Kapenevaa ja lyhenevää leipää

Keskiviikko 15.5.2024 - Heli

Valtiohallinnon tuottavuusohjelma ja hallituksen huhtikuisen kehysriihen tekemät päätökset lisäleikkauksista ovat pitäneet meidät pitkän ja kapean leivän syöjät viime kuukauden hereillä. Valtion virastojen toimintamenoihin kohdistui jo ennestään 243 miljoonan leikkaukset. Näihin uutena tulleet 150 miljoonan euron lisäleikkaukset ja jo ennenstään päätettyjen säästöjen aikaistaminen 50 miljoonalla on mittaluokassaan valtava isku virastoille. Kehysriihen leikkauksia osattiin odottaa, mutta mittakaava on järisyttävä.

Omalle VM:n hallinnonalallemme valtion tuottavuusohjelma on tarkoittanut ennestään 58 miljoonan euron säästöjä, joiden päälle nyt rapsahti 35 lisämiljoonaa eli varsin paljon. Tällä hetkellä emme tiedä, millä tavalla oman hallinnonalamme säästöt kohdentuvat virastoille. 25.5. VM julkaisee ensi vuoden talousarvion ja tällöin virastokohtaisista kohdennuksista tiedetään enemmän. Viime kädessä ensi vuoden taloustilanne on kiinni eduskunnasta, joka hyväksyy ensi vuoden talousarvion joulukuussa. 

Oman virastomme tilanne on hyvä johtuen siitä, että huonontuvaan taloustilanteeseen on varauduttu ja virastollamme on säästössä siirtomäärärahaa. Toimintamme luonne myös osin suojaa meitä, sillä tilastointi perustuu pitkälti EU-asetuksiin ja tilastointi edellyttää jatkuvuutta ja hyvin hallittuja muutoksia tuotannossa. Virastomme tavoitteena on päästä muutosten yli ja siirtyä niukempaan talouteen hyödyntämällä luonnollista poistumaa, tehostamalla tuotantoa ja lisäämällä maksullisia palveluja. Tuotannon kehittäminen ja tehostaminen kuitenkin edellyttää resursseja ja osin kehittämisen osalta ollaan vielä  liikkeellä eikä lähelläkään maalia. Haasteet tuleville vuosille ovat todella kovat. Toteuttamisen tueksi tarvittaisiin myös jostakin tekemisestä luopumista, jotta henkilöstö jaksaa. Siihen ei voida mennä, että henkilöstö venyy ja venyy yli voimiensa seuraavat vuodet, jotta irtisanomisilta vältyttäisiin. 

Käymme viraston yhteistoiminnassa säännöllisesti viraston taloustilannetta ja tilanteen etenemistä läpi. YT-toimikunta on keskeisin ryhmä. Myös palvelualuetason yt-ryhmissä on hyvä käydä tilannetta läpi, kuin myös työsuojelun, työssä jaksamisen ja tuen näkökulmaa. Viraston johtoryhmässä allekirjoittanut on mukana vielä kesään asti ja tämän jälkeen on toisen ammattijärjestön edustajan vuoro. Yhdistyksemme käy nyt säännöllistä keskustelua myös toisen ammattijärjestön kanssa tilanteesta ja järjestöjen yhteisistä näkemyksistä. 

Meillä Ammattiliitto Prossa on hyvä tilanne siten, että matka liiton päättäviin elimiin on yhdistyksillä lyhyt ja yhteistyötä ja keskustelua on paljon. Valtion neuvottelukunnan ja sopimusalavastaavien kanssa käydään läpi muutosten vaikutuksia ja luottamusmiehiä informoidaan ja saadaan yhteistä tilannekuvaa asiasta. 

Määräaikaisissa tehtävissä olevien tilanne on huolestuttava. Pääluottamusmiehet seuraavat määräaikaisten palvelussuhteiden tilannetta ja asia on eri työryhmissä jatkuvassa keskustelussa. Jäsenet saavat luottamusmiehen tuen työ- ja virkaehtosopimusasioissa ja hankalammissa tapauksissa myös liiton sopimusalavastaavat ovat apuna. Hankalaan tilanteeseen ei tarvitse jäädä yksin, vaan apua ja tukea saadaan. 

