksi ole. VM: Verovähennysoikeuden poisto työnantajapuolelta ”erittäin hankalaa” | HS.fi

Valtion työriita etenee lakkoihin

Tiistai 15.4.2025

Valtion palkkaneuvotteluissa ollaan poikkeuksellisessa ja ennenkuulumattomassa tilanteessa: palkansaajapuoli joutuu turvautumaan työtaistelutoimiin ensimmäistä kertaa lähes 40 vuoteen. Ensimmäinen kaksipäiväinen lakko, joka koskee mm. Poliisihallintoa, Rikosseuraamuslaitosta, Valtiokonttoria ja Valtoria alkaa 15.4. ja seuraavasta vastaavasta on annettu varoitus ajankohdalle 22.-24.4. Työsopimussuhteisia koskeva ylityö-, vuoronvaihtokielto ja liukumasaldojen kerryttämiskielto on ollut voimassa 19.3. asti. Mikäli lakkojen ja sovittelujen osalta ei päästä eteenpäin neuvotteluissa, palkansaajajärjestöt ovat valmiita laajentamaan toimiaan.

Työriita on ollut sovittelussa huhtikuun alusta alkaen. Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara antoi 13.4. osapuolille sovintoesityksen. Kaikki osapuolet eli JUKO, Ammattiliitto Pro ja JHL sekä Valtion työmarkkinalaitos hylkäsivät esityksen, joka olisi tuonut kolmelle vuodelle yhteensä 7,1 %:n korotukset yleisen linjan ollessa 7,8 %. Tilanne on hankala ja työntekijä- ja työnantajapuoli ovat tavoitteissaan todella kaukana toisistaan. Työntekijät haluavat yhtäläiset korotukset muiden alojen kanssa, kun taas työnantaja näkee, ettei valtiontaloudessa ole liikkumavaraa, jolla valtion palkansaajille annettaisiin yhtäläiset korotukset muiden alojen kanssa.

Sopimuskausi päättyi helmikuun lopussa. Neuvottelut katkesivat siihen, että 7.3. valtion työmarkkinalaitos keskeytti neuvottelut. Käytännössä kaikille muille aloille on nyt saatu sovittua 7,8 % palkankorotukset kolmelle vuodelle. Työmarkkinalaitos on esittänyt valtion palkansaajille 6,3 % korotuksia kolmelle vuodelle, eikä ole ollut neuvotteluissaan valmis tinkimään yhtään.

Valtion neuvotteluissa on pitkä historia hyvässä neuvotteluhengessä saavutettuja sopimuksia, jotka ovat tuoneet yleisen linjan mukaiset korotukset. Nyt tämä pitkä hyvän neuvottelun aikakausi on katkennut. Valtion henkilöstö on otettu kohteeksi ja silmätikuksi tasapainottamaan valtiontaloutta. Valtion toimintoihin ja henkilöstöön on nyt jo tällä hallituskaudella kohdistettu laajat säästötoimet ja lisääkin säästöjä voi olla tulossa. Tilanne on se, että valtion palkkaus halutaan ajaa pysyvästi matalammalle tasolle. Prossa nähdään, että jos nyt lähdetään valtion palkkatason halpuuttamiseen, täytyisi seuraavilla sopimuskierroksilla kuroa kuilua entisestään umpeen muihin aloihin nähden. Valtiontalouden säästötarpeet eivät lopu tämän hallituskauden loppuun, eivätkä seuraavatkaan neuvottelukierrokset tule millään todennäköisyydellä olevan erityisen suotuisia valtion palkansaajille.  

Palkansaajajärjestöt neuvottelevat meille työmarkkinalaitoksen kanssa työ- ja virkaehtosopimukset ja palkankorotukset. Työttömyyskassaan kuuluminen on lisääntynyt liittoon kuulumisen kustannuksella. Kassa ei neuvottele palkoista, ei puolusta jäsenten palkkatasoa, eikä osallistu neuvotteluihin.

Joskus kuulee sanottavan, että ei se liitto tee mitään. Nyt liitot tekevät. Palkkatason puolustamiseen tarvitaan jäseniä ja palkansaajia näyttämään, että olemme yleisen tason korotukset ansainneet!

