Valtion tuottavuusohjelma etenee ja työhyvinvointi pidettävä suunnitelmissa mukana

Maan hallitusohjelmaan kirjattu valtiohallinnon tuottavuusohjelma alkaa saada muotoaan alkuvuoden aikana ja kirjaukset tulevat meille virastoihin konkreettisiksi toimenpiteiksi ennemmin tai myöhemmin. Kerron tässä blogissa tuottavuusohjelman etenemisestä sekä Ammattiliitto Pron lausunnosta ohjelmassa huomioitavista asioista. Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu työhyvinvointia koskevia tavoitteita, jotka tulee muistaa talouspaineiden keskelläkin.

Petteri Orpon hallituksen valtiohallinnon tuottavuusohjelman on määrä aikaansaada vuosille 2025-2028 yhteensä 243 miljoonan euron säästöt. Suunnitelmiin liittyy myös koko julkisen sektorin tilaohjelma. Tuottavuusohjelman säästöistä kohdentuu VM:n hallinnonalalle 58 miljoonaa euroa. Näiden säästöjen kohdentamisesta aletaan nyt alkuvuoden aikana saada enemmän tietoa.

Vuoden 2023 lopussa hallitus ilmaisi myös tarpeen uusille lisäsopeutuksille ja VM:n työryhmän on määrä valmistella tähän liittyvät ehdotukset ja toimenpiteet. Orpo arvioi 13.1.2024 lisäsopeutusten määräksi miljardista puolitoista miljardia euroa. Lisäsopeutuksia koskevat päätökset tehdään kevään kehysriihessä.

Tällä hetkellä tuottavuusohjelman osalta tilanne on seuraava: toimeenpanon valmisteluun on perustettu VM:n työryhmä. Jokainen hallinnonala vastaa itse tuottavuusohjelmansa valmistelusta ja toimeenpanosta. Hallinnonalojen ehdotukset toimitetaan VM:lle 18.1. ja kohdennus JTS:n momenteille tapahtuu keväällä 2024 ja VM arvioi toimien riittävyyden.VM ja pääsopijat kokoontuvat tammikuussa saamaan tilannekatsauksen hallinnonalojen tuottavuusohjelman sisällöstä ja tämän jälkeen liittojen kautta saadaan tietoa etenemisestä.

Toimin Ammattiliitto Pron valtion neuvottelukunnassa ja tätä kautta osaltani saan tilannekuvaa suunnitelmien etenemisestä ja vaikutuksista. Toimin kevätkaudella Tilastokeskuksen johtoryhmässä henkilöstön edustajana Tilastoväen Unionista.  Tuottavuusohjelman vaikutukset virastomme talouteen ja toimintaan selviävät kevään aikana ja tulevat olemaan aktiivisesti johdon käsittelyssä. Uusien lisäsopeutusten tuomat mahdolliset vaikutukset valtiohallintoon myös selviävät aikanaan.

Oma ymmärrykseni on, että virastossamme on jo osin ennakoitu tulevien vuosien taloudelliset paineet ja tarve sopetuttaa toimintaa ja henkilöstöä talouden raameihin. Toimintaamme tulee priorisoida, koska tehostaminen ei tapahdu hokkuspokkus-tempuilla, eikä myöskään henkilöstön jaksaminen ja venyminen ole loputonta. Työpaikkamme eri foorumeilla ja työryhmissä henkilöstön kanssa on käsitelty talouden ja toiminnan suunnitelmia hyvin, mutta jatkossa asiaan liittyvää tiedotusta ja keskustelua tulee tehdä aktiivisemmin. Me viraston henkilöstöjärjestöjen edustajat myös keskustelemme säännöllisesti viraston toimintaan liittyvistä asioista ja tarpeista. Viraston toimintaa ja taloutta käsitellään myös säännöllisesti yt-toimikunnassa.

Ammattiliitto Pro antoi lokakuussa eduskunnan hallintovaliokunnalle lausunnon valtion vuoden 2024 talousarvioesityksestä ja julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024-2027. Lausunnossa otettiin erityisesti kantaa virastojen toimintaedellytyksiin ja valtion työnantajapolitiikkaan. Pro näkee, että tuottavuusohjelma ei saa vaarantaa valtiohallinnon virastojen toimintaedellytyksiä ja lakisääteisten tehtävien hoitoa eikä johtaa henkilöstön irtisanomisiin tuotannollisin ja taloudellisin perustein. 