  

Aktiivien joukko aloittanut uuden toimikauden

Maanantai 15.4.2024 - Heli

Tilastoväen Unionin uusi toimintakausi on lähtenyt innokkaasti käyntiin maaliskuun vuosikokouksen jälkeen. Hallitus ja luottamusmiestiimi koostuvat pitkälti samoista henkilöistä kuin aiemmin. Uutena hallituksessa meillä on mukana Asmo. Eri työryhmien edustukset pidetään toistaiseksi ennallaan ja katsotaan syksyllä mahdolliset muutokset.

Yhdistyksemme näkemysten muodostaminen ja toiminta on moniäänistä. Hallituksessa ja luottamusmiestiimissä kuin myös aktiivien parissa on monenlaista osaamista. Pyrimme tätä osaamista ja moniäänisyyttä tuomaan tulevalla toimintakaudella paremmin esille. Olemme jäsentemme ja aktiiviemme näköinen yhdistys. Yhdistyksen koko toimintakentästä ja edustuksia koskeva lista on päivitetty ja siitä saa hyvän käsityksen saa hyvän käsityksen koko toimintakentästä ja siinä olevista henkilöistä.

Viraston yt-toimikunnassa käsitellään kaikki virastoamme koskevat merkittävät muutokset ja linjaukset. Viraston johtoryhmässä on Unionin edustus vielä kevätkauden. TES-VES-neuvotteluryhmässä neuvotellaan työ- ja virkaehtojen soveltamisesta Tilastokeskuksessa, kuten paikalliserien virastokohtainen kohdentaminen. Vary eli vaativuusarviointiryhmä osallistuu tehtävien vaativuudenarviointimenettelyyn silloin, kun kyseessä on arvioinnista syntynyt erimielisyys tai aivan uudenlainen tehtävä. Seken eli palkkausjärjestelmän seuranta- ja kehittämisryhmän tehtävänä on puolestaan seurata palkkausjärjestelmän soveltamista ja kehittämistä sekä viraston palkkakehitystä. Työsuojelutoimikunta toimii yhteistyöelimenä työsuojelua koskevissa asioissa ja on myös keskeinen toimija uuden toimitilahankkeen osalta.

Tulevalla kaudella tuomme aiempaa enemmän eri työryhmien työtä esille kuin myös rohkaisemme yhdessä Pron eri tilaisuuksiin osallistumiseen.

Tilastoväen Unionin luottamusmiestiimi on jäsenten turvaverkkona ja apuna työ- ja virkaehtoihin liittyvissä kysymyksissä ja toimii pohjana jäsentemme tukemiselle ja edunvalvonnalle. Mieltä askarruttavien kysymysten kohdalla on hyvä olla aina yhteydessä luottamusmieheen, jotta olemme tietoisia jäseniimme vaikuttavista asioista, vaikka toki mahdollisuus olla myös liiton yhteyshenkilöihin on olemassa. 

 

Missä olemme 2027?

Perjantai 15.3.2024 klo 8.34 - Heli

Maaliskuu käy kohti loppupuolta. Tilastoväen Unionilla on alkamassa uusi toimintakausi 22.3. pidettävän vuosikokouksen jälkeen. Vuosikokouksessa päivitetään alkaneen vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä käsitellään 2023 vuoden toiminta ja talous.

Yhdistyksellämme on ollut to-do-listalla pidemmän aikavälin toimintasuunnitelman muodostaminen. Asia on jäänyt muiden akuutimpien asioiden jalkoihin, mutta nyt on katsetta kohdistettu tarkemmin tulevien vuosien tarpeisiin. Itse asiassa vuosien 2025-2027 aikana tulee useita muutoksia tilastokeskuslaisten työhön ja elämään, joten nyt on erityisen ajankohtaista hahmottaa systemaattisemmin tulevaa toimintaympäristöämme ja sen tuomia tarpeita.

