Suunnitelmallisuutta ja realismia tarvitaan tekoälyhypetyksen keskelle

Niin sitä aletaan olla palailtu kesälomiltamme töiden pariin ja toivottavasti myös virkistäytyneinä. Tauko töistä antaa mahdollisuuden ottaa etäisyyttä arkisiin asioihin ja sitä kautta asioiden mittasuhteita on helpompaa hahmottaa ja voi myös syntyä uudenlaisia ajatuksia.

Kesäkuun lopulla VM:n Jukka Majanen ehti avaamaan ajatuksiaan tekoälystä Hesarin haastattelussa. Aiheen taustalla oli 25.6. julkaistu talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaus tekoälyn hyödyntämisen nopeuttamisesta julkisella sektorilla. Linjauksessa tavoitteena on palvelujen parantaminen ja julkisen hallinnon tuottavuuden parantaminen keskimäärin 20 prosenttia vuoteen 2031 mennessä. Tavoite on tiukka ja Majasen haastattelu oli melko provokatiivinen, mutta asia sinällään ei tullut mitenkään puskista. Vallitsevan hallituskauden ja säästötoimenpiteiden toimeenpanossa on odotettu ja oletettu digitalisaation ja tekoälyn tuovan helpotusta velvoitteista selviämisessä.

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja kommentoi tuoreeltaan asiaa toteamalla, että "tekoälyn hyödyntäminen on sinänsä järkevää, mutta nyt sitä viedään eteenpäin ennen kaikkea säästöt edellä" ja että "samalla sivuutetaan vaikutukset henkilöstöön ja kansalaisten palveluihin". Jukon valtiosektorin neuvottelupäällikkö penäsi blogissaan, että "lainsäädännön muutoksissa tulisi ennen ulostuloja arvioida laajasti vaikutukset ainakin nykyiseen hyvään hallintoomme, virkamiesten asemaan, yhteiskuntaan ja talouteen. Lisäksi on tunnistettava, keiden työt katoavat ja mitä osaamista tekoälyn laaja käyttöönottaminen vaatii".

Julkisen sektorin palkansaajista iso osa työskentelee kunnissa ja hyvinvointialueilla. Opettajien, lasten-, vanhusten tai sairaanhoitajien työpanosta ei helpolla siirretä tekoälyn tehtäväksi. Myös työnantajapuolelta Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT kyseenalaisti tekoälytavoitteiden realistisuutta ja toi esille myös esille kysymykset mahdollisista palkkavaikutuksista ja siitä, kuka kerää tuottavuushyödyt.

Mielestäni on hyvä, että kissa nyt nostettiin pöydälle. Nyt, kun on asetettu konkreettiset tavoitteet, voidaan myös vaatia arvioita, keinoja ja suunnitelmia tavoitteiden saavuttamiseksi.  Odotukset VM:n osalta ovat kyllä täysin ylimitoitetut ja epärealistiset. Tekoälyn käyttöönotto vaatii paljon resursseja ja kehitystyötä. Monissa arvioissa myös tuodaan esille, että tekoäly voi pikemminkin tuoda uutta tehtävää, eikä suoraan poista vanhoja töitä.

Kokonaisuus on varsin laaja. VM perustaa tekoälyn uuden poikkihallinnollisen koko julkisen sektorin strategisen johtoryhmän ja muutostoimiston tekoälyn vauhdittamiseksi ja tätä ohjaustyötä tulee seurata. Kevään aikana on ollut lausuntokierros digipalvelulain muuttamisesta koskien tekoälyn käyttöä neuvonnassa ja lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Maaliskuusta alkaen on ollut auki rahoitushaku VM:n tekoälyinvestointiohjelmaan, jossa 10 miljoonalla eurolla rahoitetaan ministeriöiden, virastojen ja tuomioistuinten hankkeita.

Asian seuraamiseen ja tilannekuvan luomiseen tarvitaan paljon yhteisesti jaettua tietoa, tilannekuvaa ja keskustelua. Omassa virastossamme tekoälyn osalta on aktivoiduttu entisestään. Tarvitsemme yhteisen selkeän suunnitelman virastomme omista tavoitteista ja keinoista huomoiden henkilöstön koulutustarpeet ja työajan varaamisen kouluttautumiseen. Ratkaisuja tulee etsiä yhdessä, ei vain omien virastojen sisällä tai yksin työpöydän ääressä. Tekoälymuutosta tullaan Unionissa selvittämään ja käymään syksyn aikana niin työnantaja- kuin järjestötahojen kanssa.