Kirjoittaja on Tilastoväen Unioni Pro ry:n puheenjohtaja ja luottamusmies sekä Ammattiliitto Pron valtion sopimusalan neuvottelukunnan jäsen

Kevättä kohti

Torstai 13.3.2025 - Kirsi

Tällä viikolla on jälleen kuultu lisää kaikkia puhuttavista työrooleista. Aika tulee meille osoittamaan sen, miten roolit saadaan jalkautettua käytäntöön. Muutoksien suunnittelun tahti on Tilastokeskuksessa nykyisellään vilkasta ja uusiin, omaan työhön vaikuttavien asioiden kunnolla perehtymiseen ei arkityön vilskeessä ole aina ylimääräistä aikaa. Moni meistä varmasti tunnistaa tämän. 

Muutostilanteissa viestinnän merkitys on suuri. Viestinnässä on huomioitava myös ihmiset, pelkkä viestin sisältö ei yksin riitä. Se mitä viestitään, missä vaiheessa ja mille kohderyhmällä tulee olla hyvin suunniteltua ja oikea-aikaista. Ei voida viestiä liian myöhään, kun asiat on jo sovittu ja toteutuksessa. Ja toisaalta viestintää ei voi tehdä liian aikaisinkaan, kun asiat ovat vielä avoinna. Näiden seikkojen lisäksi on tärkeää myös ihmisten kohtaaminen ja esille tulleisiin kysymyksiin vastaaminen. Muutoksista viestiminen on johdon ja esihenkilöiden työssä haaste. Toivottavasti muutosviestinnästä opitaan lisää ja sitä parannetaan entisestään jokaisessa muutoksessa. 

Muutoksiin olisi suhtauduttava avoimesti, vaikka käytännön vaikutukset eivät olisi tiedossa. Muutokset on otettava oppimisen ja kehittymisen kannalta. Uuteen muutokseen, voisimme suhtautua kuin tyhjään paperiin. Nyt meillä on monellakin saralla mahdollisuus olla yhdessä luomassa täysin uusia työskentelytapoja- ja käytäntöjä. Kannattaa siis osallistua, kysyä ja kyseenalaistaa.  Tilastokeskuksessa on meneillään useita isoja kehittämiskokonaisuuksia ja yksi niitä on HYTTI, Hyödyketietovarannot. Hytinkin osalta vanhoista työskentelytavoista on poimittava parhaat ja tarpeellisimmat. On pystyttävä osin luopumaan vanhasta, pyrittävä ajattelemaan uudella tavalla ja pohdittava uusia tapoja tehdä työtä. Alussa kaikki ei varmasti tule toimimaan yhtä sujuvasti kun aiemmin, mutta toivottavasti ajan kanssa työn tekeminen tulee helpottumaan ja siinä samalla myös tehostumaan.

Valtion palkoista neuvottelu on tällä hetkellä kinkkisessä tilanteessa. Työmäärä kasvaa, samoin työn vaativuus ja siinä samalla osaamisvaatimukset. Olisi erittäin tärkeää taata, että jatkossakin tehdystä työstä saadaan asianmukainen korvaus. Toivotaan, että jonkinlainen ja palkansaajia tyydyttävä ratkaisu saadaan tälläkin neuvottelukierroksella.

Tällä viikolla on tehty valmisteluja vuosikokousta varten. Ja näillä näppäimmillä kutsu tulee kaikkien jäsenten sähköpostiin. Vuosikokouksen ajankohta on perjantai 28.3. ja silloin linjataan Unionin tulevaa toimintaa. Unionillakin on keskeinen rooli muutosten keskellä.

Toivottavasti mahdollisimman moni meistä pääsisi osallistumaan kokoukseen

joko läsnä tai teamsin kautta. Lisäksi kokouksen jälkeen olemme lähdössä mukavalla kokoonpanolla risteilemään. Meillä on risteilyseurana toinen Pron ja valtiosektorin jäsenyhdistys JUSA ry. Juuri tällaista verkostoitumista tarvitaan. On takuuvarmasti erityisen mukavaa tavata kaikkia ja keskustella yhdessä myös vapaammin työtämme koskettavista asioista juuri tällä hetkellä. 

Valoa ja väriä kaikkien kevääseen.Tässä kuussa valon määrä konkreettisesti lisääntyykin, kun 30.3 kelloja siirretään taas kesää kohti.