Vuodet 2025-2027 ovat muutosten vuosia. Tilastokeskus siirtyy uusiin toimitiloihin. Pääjohtaja vaihtuu. Työtä tehdään vähentyneellä henkilöstömäärällä ja tilastotuotantoa kehitetään voimakkaasti, mikä tuo paljon vaatimuksia henkilöstön osaamisen kehittämiselle. Tilastokeskuksen työntekijät ovat yliaktuaareja, aktuaareja ja muita tilastontekijöitä, mutta on myös paljon esimerkiksi ict- ja viestintäpuolen asiantuntijoita. Haastattelijat tekevät työtä eri puolilla Suomea ja työtä tehdään myös lisätöinä erilaisissa dokumentointitehtävissä.

Työkulttuuri on muuttunut monessakin suhteessa. Työpaikkaan ei välttämättä sitouduta niin vahvasti, kuin joskus aiemmin, koska työtä tehdään enemmän esimerkiksi projektiluonteisesti tai määräaikaisissa tehtävissä. Lisäksi hybridityö vähentää yhteisöllisyyden kokemista. Myös ammatillisen järjestäytymisen voi olettaa vieläkin laskevan ja tämä tuo entistä vahvemman tarpeen tuoda esille järjestäytymisen merkitystä työpaikoilla, kuin myös koko suomalaisessa työelämässä. 

Tilastoväen Unionin toiminnassa tavoitteena on hyvän työpaikan ja reilujen työehtojen rakentaminen ja puolustaminen. Olemme aktiivisesti vaikuttamassa siihen, että uudet toimitilat tukevat hyvää ja tuloksellista työtä. Sitä tilannetta ei saa tulla, että tilastokeskuslaiset jäävät etätöihin sen vuoksi, ettei työpaikalla voisi kunnolla keskittyä työntekoon. Luonnollisestikin osallistumme myös virastomme toiminnan ja resurssien suunnitteluun ja varmistamme, että henkilöstön työkuormitus ei kasva liian suureksi. Osaamisen kehittämisen osalta olemme tukemassa jäseniämme muutoksessa.

Vaikka Unioni on suhteellisen pieni työpaikkakohtainen yhdistys, näemme, että roolimme on kokoaan suurempi niin työpaikallamme kuin ammattiliitto Prossa. Meillä on mahdollisuudet koota ihmiset ja ajatukset yhteen erilaisiin tilaisuuksiin ja keskusteluihin. Yhdessä olemme enemmän!

Strategiatyötä eri saroilla

Torstai 15.2.2024 - Heli

Näin talven keskeltä on hyvä suunnata katsetta tulevaan. Kevääseen, mutta myös ajassa vähän pidemmällekin. Arjen kiireiden keskellä huomio keskittyy helposti vain akuuttien asioiden hoitamiseen. Pahimmillaan sitä suorittaa asioita pysähtymättä kyseenalaistamaan ja pohtimaan sitä, mitä tekee ja minkä vuoksi tekee.

Organisaatioiden strategiat voivat tuntua höttöiseltä hutulta ja korulauseilta, joilla ulkopuolisille yritetään uskotella asiat paremmiksi, kuin ne ovatkaan. Monesti kuulee puhuttavan, että strategialla ei ole mitään tekemistä arjen ja todellisuuden kanssa. Toivottavasti tällaisesta maailmasta ollaan päästy eteenpäin ja uskalletaan luoda arkeen linkittyviä strategioita.

Työpaikallamme ja liitossamme tehdään parhaillaan strategioiden tilannetsekkiä. Strategian päivittäminen tarjoaa hyvän tilaisuuden ja myös pakon pidemmän tähtäimen pohdinnoille. Tulevat vuodet ovat työpaikallamme haasteellisia. Tuotannon kehittämisessä pitäisi päästä askel eteenpäin, uusia tietovarantoja pitäisi saada käyttöön. Toisaalta etenkin valtion tuottavuusohjelman säästötoimet pitävät resurssit varsin rajallisena. Kaikkea ei voida saada samaan aikaan ja kaikesta pakollisesta tekemisestä pitää päättää, että mikä on oikeasti kiireellisintä. Vuonna 2027 työpaikallamme pitäisi hommat hoitua kymmenyksen pienemmillä resursseilla. Kehittäminen ja uudistuminen vaativat aikaa, sitä ei voi tehdä laput silmillä.

