Matkalla uudenlaiseen valtiohallintoon

Suomalainen valtiohallinto on elänyt tämän hallituskauden alusta alkaen jatkokertomusta, jossa kertomusta viedään aina vain tiiviimmäksi esitykseksi, jossa roolin haltijoiden mahdollisuudet toteuttaa alkuperäistä tehtäväänsä koko ajan hankaloituvat.

Valtiohallinnosta on kuluneella hallituskaudella leikattu 520 miljoonaa euroa, mutta viranomaisten lakisääteisiä tehtäviä ei ole lainkaan kevennetty. Viimeisimpänä ja järjestyksessä neljäntenä ja toivottavasti hallituskauden viimeisenä leikkauksena julkistettiin syksyn budjettiriihessä edellämainitun päälle vielä 25 miljoonaan leikkaustarve. Uusin leikkaus käsittää virastorakenneselvityksen ja sen perusteella tehtävät mahdolliset toimenpiteet.

Nyt ollaan toivottavasti siinä tilanteessa, että virastoissa voitaisiin keskittyä toimintojen sopeuttamiseen ilman odotusta seuraavista yllätyksistä. Elokuussa julkistettiin kevään budjettiriihessä päätettyjen 130 miljoonan euron säästöjen kohdennukset hallinnonaloille. Talouspoliittinen ministerivaliokunta antoi kesäkuussa linjaukset valtion toimintamenosäästöjen toimeenpanosta. Nyt ensimmäistä kertaa todetaan leikkausten tuoma iso skaalamuutos valtiohallinnon toimintaan ja palveluihin: "Valtionhallintoon kohdistetut säästöt ovat merkittävät ja hallitus tiedostaa, että tehtävät tuottavuusratkaisut tulevat johtamaan niin henkilöstövähennyksiin kuin palvelutasojen laskuun eri hallinnonaloilla." Valiokunta toteaa myös, että valtiohallinnon tehtävien karsiminen on osoittautunut hankalaksi tehtäväksi, koska tehtävät ovat pitkälti lakisääteisiä. Nyt onkin vuorossa vaihe, jossa lainsäädäntömuutoksia vauhditetaan. EU-sääntelyn implementoinnissa tulisi myös minimoida toimeenpanokustannukset sekä aiheutuva hallinnollinen taakka.

Ministerivaliokunnan säästökeinot ovat jatkoa edelliselle keinovalikoimalle, mutta menevät aiempaa pidemmälle. Keinot on jaettu neljään eri osaan: tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseen, henkilöstöön liittyviin toimenpiteisiin, konsernipalvelujen laajentamiseen ja palvelutuotannon tehostamiseen sekä digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämiseen. Tehtävien ja velvoitteiden karsimisessa tulee edetä ripeästi, jotta resursseja saadaan keskitettyä ydintehtäviin. Tehtävien vähentämistä seurataan tiiviisti. Kukin ministeriö kokoaa konkreettiset toimenpiteet tehtävien ja velvoitteiden karsimisesta päivittämällä lainsäädäntösuunnitelmansa 31.10. mennessä. Ministeriöt sisällyttävät kohdennukset eri toimintamenomomenteille ensi vuoden puolella tehtävään julkisen talouden suunnitelmaan (JTS) 2027-2029.

Säästöjä on tarkoitus saada erityisesti valtion omien toimintojen keskittämisestä, tehostamisesta, yhtenäistämisestä sekä konsernipalvelujen kehittämisen kautta. Valtion yhteisten tietoteknisten palvelujen kehittäminen Valtorin kautta on eräs keskeinen kokonaisuus, mikä kyllä tuntuu varsin haasteelliselta ottaen huomioon Valtoriin jo kohdistetut säästöt ja paineet. Toinen isompi kokonaisuus koskee erinäisten tehtävien siirtoselvityksiä Palkeisiin. Virastojen HR-tehtävien keskittämisen mahdollisuuksia selvitetään tämän vuoden loppuun asti ja toimenpiteiden tulisi astua voimaan viimeistään 2027 alusta. Selvityksessä on turvallisuusselvitysten, kirjaamopalvelujen ja kululaskujen keskittäminen Palkeisiin. Valtiokonttorin taloushallinnon tiettyjen raportointitehtävien ja tietojärjestelmien siirtoa  Palkeisiin selvitetään niin ikään. Ministeriöiden vastuulla olevan viestintää puolestaan on tarkoitus keskittää Valtioneuvoston kansliaan ja sisäisten tarkastajien tehtävät yhteen organisaatioon. Suunnitelmat sisältävät myös muuta hallinnolliseen raportointiin liittyvää karsimista koskien virastojen tilinpäätöstietojen raportointia.