Haluamme, että ansaitset ja voit hyvin!

Perjantai 14.2.2025 - Heli

Hyvää ystävänpäivää!

Näin ystävänpäivän kynnyksellä Tilastoväen Unioni on tarjoillut työpaikalla suklaasuukkoja ja olemme viestineet, että "Haluamme, että ansaitset ja voit hyvin. Mahdollisuutesi työllistyä ja kehittyä ovat pääasiamme, mutta työehtosopimusten lisäksi neuvottelemme etuja, joista on sinulle hyötyä työssä ja vapaa-ajalla." 

Siviilielämässä saamme  ystäviltä saa apua ja tukea, kun elämässä tulee hankaluuksia. Laulussa sanotaan, että silloin, kun on vaikeaa ja tarvitsee auttajaa, ystävyys punnitaan. Ammattiliitto on työntekijän ystävä. Silloin, kun työelämässä tulee ongelmia, ovat liitto ja luottamusmiehet tukena. Puolestaan silloin, kun menee hyvin, ei välttämättä ystävän arvoa aina muista.

Ystävyyteen kuuluu myös yhdessä olo ja asioiden jakaminen. Myös me Tilastoväen Unionissa haluamme kuulla ja tietää, mitä sinä ajattelet työelämästä, työstäsi ja siitä, miten voisit työssäsi paremmin. Erityisesti nyt, kun työpaikallamme valmistellaan isompia muutoksia, on tärkeää tietää, mitä toiselle kuuluu. Unioni järjestää tilaisuuksia ja mahdollisuuksia kohtaamisille ja keskusteluille. Suunnitteilla on myös avoin palautekanava, jonka kautta haluamme kysyä jäsenten kuulumisia. Haluamme ajatuksia, näkemyksiä ja pohdintoja, jotta voimme huomioida parhaiten sen, että jäsenistön ja henkilöstön ääni huomioidaan muutoksen keskellä.

Tulevat muutokset tehtäviin ja töiden organisointiin aiheuttavat huolta, etenkin, kun työt pitää tehdä vähenevällä henkilöstömäärällä. Erityisen huolissaan moni on työn laadusta ja työn mielekkyyden katoamisesta tiukkatahtisen teknisen suorittamisen alle. Kun koko tilastotehtaan koneisto uusitaan ja kiire on kova, pelottaa, millaista tuotosta saamme aikaan ja miten hallitsemme tiedot ja aineistot. Työn sisältö ja laatu on ollut meille keskeisessä roolissa työn mielekkyyden ja merkityksellisyyden kokemisessa. Tästä emme halua luopua. Tilanne on joka tapauksessa se, että rahaa tilastotuotantoon on sen tarpeisiin suhteutettuna vähän ja ratkaisuja täytyy tehdä. Tekemistä pitää karsia ja jotain myös pitää tehdä aiempaa karkeammalla tasolla. Muutoksen täytyy olla hallittua ja järkevää, jotta ei menetetä kaikkea sitä, mikä on työmme ja myös työpaikkamme brändin näkökulmasta arvokasta. Ammattiyhdistyksenä meidän tulee tehdä töitä hyvän työn eteen, mutta samaan aikaan sen eteen, että työmäärä pysyy jokaisella inhimillisenä.

Joskus myös tarvitaan irrottautumista arjesta. Unioni järjestää vuosikokouksensa 28.3., minkä jälkeen lähdemme Tallinkin 22 tunnin risteilylle. Risteily on jäsenille ilmainen. Luvassa on yhteistä ja mutkatonta prolaista tunnelmaa Julkisen sektorin asiantuntijat Jusa ry:n kanssa ja mukana reissussa on myös keskustelemassa ajankohtaisista kysymyksistä Ammattiliitto Pron puheenjohtaja.  Ilmoittautuminen risteilylle on käynnissä. Tervetuloa mukaan!

Unionin vuoden 2025 suunnitelmat

Keskiviikko 15.1.2025 - Heli

Hyvää alkanutta vuotta!

