Valtion työriita etenee lakkoihin

Valtion palkkaneuvotteluissa ollaan poikkeuksellisessa ja ennenkuulumattomassa tilanteessa: palkansaajapuoli joutuu turvautumaan työtaistelutoimiin ensimmäistä kertaa lähes 40 vuoteen. Ensimmäinen kaksipäiväinen lakko, joka koskee mm. Poliisihallintoa, Rikosseuraamuslaitosta, Valtiokonttoria ja Valtoria alkaa 15.4. ja seuraavasta vastaavasta on annettu varoitus ajankohdalle 22.-24.4. Työsopimussuhteisia koskeva ylityö-, vuoronvaihtokielto ja liukumasaldojen kerryttämiskielto on ollut voimassa 19.3. asti. Mikäli lakkojen ja sovittelujen osalta ei päästä eteenpäin neuvotteluissa, palkansaajajärjestöt ovat valmiita laajentamaan toimiaan.

Työriita on ollut sovittelussa huhtikuun alusta alkaen. Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara antoi 13.4. osapuolille sovintoesityksen. Kaikki osapuolet eli JUKO, Ammattiliitto Pro ja JHL sekä Valtion työmarkkinalaitos hylkäsivät esityksen, joka olisi tuonut kolmelle vuodelle yhteensä 7,1 %:n korotukset yleisen linjan ollessa 7,8 %. Tilanne on hankala ja työntekijä- ja työnantajapuoli ovat tavoitteissaan todella kaukana toisistaan. Työntekijät haluavat yhtäläiset korotukset muiden alojen kanssa, kun taas työnantaja näkee, ettei valtiontaloudessa ole liikkumavaraa, jolla valtion palkansaajille annettaisiin yhtäläiset korotukset muiden alojen kanssa.

Sopimuskausi päättyi helmikuun lopussa. Neuvottelut katkesivat siihen, että 7.3. valtion työmarkkinalaitos keskeytti neuvottelut. Käytännössä kaikille muille aloille on nyt saatu sovittua 7,8 % palkankorotukset kolmelle vuodelle. Työmarkkinalaitos on esittänyt valtion palkansaajille 6,3 % korotuksia kolmelle vuodelle, eikä ole ollut neuvotteluissaan valmis tinkimään yhtään.

Valtion neuvotteluissa on pitkä historia hyvässä neuvotteluhengessä saavutettuja sopimuksia, jotka ovat tuoneet yleisen linjan mukaiset korotukset. Nyt tämä pitkä hyvän neuvottelun aikakausi on katkennut. Valtion henkilöstö on otettu kohteeksi ja silmätikuksi tasapainottamaan valtiontaloutta. Valtion toimintoihin ja henkilöstöön on nyt jo tällä hallituskaudella kohdistettu laajat säästötoimet ja lisääkin säästöjä voi olla tulossa. Tilanne on se, että valtion palkkaus halutaan ajaa pysyvästi matalammalle tasolle. Prossa nähdään, että jos nyt lähdetään valtion palkkatason halpuuttamiseen, täytyisi seuraavilla sopimuskierroksilla kuroa kuilua entisestään umpeen muihin aloihin nähden. Valtiontalouden säästötarpeet eivät lopu tämän hallituskauden loppuun, eivätkä seuraavatkaan neuvottelukierrokset tule millään todennäköisyydellä olevan erityisen suotuisia valtion palkansaajille.  

Palkansaajajärjestöt neuvottelevat meille työmarkkinalaitoksen kanssa työ- ja virkaehtosopimukset ja palkankorotukset. Työttömyyskassaan kuuluminen on lisääntynyt liittoon kuulumisen kustannuksella. Kassa ei neuvottele palkoista, ei puolusta jäsenten palkkatasoa, eikä osallistu neuvotteluihin.

Joskus kuulee sanottavan, että ei se liitto tee mitään. Nyt liitot tekevät. Palkkatason puolustamiseen tarvitaan jäseniä ja palkansaajia näyttämään, että olemme yleisen tason korotukset ansainneet!

Kirjoittaja on Tilastoväen Unioni Pro ry:n puheenjohtaja ja luottamusmies sekä Ammattiliitto Pron valtion sopimusalan neuvottelukunnan jäsen