Osallisuutta, avoimuutta ja keskustelua liiton toimintaan

Keskiviikko 19.8.2020 klo 13.51

Ammattiliittojen asema on ollut viime aikoina ollut paljon esillä julkisessa keskustelussa. On kysytty, miten käy ammattiliitoille, jos ansiosidonnainen työttömyysturva ulotetaan kaikkiin. Liittojäsenyyteen kuuluu paljon muitakin etuja kuin työttömyyskassaan sidottu oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan. Ammattiliitoilla on yhteiskunnassa tärkeä tehtävä ja liittoja tarvitaan myös tulevaisuudessa. On meistä jäsenistä kiinni, millainen oma liittomme viime kädessä on. Ammattiliitto Prossa ylintä päätäntävaltaa käyttää edustajisto ja uuden edustajiston valinta äänestämällä on parhaillaan käynnissä.
Ammattiliitto Pro tekee laaja-alaisesti ja aktiivisesti työtä suomalaisen työelämän ja jäsentensä hyvinvoinnin hyväksi. Luottamusmiehiä sekä liiton asiantuntevaa apua ja koordinointia tarvitaan niin työntekijöiden tueksi työpaikoille kuin myös paikallisen sopimisen avuksi. Työpaikoilla sovitaan paikallisesti monista työntekijöiden arkeen oleellisesti vaikuttavista asioista, kuten palkkauksesta, palkkausjärjestelmistä ja jatkossa myös uusista työn muodoista, kuten paikkariippumattomasta työstä ja sen käytänteistä. On tärkeää, että liitosta saadaan näiden asioiden hoitamiseen näkemystä ja asiantuntemusta. Tämän lisäksi tarvitaan tukea luottamusmiesten keskinäisten verkostojen rakentamiseen. Työelämä on jatkuvassa murroksessa ja paikallisen sopimisen merkitys korostuu. Hyvin järjestetty liiton tuki ja neuvottelijoiden verkostoituminen takaa sen, että asioita ajetaan paikallisesti, mutta myös isommassa mittakaavassa yhteisillä linjauksilla. Samoihin kysymyksiin kannattaa pohtia ratkaisuehdotuksia yhdessä.
Pro tarjoaa jäsenilleen todella paljon vapaa-aikaan liittyviä etuja. Kaiken huvin lisäksi se tarjoaa koulutusta ja tukea työelämässä kehittymiseen. Liitosta saa esimerkiksi henkilökohtaista neuvontaa erilaisissa pulmatilanteissa. Kattavat jäsenpalvelut ovat merkki siitä, että meillä on vahva liitto, joka pitää jäsenistään huolta. Se pyrkii seuraamaan ja kehittämään työelämäämme paremmaksi. Kattava jäsenpalveluvalikoima on ehdottomasti liiton vahvuus ja siitä meidän jäsenten kannattaa olla valmiita maksamaan.
Halpatuotantomaiden kurjat työolot puhututtavat. Mietimme, miten voimme edistää reilumpaa työelämää muissa maissa. Liitot sekä ammattiliittojen yhteinen järjestö toimivat erilaisissa projekteissa ja työryhmissä reilumman globaalin työelämän eteen. On tärkeää, että liitto on vahvasti myös jatkossa mukana tässä työssä.
Työntekoon ja työyhteisössä oloon liittyy vahvasti kokemus johonkin kuulumisesta ja siitä, että tekee jotakin merkityksellistä. Työkavereitamme emme voi valita ja työyhteisö tarjoaakin meille monipuolisia sosiaalisia suhteita. Parhaimmillaan hyvä työyhteisö, työkaverit ja mielekäs työ antavat meille suojaa myös henkilökohtaisen elämän kriisien kohtaamiseen. Tämän takia jokaisella suomalaisella tulisi olla mahdollisuus tehdä töitä. Kaikki eivät välttämättä kykene täyteen työpanokseen ja yhteiskunnassamme tulisikin panostaa siihen, että myös vajaatyölliset pääsisivät työhön kiinni. Erilaisia oppisopimusmuotoja tulisi esimerkiksi kehittää. Työnteon tulisi aina olla taloudellisesti kannattavaa ja erilaisten tukimuotojen pitäisi täydentää ansioita joustavasti silloin, jos työpanos ja palkka jäävät pieniksi. Liitot eivät ole vain vakituisia ja kokoaikaisia työntekijöitä varten. Liittojen tulee olla mukana keskustelemassa siitä, miten suomalaiseen työelämään saadaan kaikki mukaan reiluilla ehdoilla ja olla pohtimassa erilaisia työnteon ja kouluttautumisen muotoja.
Ammattiliiton tulee olla jäseniään kohtaan avoin ja vuorovaikutteinen. Jäsenten kanssa tulee keskustella liiton toiminnasta ja linjauksista avoimesti ja aktiivisessa vuoropuhelussa. Liiton luottamustehtävissä oleville tulee tarjota riittävästi tietoa käsiteltävistä asioista. Kun asioista keskustellaan myös jäsenten kanssa, vahvistuu jäsenten ääni liiton päätöksenteossa ja toisaalta jäsenten ymmärrys liiton toiminnasta vahvistuu. Liiton toimintalinjojen ja suunnitelmien tulee olla jokaisen jäsenen tiedossa ja myös jäsenten arvioitavissa. Liiton tulee olla aktiivinen ja rakentava kannanotoissaan.
Olen toiminut Tilastoväen Unionin puheenjohtajana useamman vuoden. Tällä hetkellä olen myös jäsenenä Pron valtion neuvottelukunnassa. Luottamustehtävissäni pyrin rakentamaan avoimempaa, keskustelevampaa ja modernimpaa ammattiliittoa. Tämä tapahtuu esimerkiksi järjestämällä keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista asioista. Näiden avulla yhdistystoimijat verkostoituvat, saamme viestiä jäseniltä ja yhdistyksiltä liiton tietoon ja toisaalta liitosta saamme palautetta jäsenille. Tällaista toimintamallia haluan olla tuomassa myös laajemmin käyttöön Prossa.
Heli Udd
Julkisen sektorin ehdokas numero 47 Ammattiliitto Pron edustajistoon

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pro, edustajisto, vaalit, vaikuttaminen

Pro valitsee uuden edustajiston "Miten saada ammattiyhdistysvaikuttaminen kiinnostavaksi?"