Tilastoväen Unionin toimintasuunnitelma alkaneelle vuodelle on laadittu ja luettavissa yhdistyksemme nettisivuilta. Yhdistyksen sääntömääräinen kokous eli maaliskuussa pidettävä vuosikokous käsittelee ja hyväksyy toimintasuunnitelman ja tällöin myös voidaan päivittää suunnitelmaan sen mukaan, miten yhdistys ja sen jäsenistö haluavat. Yhdistyksemme talous on myöskin vakaalla pohjalla siten, että voimme jatkossakin satsata jäsenistön yhteiseen toimintaan ja muuhun jäsenten huomioimiseen.

Tässä poimintoja tärkeimmistä tai ajankohtaisimmista aiheista lisätietoineen:

Avointa vuoropuhelua jäsenten kanssa yhteisissä tilaisuuksissa

• Keväälle on suunniteltu alustavasti yhdistyksen vuosikokous ja jäsenristeily 21.-22.3. Tarkempaa tietoa tulee myöhemmin.
• Kesän alkajaisiksi käydään taas pizzalla tai syömässä Teurastamon alueella. Päivä päätetään myöhemmin.
• Unioni juhlii 25-vuotistaipalettaan syksyllä järjestettävän tilaisuuden muodossa. Syksyn juhlaa varten perustetaan toimikunta. Mikäli haluat tulla 25-vuotisjuhlatoimikuntaan tai sinulla on ehdotuksia ohjelmaksi, ota yhteyttä yhdistyksen aktiiveihin! Huomiona vielä, että yhdistyksemme historia ulottuu paljon yli 25 vuoden, sillä vuonna 1917 perustettiin toinen taustayhdistyksistämme, Tilastokeskuksen virkailijain yhdistys.

Edunvalvontaa eri yhteistyöelimissä

Virastomme perustaa Pasila-muuttohankkeelle ohjaus- ja projektiryhmän, jossa tulee olemaan Unionin edustaja varaedustajana. Unionilla on edustajat myös viraston johtoryhmässä, Tilastokeskuksen neuvottelukunnassa, yt-toimikunnassa, työsuojelutoimikunnassa, vaativuudenarviointiryhmässä (VARY) sekä palkkausjärjestelmän seuranta- ja kehittämistyöryhmässä (SEKE).

Johtoryhmän edustus jakautuu puoliksi toisen henkilöstöjärjestön kanssa. Unionin edustaja toimii joryssa tammi-kesäkuun ja toisen yhdistyksen edustaja heinä-joulukuun.

Virastossa olevia muutoksia seurataa aiempaa tiiviimpänä yhteistyönä erityisesti eri yt-elinten edustajien kesken.

Tilastoväen Unioni seuraa aktiivisesti valtiohallinnon ja viraston säästötoimenpiteitä ja resursointia

Säästötoimenpiteistä ja suunnitelmista saadaan tietoa erityisesti viraston johtoryhmän ja yt-toimikunnan kautta. Valtiohallinnon virastojen tilanteesta saadaan tietoa Pron valtion neuvottottelukunnan kautta. Pron edustajat tapaavat muiden pääsopijajärjestöjen kanssa säännöllisesti VM:n budjettipäällikköä ja muita työnantajapuolen edustajia. Valtion neuvottelukunnan jäsenet antavat liiton edustajille lisätietoa virastojen tilanteesta ja neuvottelukunnan käsittelyt evästävät liiton edustajia keskusteluihin työnantajien edustajien kanssa.

Luottamusmiehet puuttuvat jäsenten palkkausta, työoloja ja muita työehtoja koskeviin epäkohtiin ja avustavat jäseniä ristiriitojen ratkaisuissa. Luottamusmieheen kannattaa olla matalalla kynnyksellä aina silloin, kun omaa työtä tai mahdollisia työpaikan epäkohtia koskevat asiat mietityttävät.

Palkkaukseen ja palkkausjärjestelmään vaikuttaminen tärkeää tehtäviä uudelleen organisoitaessa. Uusien työroolien ja tehtävien muutokset palkkaukseen ja palkkausjärjestelmän soveltaminen tulevat olemaan aiempaa enemmän esillä eri työryhmissä.

Määräaikaisten palvelussuhteiden määrää sekä ostopalveluina hankitun työvoiman käyttöä virastossa seurataan erityisen tarkkaan, etenkin kun viraston vakituisen henkilöstön määrää on tarkoitus vähentää. Tätä tilannetta seurataan puolivuosittain tehtävässä seurannassa, pääluottamusmiesten ja työnantajan edustajien kesken.

