Osallisuutta, avoimuutta ja keskustelua liiton toimintaan

Keskiviikko 19.8.2020 klo 13.51

Ammattiliittojen asema on ollut viime aikoina ollut paljon esillä julkisessa keskustelussa. On kysytty, miten käy ammattiliitoille, jos ansiosidonnainen työttömyysturva ulotetaan kaikkiin. Liittojäsenyyteen kuuluu paljon muitakin etuja kuin työttömyyskassaan sidottu oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. Ammattiliitoilla on yhteiskunnassa tärkeä tehtävä ja liittoja tarvitaan myös tulevaisuudessa. On meistä jäsenistä kiinni, millainen oma liittomme viime kädessä on. Ammattiliitto Prossa ylintä päätäntävaltaa käyttää edustajisto ja uuden edustajiston valinta äänestämällä on parhaillaan käynnissä.
Ammattiliitto Pro tekee laaja-alaisesti ja aktiivisesti työtä suomalaisen työelämän ja jäsentensä hyvinvoinnin hyväksi. Luottamusmiehiä sekä liiton asiantuntevaa apua ja koordinointia tarvitaan niin työntekijöiden tueksi työpaikoille kuin myös paikallisen sopimisen avuksi. Työpaikoilla sovitaan paikallisesti monista työntekijöiden arkeen oleellisesti vaikuttavista asioista, kuten palkkauksesta, palkkausjärjestelmistä ja jatkossa myös uusista työn muodoista, kuten paikkariippumattomasta työstä ja sen käytänteistä. On tärkeää, että liitosta saadaan näiden asioiden hoitamiseen näkemystä ja asiantuntemusta. Tämän lisäksi tarvitaan tukea luottamusmiesten keskinäisten verkostojen rakentamiseen. Työelämä on jatkuvassa murroksessa ja paikallisen sopimisen merkitys korostuu. Hyvin järjestetty liiton tuki ja neuvottelijoiden verkostoituminen takaa sen, että asioita ajetaan paikallisesti, mutta myös isommassa mittakaavassa yhteisillä linjauksilla. Samoihin kysymyksiin kannattaa pohtia ratkaisuehdotuksia yhdessä.
Pro tarjoaa jäsenilleen todella paljon vapaa-aikaan liittyviä etuja. Kaiken huvin lisäksi se tarjoaa koulutusta ja tukea työelämässä kehittymiseen. Liitosta saa esimerkiksi henkilökohtaista neuvontaa erilaisissa pulmatilanteissa. Kattavat jäsenpalvelut ovat merkki siitä, että meillä on vahva liitto, joka pitää jäsenistään huolta. Se pyrkii seuraamaan ja kehittämään työelämäämme paremmaksi. Kattava jäsenpalveluvalikoima on ehdottomasti liiton vahvuus ja siitä meidän jäsenten kannattaa olla valmiita maksamaan.
Halpatuotantomaiden kurjat työolot puhututtavat. Mietimme, miten voimme edistää reilumpaa työelämää muissa maissa. Liitot sekä ammattiliittojen yhteinen järjestö toimivat erilaisissa projekteissa ja työryhmissä reilumman globaalin työelämän eteen. On tärkeää, että liitto on vahvasti myös jatkossa mukana tässä työssä.
Työntekoon ja työyhteisössä oloon liittyy vahvasti kokemus johonkin kuulumisesta ja siitä, että tekee jotakin merkityksellistä. Työkavereitamme emme voi valita ja työyhteisö tarjoaakin meille monipuolisia sosiaalisia suhteita. Parhaimmillaan hyvä työyhteisö, työkaverit ja mielekäs työ antavat meille suojaa myös henkilökohtaisen elämän kriisien kohtaamiseen. Tämän takia jokaisella suomalaisella tulisi olla mahdollisuus tehdä töitä. Kaikki eivät välttämättä kykene täyteen työpanokseen ja yhteiskunnassamme tulisikin panostaa siihen, että myös vajaatyölliset pääsisivät työhön kiinni. Erilaisia oppisopimusmuotoja tulisi esimerkiksi kehittää. Työnteon tulisi aina olla taloudellisesti kannattavaa ja erilaisten tukimuotojen pitäisi täydentää ansioita joustavasti silloin, jos työpanos ja palkka jäävät pieniksi. Liitot eivät ole vain vakituisia ja kokoaikaisia työntekijöitä varten. Liittojen tulee olla mukana keskustelemassa siitä, miten suomalaiseen työelämään saadaan kaikki mukaan reiluilla ehdoilla ja olla pohtimassa erilaisia työnteon ja kouluttautumisen muotoja.
Ammattiliiton tulee olla jäseniään kohtaan avoin ja vuorovaikutteinen. Jäsenten kanssa tulee keskustella liiton toiminnasta ja linjauksista avoimesti ja aktiivisessa vuoropuhelussa. Liiton luottamustehtävissä oleville tulee tarjota riittävästi tietoa käsiteltävistä asioista. Kun asioista keskustellaan myös jäsenten kanssa, vahvistuu jäsenten ääni liiton päätöksenteossa ja toisaalta jäsenten ymmärrys liiton toiminnasta vahvistuu. Liiton toimintalinjojen ja suunnitelmien tulee olla jokaisen jäsenen tiedossa ja myös jäsenten arvioitavissa. Liiton tulee olla aktiivinen ja rakentava kannanotoissaan.
Olen toiminut Tilastoväen Unionin puheenjohtajana useamman vuoden. Tällä hetkellä olen myös jäsenenä Pron valtion neuvottelukunnassa. Luottamustehtävissäni pyrin rakentamaan avoimempaa, keskustelevampaa ja modernimpaa ammattiliittoa. Tämä tapahtuu esimerkiksi järjestämällä keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista asioista. Näiden avulla yhdistystoimijat verkostoituvat, saamme viestiä jäseniltä ja yhdistyksiltä liiton tietoon ja toisaalta liitosta saamme palautetta jäsenille. Tällaista toimintamallia haluan olla tuomassa myös laajemmin käyttöön Prossa.
Heli Udd
Julkisen sektorin ehdokas numero 47 Ammattiliitto Pron edustajistoon

