Terveiset Pron edustajistosta

Terveiset 8.-9.5.2025 pidetystä Ammattiliitto Pron edustajiston kokouksesta Kirkkonummen Majvikista!

Sata edustajiston jäsentä käsitteli liiton vuoden 2024 toiminnan ja talouden sekä linjasi yleisemmällä tasolla vuoden 2025 toimintasuunnitelman pohjaksi liiton strategian ja nykyisen tasoisen jäsenmaksun vuodelle 2026. Pron vuosikertomukseen proliitto.fi/sites/default/files/2025-05/pro_vuosikertomus_2024.pdf on hyvin koottu liiton toiminta, siihen kannattaa tutustua! Edustajisto on uuden puheenjohtajan myötä muuttunut tunnelmaltaan aiempaa välittömämmäksi ja edustajiston ja aktiivien työlle annettiin kiitos.

Pron edustajiston puheenjohtaja Juha Kivistö toi omassa tervetuliaispuheenvuorossaan esille, että toimiva työmarkkinamalli on rapautettu ja nyt on tarve, että liitot alkavat rakentaa tiiviimpää yhteistyötä. 

Pron puheenjohtaja Niko Simola toi työmarkkinakatsauksessaan esille, että päänavaajasopimuksen saavuttaminen oli sietämättömän vaikeaa. Ei ole kenenkään etu, että sopimukset venyvät ja lopputuloksiin päästään vain lakkoilemalla. Simola esitti kiitoksensa päänavaaja-alojen eli teknologiateollisuuden ja kemian teollisuuden palkansaajille, jotka ovat lakkoilleet yhteisen palkankorotustason saavuttamiseksi. Jatkossa on erittäin tärkeää, että yleinen taso on lattia, eikä vain katto korotusten tasolle. Nyt sovitut 7,8 %:n korotukset käytännössä korjaavat korona-ajan korkean inflaation aiheuttaman ostovoimakuopan. Simola näki, että työntekijäpuolen yhteistyötä pitää parantamaan ja Prolla tulisi olla aktiivinen rooli tässä. Yhteistyön tiivistämiseen on monta keinoa aina organisaoitumisesta erilaisiin yhteistyön muotoihin.

Simola jatkoi, että tasa-arvo vaatii edelleen tekoja. Perhevapaiden osalta iso edistys on yhdenvertaisten ja tasa-arvoisten perhevapaiden saanti eri sopimuksiin. Palkka-avoimuusdirektiivi tekee palkkaeroja näkyvämmiksi ja palkkaerojen takana on rakenteellisia ongelmia. Raskaussyrjintä on yleistä ja irtisanomissuojan ja määräaikaisuuden perusteista luopuminen heikentävät työelämän tasa-arvopyrkimyksiä. Ammatillinen järjestäytyminen vastatuulessa. Sopimusyhteiskuntaan kuuluu vahva järjestäytyminen ja se on osa pohjoismaista mallia. Prossa eduskuntavaalien tavoitteiden valmistelu on alkanut. Tehtyjä päätöksiä ei saada tekemättömiksi. On löydettävä uusia avauksia ja tavoitteita, jotka parantavat palkansaajan asemaa seuraavalla hallituskaudella. 

Edustajisto antoi kannanoton ammatillisen järjestäytymisen merkityksestä työelämän tasa-arvolle. 

Edustajisto linjasi, että vuoden 2026 jäsenmaksun perusteena on 1,25 % jäsenmaksu ja jäsenkattona 49 euroa,

Toisin sanoen jäsenmaksua ei ole suunnitelma korottaa tai madaltaa ensi vuodelle. Syksyn edustajisto päättää jäsenmaksun suuruudesta ensi vuodelle. Maan hallitus on esittänyt ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistamista (ei koske kassan osuutta, joka on 8 euroa kk eli vuositasolla 96 euroa). Päätöstä asiasta ei ole vielä tehty, mutta mennee läpi. Simola näki, että taustalla on vahva halu heikentää ammattiyhdistysliikkeen asemaa, eikä ole hyvä ratkaisu lähteä tekemään asian osalta hätiköityjä ratkaisuja. Pron hallitus käy läpi muutoksen vaikutuksia ja eri vaihtoehtoja kesän aikana ja tämän jälkeen tekee mahdollisia ratkaisuehdotuksia. Pro on vahva liitto ja kyvyt selvitä muutoksesta löytyvät.

Ammattiyhdistysliikkeen verovähennysoikeuden poistaminen on ollut tiiviisti mediassa esillä viime viikkoina. Hesari kirjoitti jutussaan, että verovähennysoikeuden määrittäminen työnantajapuolen järjestöihin ei ole ihan mutkaton juttu. Budjettiriihen kirjauksen mukaan oikeus kuitenkin tulisi Purran mukaan kohdistaa symmetrisesti työntekijä- ja työnantajapuolelle. Myös hallituspuolueiden kannattajien puolelta verovähennysoikeuden poistoa on kritisoitu. Eli ihan lähihuutojuttu tämä ei onneksi ole. VM: Verovähennysoikeuden poisto työnantajapuolelta ”erittäin hankalaa” | HS.fi