Tiistai 18.8.2020 klo 14.25

Vastaus voi olla tuskin mitenkään. Tai vastaus voi olla myös, että se todellakin on mahdollista. Jokainen liitto, yhdistys, yhdistyksen hallitus ja jäsenet valitsevat toiminnallaan tähän oman kantansa. Julkisuudessa olevien ammattiyhdistysten johtohenkilöiden esilletulot ja keskusteluun nostamat asiat sekä niiden ympärillä käyty keskustelu vaikuttavat suuresti ihmisten mielikuviin. Ehdottoman tärkeää olisikin, että jäseniä edustamaan valitut henkilöt ovat myös jäsenten itsensä valitsemia. Monikaan meistä ei tiedä miten suuri koneisto ammattiliitoissa ammattiyhdistyksineen pyörii ja miten työelämän päätöksenteko todellisuudessa rullaa. Sen tietävät parhaiten henkilöt, jotka ovat töissä liitoissa ja henkilöt, jotka istuvat pitkiä iltoja ja öitä neuvottelupöydissä.

AY-vaikuttaminen on paljon suhteita ja supinaa. Verkostoitumista laajalti ja kaikkialle työelämänfoorumeille. ”Tukekaa meitä tässä, me tuemme teitä tässä”. Se on paljon myös ennustamista ja etukäteisvalmistautumista. ” Jos päätetään näin, me etenemme näin”. Se on neuvotteluja, joustamista ja tiedustelua. ” Miten teillä on suhtauduttu tähän asiaa?” Se on hyvien käytäntöjen levittämistä ja toisilta oppimista ”Hei tämähän voisi toimia ehkä meilläkin”. Välillä taas näkökulmat voivat olla hyvinkin kaukana toisistaan, asiat riitelevät, ihmiset toivottavasti eivät. Ja aina toiminnassa on se yhteinen päämäärä: jäsenmaksua maksavien jäsenten etujen takaaminen ja työelämän kehittäminen. 

Olen ollut aktiivisesti mukana vaikuttamassa lähes parikymmentä vuotta.  Monesti mielessä on käynyt miksi istua iltaisin pitkissä, venyvissä kokouksissa, joissa yksittäisten henkilöiden puheenvuorot voivat kestää ja kestää. Halu vaikuttaa, kuulla ja kehittää on kuitenkin kasvattanut kärsivällisyyttä. Vuosien saatossa on tullut koettua myös ay-vaikuttamisessa mukana olon karumpi puoli. Enemmistön, jäsenten mielipiteellä ei ole ollut merkitystä vaan päättävä elin on nuijinut pöytään jotain aivan muuta. Välillä on totisesti joutunut pohtimaan edustavatko päätöksenteossa mukana olevat henkilöt jäsenistön, omaa vai kenties jonkun muun suosittelemaa kantaa.

Paljon on kuitenkin kahdenkymmenen vuoden aikana menty eteenpäin liittojen ja yhdistysten toiminnan kehittämisessä. Ja enemmänkin olisi voitu. Ajoittain ei ole oma ymmärrys riittänyt käsittämään sitä, miksei olla vielä rohkeampia uudistumaan ja tekemään asioita nykyaikaisemmin. Arvostan vuosien tuomaa kokemusta, mutta on rajansa siinä mikä on arvokasta, meitä eteenpäin vievää kokemusta ja mikä taas syvää menneille vuosikymmenille juurtumista.

Kaikkinensa ammattiyhdistystoiminnassa mukana olo on kuitenkin ollut mielenkiintoista ja mielekästä. On ollut satoja kokouksia, lukuisia työryhmiä, runsaasti koulutuksia, paljon paljon verkostoitumista;jäsentilaisuuksia ja ihan pelkkää edustamistakin: kokousmatkoja ja kokousillallisia. Toiminnassa mukana olo on tuonut korvaamatonta kokemusta ihmisistä, asioihin vaikuttamisesta, neuvottelutaidoista. On saanut ajantasaisen tiedon työelämästä ja työelämän trendeistä. On kuullut paljon siitä, miten työnteko sujuu muilla työpaikoilla. Ja mikä parasta toiminnan kautta on tullut myös ystäviä, joihin tuskin muuten olisi tutustunut.

Niin ammattiliitoissa, neuvottelupöydissä kuin työpaikoillakin päätöksiä tulee pyrkiä tekemään avoimesti, rehellisesti, kaikki näkökulmat huomioiden. Pienessä piirissä asioista sopiminen, suosiminen, tietynlainen puolueellisuus eivät sovi tänään tähän hetkeen. Avoin, rakentava keskustelu ja asioista tiedottaminen sen sijaan kyllä. Toiminnan on oltava läpinäkyvää. Näillä teemoilla toivon ja odotan mahdollisuutta päästä mukaan Pron edustajistoon. Edustajistoon valituksi tuleminen olisi ensikertalaiselle varmasti opettavainen ja avartava kokemus.

Kirsi Vornanen

Julkisen sektorin ehdokas numero 32 Ammattiliitto Pron edustajistoon

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: edustajisto, edustajistovaali,