Terveisiä jääräkerhosta!

Saanen esittää teille terveiseni jäärien viimeisestä linnakkeesta eli ammattiyhdistysliikkeestä! Tässä porukalla ja yhteisenä rintamana vastustetaan kaikkea muutosta viimeiseen hengenvetoon, eikä milliäkään anneta periksi!

Hei, ei! Taisi alkaa koko homma ihan väärin. Eihän tämä nyt näin mene! Nyt eletään vuotta 2016 enkä minä ole mikään vanha jäärä, vaan ihan moderni ja kai ihan kanssaihmistenkin mielestä ihan järjellinen ihminen. Kuulun kuitenkin ns. ay-porukoihin, olenhan Tilastoväen Unionin puheenjohtaja. 

Muutaman viime vuoden aikana Tilastokeskuksessa on ollut paljon muutoksia ja lisää on tulossa kohta ihan rytinällä toimitilamuutosten myötä. Yhden, jo päättyneen, hankkeen tavoitteena oli muuttaa koko työkulttuurimme! Paljon on puhuttu avoimuuden, joustavuuden ja luottamuksen lisäämisestä. Meihin työntekijöihin pitää saada intoa, meidät pitää saada tuottavammiksi ja sitoutuneemmiksi. Itse ainakin allekirjoitan nämä pyrkimykset täysin. Keinoista ja keinojen vaikuttavuudesta voidaan puolestaan olla montaa mieltä.

Henkilöstöjärjestöillä on työpaikallamme merkittävä rooli henkilöstön äänitorvena, vaikka kaikki eivät asiaa ehkä hyvin tiedostakaan. Ay-aktiivit toimivat eri työryhmissä edustaen jäsenistöään ja tätä kautta koko henkilöstöä. Talon merkittävimmät ja keskeisimmät ajankohtaiset asiat käsitellään yt-toimikunnassa ja työsuojelutoimikunnalla on oma tärkeä ja keskeinen roolinsa. Palkkausjärjestelmään liittyvistä asioista sovitaan tes-ves-neuvottelukunnassa. Lähiaikoina paikallisesti kohdennettavaa rahaa ei ole pahemmin jaossa, mutta käytänteitä ja palkkausjärjestelmän soveltamista on hyvä kehittää. Seuraavaksi neuvotellaan viitetehtäväkuvausten käyttöönotosta ja tehtävien vaativuusarvioinnin menettelytavoista. Tässä yhteydessä työnantajalla ja henkilöstöjärjestöillä on aika erilainen käsitys siitä, pitääkö painottaa mahdollisimman nopeaa ja näppärää arviointia vai avointa ja vertailukelpoisia arviointitapaa.

Nyt varmaan joku ajattelee, että edustuksellinen asioiden ajaminen on aika vanhanaikaista. Tilastokeskuksen kokoisessa työpaikassa henkilöstön kanssa olisi hankalaa neuvotella, mikäli jokainen työntekijä edustaisi vain itse itseään. Työnantaja voisi sanella käytänteet, mutta ilman riittävä ”esitestausta” henkilöstön käyttöön tulisi päätösten ja käytänteiden raakaversioita, joita jouduttaisiin viilailemaan pitkään käyttöönoton jälkeen. Henkilöstöä voisivat toki edustaa kaikkein innokkaimmat työntekijät tai edustajat voitaisiin valita vaaleilla. Tällöin kuitenkin kukin edustaja toimisi aikalailla yksin ilman laajempaa viiteryhmää, jolta voi saada tukea ja näkemyksiä asioihin. Tietojen ja kokemusten jakaminen ryhmässä jalostaa ideoista ja näkemyksistä syvempiä ja pureskellumpia.

Tälläkin palstalla on keskusteltu ja todettu, että valittaminen on kivaa ja terapeuttista. Muutoksia ei kuitenkaan saada aikaan valittelulla ja jupinoilla, vaan sillä, että yhdessä pohditaan ratkaisuja ongelmiin ja myös esitetään toimintaehdotuksia ja ajatuksia. Unohdetaan ainakin välillä jurnutukset ja ollaan kaikki mukana kehittämässä omaa työyhteisöämme!

p.s. Tämä samainen teksti on julkaistu myös eStatistissa 17.5.2016