Tuttua keinovalikoimaa ovat toimitilasäästöt ja virastojen maksullisen toiminnan ja kustannusvastaavuuden lisääminen. Maksullisen toiminnan tuloja ja kustannusvastaavuutta tulisi kasvattaa, jotta tulojen kasvun myötä voidaan vähentää toimintamenoja. Kustannusvastaavuus tulisi saavuttaa vuodesta 2027 alkaen. Perustellusta syystä kustannusvastaavuus voi olla alempi, mutta tällöinkin tulisi hinnoittelua nostaa lähemmäs vastaavuutta. Valtion omien tutkimuslaitosten rooli ja merkitys tietopohjaiselle päätöksenteolle tunnustetaan ja pyritään myös säilyttämään T&K-toiminnan roolia.

Digitaalisen palvelun ja tekoälyn hyödyntämistä etenkin viranomaispalvelussa pyritään mahdollistamaan ja asiaa edistetään eri hankkeissa. ICT-toimintojen osalta pyritään karsimaan päällekkäisyyksiä, löytämään kustannustehokkaampia palveluja, tuotteistamaan palveluja, mutta toisaalta myös tuodaan esille palveluvalikoiman supistumisen keinot. Valtiohallinnon ohjelmistolisenssikustannukset ovat kasvaneet ja kustannuksia on määrä vähentää hankintatoimea tehostamalla ja tässä Valtorilla on keskeinen rooli.

Virastoja ohjataan myös hakemaan säästöjä kiinnittämällä huomiota työterveyshuollon kustannuksiin ja palveluiden laajuuteen. Henkilöstöpolitiikan osalta nyt ensimmäistä kertaa on tuotu esille VM:n mahdollinen suositus lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi. Myös henkilöstön lomautukset vuosina 2025 tai 2026 on nyt tuotu esille keinovalikoimassa. Luonnollisestikin virastoissa hyödynnetään eläke- ja muuta siirtymää ja virastojen siirtomäärärahat antavat puskuria talouden hallintaan. Ministeriöiden tulee huolehtia säästöjen keskelläkin hyvästä henkilöstöpolitiikasta ja yhteistoimintalain mukaisista velvoitteista. Myös henkilöstöetujen, kuten liikunta- ja kulttuurisetelietujen yhdenmukaistamista virastojen välillä on esitetty.

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan esittämillä keinoilla sekä muulla toiminnan kehittämisellä, tehostamisella ja karsimisella pitäisi saada kurottua umpeen tehtävien ja resurssien välistä kuilua. Pitkään jatkuvat ja mittavat säästötoimet muokkaavat uudelleen valtiohallinnon palveluvalikoimaa ja roolia yhteiskunnassa. Osalla poliittisista päättäjistä on selkeä halu kutistaa valtiohallinnon rooli oleellisesti pienemmäksi. Ammattiliitto Pro on huolissaan meneillään olevasta kehityskulusta ja puheenjohtaja Niko Simola esittää, että nyt olisi syytä avata kansalaisten keskustelu siitä, millaisen valtiohallinnon kansalaiset haluavat.

Ammattiliitto Pro seuraa ja vaikuttaa aktiivisesti valtiohallinnon säästöjä koskeviin suunnitelmiin ja toteutukseen monin keinoin: virallisissa työryhmissä, olemalla yhteydessä päättäjiin ja eri verkostoihin sekä antamalla lainsäädäntöä koskevia lausuntoja. Liiton edustajat esimerksi tapaavat säännöllisesti valtiovarainministeriön budjettipäällikköä. Pron valtion neuvottelukunta koostuu noin 15 eri hallinnonalan edustajasta. Neuvottelukunnassa seurataan säästöjä koskevaa tilannetta ja vaikutuksia virastoihin ja edustajat voivat tätä kautta viedä virastotason näkemyksiä liittoon päin. Tämän tekstin kirjoittaja on Tilastoväen Unioni Pro ry:n puheenjohtaja ja Pron valtion neuvottelukunnan jäsen.