Unioni aktiivisena toimijana Tilastokeskuksessa ja Ammattiliitto Prossa. Pron edustajisto täydentyi viime syksyn edustajistossa siten, että liiton hallitukseen siirtyneiden tilalle nousivat varasijoilta seuraavaksi eniten ääniä saaneet. Tämän myötä Unionin edustaja pääsi edustajiston varsinaiseksi jäseneksi ja toinen edustaja jatkaa varajäsenenä. Pron valtion neuvottelukunnan alkaneelle nelivuotiskaudelle on myös valittu yhdistyksen edustaja.

Näillä suunnitelmilla pidämme huolta jäsenistöstämme Tilastokeskuksessa 💕

Jouluisen touhukkaat tonttuterveiset Tilastoväen Unionilta

Perjantai 13.12.2024 klo 6.41 - Kirsi-tonttu

Vielä viedään viimeisiä työpäiviä ennen monella alkavia joululomia. Tänäkään vuonna joulu ei tule ilman hössötystä. Jos sinä itse et hössöttäisi niin joku kyllä lähipiiristäsi luultavasti tekee sitä. Hössötys tai ainakin jouluhössötyksestä puhuminen kuuluu osin jouluun. Loppuvuotta kohti kiireet kiihtyvät, kunnes joulun ajaksi laskeutuu rauha maahan. Ja tammikuussa taas puhtaalta pöydältä uuteen alkuun.

Vuoden lopussa on hyvä tehdä monellakin saralla jonkinlaista yhteenvetoa siitä mitä saatiin aikaan, mikä jäi vaiheeseen, mitä mahdollisesti toteutui vaikkei välttämättä edes niin etukäteen suunniteltu. Tilastoväen Unionin osalta kuluvan vuoden aikana vaikutettiin monilla eri foorumeilla. Hallitus sekä luottamusmiesverkosto kokoontuivat säännöllisesti ja Unionin aktiivit edustivat talon eri työryhmissä. Vuoden aikana toteutettiin monia onnistuneita jäsentilaisuuksia. Oli teams-tapaamisia, vuosikokous, jäsenristeily ja yhteinen ravintolaillallinen. Ja vielä vuoden viime metreillä saadaan jäsenille pienet joulumuistamiset matkaan. Tarkkailethan tonttupostiasi.

Työtahtimme on ajoittain kuin Korvatunturilla. Sinne, tänne, tuonne.  Nykyisellään töitä tehdään jatkuvan muutoksen keskellä. Tilastokeskuksessa on lukuisia eri hankkeita ja projekteja meneillään sekä alkamassa. Työ tulee muuttumaan tulevan viiden vuoden aikana merkittämisesti meillä kaikilla. Tulevaisuudessa muuttuu myös työmme tekemisen paikka, kun siirrymme Kalasatamasta kohti Pasilaa. Muutoksiin liittyy paljon vanhasta luopumista. Kaikista epävarmuuksista ja avoinna olevista asioista huolimatta muutoksiin on pyrittävä suhtautumaan positiivisesti. Tämä on työn arjessa helpommin sanottu kuin tehty. Positiivisuus kuitenkin helpottaa etenkin meitä itseämme ja luultavasti tai aika varmasti vaikutukset näkyvät myös ympärillämme.

Työn vastapainoksi on tärkeää järjestää kaikkea muuta touhotusta. Olkoon se nyt joulun aikaan vaikka pipareiden paistoa perheen tai ystävien kanssa, jollekulle se voi olla jouluruuhkassa joululahjojen hamstraamista, toiselle taas joulukonsertissa joululaulujen pariin pysähtymistä. Olemme erilaisia ja yksilöitä ja hyvä niin. Joulun aikaan puhutaan myös tonttujen kirjojen merkinnöistä; tuhma vai kiltti ajatelkaas? Eikös olla kilttejä? Tästä puhuttiin tämän viikon henkilöstöinfossa. Kaikki pystymme siihen, että olemme kivoja toisillemme. Kohtaamme, kuuntelemme ja autamme. Tähän voinee päättää tonttuterveiset.

Lämmin kiitos yhteisestä kuluneesta vuodesta ja rentouttavaa joulun aikaa kaikille jäsenillemme.