Pro näkee, että tuottavuusohjelman toimenpiteiden tarkempi kohdentaminen tulee jättää hallinnonaloilla tapahtuvaksi, sillä mekaaniset "juustohöyläleikkaukset" voivat saattaa virastot pahaan pulaan. Henkilöstö ja henkilöstöjärjestöt on otettava mukaan valmisteluun ja seurantaan valtion yhteistoimintalain mukaisesti. Virastoille osoitettaviin uusiin tehtäviin, tehtävien laajennuksiin ja muihin lisääntyviin velvoitteisiin on osoitettava tarvittavat lisäresurssit ja lisäkustannukset on kompensoitava täysimääräisesti, kuten kuntienkin osalta tehdään. Virastojen toimintamenojen mitoitusten on oltava suhteessa tehtäviin ja velvoitteisiin, suunnitelmissa on oltava pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta. Pro muistuttaa, että tuottavuutta pitäisi tarkastella laajemmin tunnustamalla myös se hyöty, jonka valtiohallinnon palvelut tuovat arvonlisäyksenä hallinnon asiakkaille. Maksullisten suoritteiden hinnoittelun kustannusvastaavuutta tulee myös vahvistaa ja VM on tuonutkin tätä tarvetta esille. Omassa virastossamme tämä tarve on myös selkeästi tunnistettu.  

Virastojen tilanteen osalta Pro arvioi, että vuoden 2024 toiminnasta virastot vielä selviävät ihan hyvin, mutta vuoden 2025 toiminnasta ja resursseista on huolta. Hyvinvointivaltiolle kuuluvia valtion tehtäviä ei saa karsia isolla kädellä ja edetä tilanteeseen, jossa valtiohallinto toimii lähinnä yövartijana.

Pro on kannanotossaan huolissaan valtion määräaikaisen henkilöstön osuudesta ja etenkin tasa-arvon näkökulmasta. Määräaikaisia on valtiolla 17,9 % ja naisista määräaikaisia on 19,4 %. Sairauspoissaolojen määrä on myös kasvanut. Liiton mukaan kehityksen suuntaa on muutettava ja lähtökohtana on oltava toistaiseksi voimassaolevat kokoaikaiset palvelussuhteet. Lisäksi on ryhdyttävä työkykyä ja työhyvinvointia parantaviin toimiin. Valtiotyönantajan veto- ja pitovoima vaatii työtä ja valtion palkkakilpailukyvystä on pidettävä huolta.

Hyvän työnantajapolitiikan toteuttaminen valtiolla on myös kirjattu hallitusohjelmaan: "Valtio edistää työntekijöiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia eri toimin. Edistetään henkilöstöpolitiikan joustavuutta, yhdenvertaisuutta sekä työelämän ja perheen yhteensovittamista. Monipaikkaisuudesta pidetään kiinni sekä varmistetaan työnantajapolitiikan yhteensopivuus työn murrokseen." Hallitusohjelmassa on paljon myös muita hyvän työelämän kehittämiseen liittyviä tavoitteita: työkyvystä huolehtimisen ja työssä jaksamisen vahvistaminen, työterveyspalvelujen vahvistaminen, mielenterveyttä tukevien hyvien käytäntöjen edistäminen ja liikunnan lisääminen osaksi työhyvinvointia.

Lisäksi hallituksen tavoitteena on uupumuksesta ja työpahoinvoinnista johtuvien sairauspoissaolojen puolittaminen tulevien viiden vuoden aikana. Pelkät hyvät tavoitteet eivät kuitenkaan vie asioita eteenpäin ilman mitään toimenpiteitä. Hallitusohjelmakirjausten toteuttamista ja toimenpiteitä käsitellään sopimuskauden työ- ja virkaehtosopimukseen määritellyssä työryhmässä Muuttuva työelämä ja työhyvinvointi. Tes-ves-työryhmien työn etenemisestä saan osaltani tietoa Pron valtion neuvottelukunnassa.

Työelämän hyvinvointia koskevia tavoitteista on hyvä käydä eri tasoilla keskustelua ja myös odottaa ja seurata, että hallitusohjelman kirjaukset saadaan toimenpiteiksi ja myös toteutukseen suomalaiseen työelämään ja työpaikoille. Tässä myös työantajavirastoilla sekä ammattiliitoilla on oma keskeinen roolinsa. Tulevien säästötoimenpiteiden suunnittelun rinnalla tulee muistaa nämä työhyvinvointitavoitteet. Tilastokeskuksessa keskeinen foorumi työhyvinvointiasioille on työsuojelutoimikunta, mutta kaikki yhteistoiminta ja keskustelu on työpaikalla asian suhteen tärkeää: niin eri työryhmät, kuin myös palvelualue-, osasto-, ryhmäkokoukset ja kahvipöydät.