Olen itse saanut olla mukana työpaikalla alkaneissa johdon strategiakeskusteluissa ja työpajoissa ja nyt alkaa vaihe, jossa koko henkilöstö osallistetaan keskusteluihin. On aika vaikuttaa siihen että tulevaisuus on selkeä ja realistinen.

Myös ammattiliitto Pro tarkistaa strategiaansa aina kevään edustajakokouksessa ja edustajiston jäsenille on pidetty strategiatyöpajoja. Pron visio on, että "Pron jäsenenä sinulla menee paremmin". Strategiset päämäärät koskevat niin jäsenten aseman parantamista kuin työelämän parantamista niin suomalaisessa yhteiskunnassa kuin kansainvälisestikin.

Myös Tilastoväen Unionissa aiomme tehdä ensimmäistä kertaa pidemmän tähtäimen toimintasuunnitelman. Suunnitelmamme fokuksessa on vuosi 2027, jolloin nyt sovittavat muutokset ovat työpaikallamme ainakin jollain tasolla realisoitumassa. Lähtökohtana toiminnallemme ovat yhdistyksemme säännöt. Oli hienoa huomata, että se, mitä säännöissämme kohdassa "tarkoitus ja toiminta" on varsin hyvin määritelty toimintamme ja sen tavoitteemme. Tämä on hyvä peruskivi nytkin toiminnan suunnittelulle:

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia jäsentensä työolojen, palkkojen ja muiden työ- ja virkasuhteen ehtojen parantamiseksi, tasa-arvon edistämiseksi sekä heidän työmarkkina-asemansa vahvistamiseksi. Yhdistys edistää korkeaa järjestäytymisastetta työpaikoilla ja työskentelee jäsentensä keskinäisen yhteenkuuluvuuden kasvattamiseksi ja lujittamiseksi liitossa ja yhdistyksessä.

Valtion tuottavuusohjelma etenee ja työhyvinvointi pidettävä suunnitelmissa mukana

Maanantai 15.1.2024 - Heli

Maan hallitusohjelmaan kirjattu valtiohallinnon tuottavuusohjelma alkaa saada muotoaan alkuvuoden aikana ja kirjaukset tulevat meille virastoihin konkreettisiksi toimenpiteiksi ennemmin tai myöhemmin. Kerron tässä blogissa tuottavuusohjelman etenemisestä sekä Ammattiliitto Pron lausunnosta ohjelmassa huomioitavista asioista. Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu työhyvinvointia koskevia tavoitteita, jotka tulee muistaa talouspaineiden keskelläkin.

Petteri Orpon hallituksen valtiohallinnon tuottavuusohjelman on määrä aikaansaada vuosille 2025-2028 yhteensä 243 miljoonan euron säästöt. Suunnitelmiin liittyy myös koko julkisen sektorin tilaohjelma. Tuottavuusohjelman säästöistä kohdentuu VM:n hallinnonalalle 58 miljoonaa euroa. Näiden säästöjen kohdentamisesta aletaan nyt alkuvuoden aikana saada enemmän tietoa.

Vuoden 2023 lopussa hallitus ilmaisi myös tarpeen uusille lisäsopeutuksille ja VM:n työryhmän on määrä valmistella tähän liittyvät ehdotukset ja toimenpiteet. Orpo arvioi 13.1.2024 lisäsopeutusten määräksi miljardista puolitoista miljardia euroa. Lisäsopeutuksia koskevat päätökset tehdään kevään kehysriihessä.

Tällä hetkellä tuottavuusohjelman osalta tilanne on seuraava: toimeenpanon valmisteluun on perustettu VM:n työryhmä. Jokainen hallinnonala vastaa itse tuottavuusohjelmansa valmistelusta ja toimeenpanosta. Hallinnonalojen ehdotukset toimitetaan VM:lle 18.1. ja kohdennus JTS:n momenteille tapahtuu keväällä 2024 ja VM arvioi toimien riittävyyden.VM ja pääsopijat kokoontuvat tammikuussa saamaan tilannekatsauksen hallinnonalojen tuottavuusohjelman sisällöstä ja tämän jälkeen liittojen kautta saadaan tietoa etenemisestä.