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pro, edustajisto, vaalit, vaikuttaminen

Terveisiä jääräkerhosta!

Tiistai 17.5.2016 - Heli

Saanen esittää teille terveiseni jäärien viimeisestä linnakkeesta eli ammattiyhdistysliikkeestä! Tässä porukalla ja yhteisenä rintamana vastustetaan kaikkea muutosta viimeiseen hengenvetoon, eikä milliäkään anneta periksi!

Hei, ei! Taisi alkaa koko homma ihan väärin. Eihän tämä nyt näin mene! Nyt eletään vuotta 2016 enkä minä ole mikään vanha jäärä, vaan ihan moderni ja kai ihan kanssaihmistenkin mielestä ihan järjellinen ihminen. Kuulun kuitenkin ns. ay-porukoihin, olenhan Tilastoväen Unionin puheenjohtaja. 

Muutaman viime vuoden aikana Tilastokeskuksessa on ollut paljon muutoksia ja lisää on tulossa kohta ihan rytinällä toimitilamuutosten myötä. Yhden, jo päättyneen, hankkeen tavoitteena oli muuttaa koko työkulttuurimme! Paljon on puhuttu avoimuuden, joustavuuden ja luottamuksen lisäämisestä. Meihin työntekijöihin pitää saada intoa, meidät pitää saada tuottavammiksi ja sitoutuneemmiksi. Itse ainakin allekirjoitan nämä pyrkimykset täysin. Keinoista ja keinojen vaikuttavuudesta voidaan puolestaan olla montaa mieltä.

Henkilöstöjärjestöillä on työpaikallamme merkittävä rooli henkilöstön äänitorvena, vaikka kaikki eivät asiaa ehkä hyvin tiedostakaan. Ay-aktiivit toimivat eri työryhmissä edustaen jäsenistöään ja tätä kautta koko henkilöstöä. Talon merkittävimmät ja keskeisimmät ajankohtaiset asiat käsitellään yt-toimikunnassa ja työsuojelutoimikunnalla on oma tärkeä ja keskeinen roolinsa. Palkkausjärjestelmään liittyvistä asioista sovitaan tes-ves-neuvottelukunnassa. Lähiaikoina paikallisesti kohdennettavaa rahaa ei ole pahemmin jaossa, mutta käytänteitä ja palkkausjärjestelmän soveltamista on hyvä kehittää. Seuraavaksi neuvotellaan viitetehtäväkuvausten käyttöönotosta ja tehtävien vaativuusarvioinnin menettelytavoista. Tässä yhteydessä työnantajalla ja henkilöstöjärjestöillä on aika erilainen käsitys siitä, pitääkö painottaa mahdollisimman nopeaa ja näppärää arviointia vai avointa ja vertailukelpoisia arviointitapaa.

Nyt varmaan joku ajattelee, että edustuksellinen asioiden ajaminen on aika vanhanaikaista. Tilastokeskuksen kokoisessa työpaikassa henkilöstön kanssa olisi hankalaa neuvotella, mikäli jokainen työntekijä edustaisi vain itse itseään. Työnantaja voisi sanella käytänteet, mutta ilman riittävä ”esitestausta” henkilöstön käyttöön tulisi päätösten ja käytänteiden raakaversioita, joita jouduttaisiin viilailemaan pitkään käyttöönoton jälkeen. Henkilöstöä voisivat toki edustaa kaikkein innokkaimmat työntekijät tai edustajat voitaisiin valita vaaleilla. Tällöin kuitenkin kukin edustaja toimisi aikalailla yksin ilman laajempaa viiteryhmää, jolta voi saada tukea ja näkemyksiä asioihin. Tietojen ja kokemusten jakaminen ryhmässä jalostaa ideoista ja näkemyksistä syvempiä ja pureskellumpia.

Tälläkin palstalla on keskusteltu ja todettu, että valittaminen on kivaa ja terapeuttista. Muutoksia ei kuitenkaan saada aikaan valittelulla ja jupinoilla, vaan sillä, että yhdessä pohditaan ratkaisuja ongelmiin ja myös esitetään toimintaehdotuksia ja ajatuksia. Unohdetaan ainakin välillä jurnutukset ja ollaan kaikki mukana kehittämässä omaa työyhteisöämme!

p.s. Tämä samainen teksti on julkaistu myös eStatistissa 17.5.2016

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ammattiyhdistysliike, vaikuttaminen,