Toimin Ammattiliitto Pron valtion neuvottelukunnassa ja tätä kautta osaltani saan tilannekuvaa suunnitelmien etenemisestä ja vaikutuksista. Toimin kevätkaudella Tilastokeskuksen johtoryhmässä henkilöstön edustajana Tilastoväen Unionista.  Tuottavuusohjelman vaikutukset virastomme talouteen ja toimintaan selviävät kevään aikana ja tulevat olemaan aktiivisesti johdon käsittelyssä. Uusien lisäsopeutusten tuomat mahdolliset vaikutukset valtiohallintoon myös selviävät aikanaan.

Oma ymmärrykseni on, että virastossamme on jo osin ennakoitu tulevien vuosien taloudelliset paineet ja tarve sopetuttaa toimintaa ja henkilöstöä talouden raameihin. Toimintaamme tulee priorisoida, koska tehostaminen ei tapahdu hokkuspokkus-tempuilla, eikä myöskään henkilöstön jaksaminen ja venyminen ole loputonta. Työpaikkamme eri foorumeilla ja työryhmissä henkilöstön kanssa on käsitelty talouden ja toiminnan suunnitelmia hyvin, mutta jatkossa asiaan liittyvää tiedotusta ja keskustelua tulee tehdä aktiivisemmin. Me viraston henkilöstöjärjestöjen edustajat myös keskustelemme säännöllisesti viraston toimintaan liittyvistä asioista ja tarpeista. Viraston toimintaa ja taloutta käsitellään myös säännöllisesti yt-toimikunnassa.

Ammattiliitto Pro antoi lokakuussa eduskunnan hallintovaliokunnalle lausunnon valtion vuoden 2024 talousarvioesityksestä ja julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024-2027. Lausunnossa otettiin erityisesti kantaa virastojen toimintaedellytyksiin ja valtion työnantajapolitiikkaan. Pro näkee, että tuottavuusohjelma ei saa vaarantaa valtiohallinnon virastojen toimintaedellytyksiä ja lakisääteisten tehtävien hoitoa eikä johtaa henkilöstön irtisanomisiin tuotannollisin ja taloudellisin perustein. 

Pro näkee, että tuottavuusohjelman toimenpiteiden tarkempi kohdentaminen tulee jättää hallinnonaloilla tapahtuvaksi, sillä mekaaniset "juustohöyläleikkaukset" voivat saattaa virastot pahaan pulaan. Henkilöstö ja henkilöstöjärjestöt on otettava mukaan valmisteluun ja seurantaan valtion yhteistoimintalain mukaisesti. Virastoille osoitettaviin uusiin tehtäviin, tehtävien laajennuksiin ja muihin lisääntyviin velvoitteisiin on osoitettava tarvittavat lisäresurssit ja lisäkustannukset on kompensoitava täysimääräisesti, kuten kuntienkin osalta tehdään. Virastojen toimintamenojen mitoitusten on oltava suhteessa tehtäviin ja velvoitteisiin, suunnitelmissa on oltava pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta. Pro muistuttaa, että tuottavuutta pitäisi tarkastella laajemmin tunnustamalla myös se hyöty, jonka valtiohallinnon palvelut tuovat arvonlisäyksenä hallinnon asiakkaille. Maksullisten suoritteiden hinnoittelun kustannusvastaavuutta tulee myös vahvistaa ja VM on tuonutkin tätä tarvetta esille. Omassa virastossamme tämä tarve on myös selkeästi tunnistettu.  

Virastojen tilanteen osalta Pro arvioi, että vuoden 2024 toiminnasta virastot vielä selviävät ihan hyvin, mutta vuoden 2025 toiminnasta ja resursseista on huolta. Hyvinvointivaltiolle kuuluvia valtion tehtäviä ei saa karsia isolla kädellä ja edetä tilanteeseen, jossa valtiohallinto toimii lähinnä yövartijana.

Pro on kannanotossaan huolissaan valtion määräaikaisen henkilöstön osuudesta ja etenkin tasa-arvon näkökulmasta. Määräaikaisia on valtiolla 17,9 % ja naisista määräaikaisia on 19,4 %. Sairauspoissaolojen määrä on myös kasvanut. Liiton mukaan kehityksen suuntaa on muutettava ja lähtökohtana on oltava toistaiseksi voimassaolevat kokoaikaiset palvelussuhteet. Lisäksi on ryhdyttävä työkykyä ja työhyvinvointia parantaviin toimiin. Valtiotyönantajan veto- ja pitovoima vaatii työtä ja valtion palkkakilpailukyvystä on pidettävä huolta.

Hyvän työnantajapolitiikan toteuttaminen valtiolla on myös kirjattu hallitusohjelmaan: "Valtio edistää työntekijöiden henkistä ja fyysistä hyvinvointia eri toimin. Edistetään henkilöstöpolitiikan joustavuutta, yhdenvertaisuutta sekä työelämän ja perheen yhteensovittamista. Monipaikkaisuudesta pidetään kiinni sekä varmistetaan työnantajapolitiikan yhteensopivuus työn murrokseen." Hallitusohjelmassa on paljon myös muita hyvän työelämän kehittämiseen liittyviä tavoitteita: työkyvystä huolehtimisen ja työssä jaksamisen vahvistaminen, työterveyspalvelujen vahvistaminen, mielenterveyttä tukevien hyvien käytäntöjen edistäminen ja liikunnan lisääminen osaksi työhyvinvointia.

Lisäksi hallituksen tavoitteena on uupumuksesta ja työpahoinvoinnista johtuvien sairauspoissaolojen puolittaminen tulevien viiden vuoden aikana. Pelkät hyvät tavoitteet eivät kuitenkaan vie asioita eteenpäin ilman mitään toimenpiteitä. Hallitusohjelmakirjausten toteuttamista ja toimenpiteitä käsitellään sopimuskauden työ- ja virkaehtosopimukseen määritellyssä työryhmässä Muuttuva työelämä ja työhyvinvointi. Tes-ves-työryhmien työn etenemisestä saan osaltani tietoa Pron valtion neuvottelukunnassa.

Työelämän hyvinvointia koskevia tavoitteista on hyvä käydä eri tasoilla keskustelua ja myös odottaa ja seurata, että hallitusohjelman kirjaukset saadaan toimenpiteiksi ja myös toteutukseen suomalaiseen työelämään ja työpaikoille. Tässä myös työantajavirastoilla sekä ammattiliitoilla on oma keskeinen roolinsa. Tulevien säästötoimenpiteiden suunnittelun rinnalla tulee muistaa nämä työhyvinvointitavoitteet. Tilastokeskuksessa keskeinen foorumi työhyvinvointiasioille on työsuojelutoimikunta, mutta kaikki yhteistoiminta ja keskustelu on työpaikalla asian suhteen tärkeää: niin eri työryhmät, kuin myös palvelualue-, osasto-, ryhmäkokoukset ja kahvipöydät.

Vuotta 2024 kohti

Lauantai 16.12.2023

Vuosi 2024 on pian alkamassa ja yhdistyksemme hallitus on linjannut tulevan vuoden toimintaa. Tässä keskeisimpiä suunnitelmaia alkavalle vuodelle. 

Ammattiliitto Prossa hyvä vakiintunut toiminta jatkuu, mutta paljon liiton toimintaa myös kehitetään. Pron syksyn edustajisto päätti, että jäsenmaksu vuodelle 2024 pysyy ennallan, 1,25 % tai enintään 49 euroa kuukaudessa. Alle 36-vuotiaille jäsenyyden hinta on 99 euroa vuodessa. Alkusyksystä pidetään edustajistovaalit ja marraskuussa valitaan Prolle uusi puheenjohtaja Jorma Malisen työn jatkajaksi. Kiristynyt työmarkkinapoliittinen tilanne haastaa ensikin vuonna koko ammattiyhdistysliikettä. Ammattiliitto Pro toimii aktiivisesti, mutta rakentavasti ja yhteistyöhakuisesti sen puolesta, että työelämää ei heikennettäisi.

Tilastoväen Unioni Pro ry:ssä jatkamme aktiivista työpaikkakohtaista toimintaamme pitämällä huolta työehdoistamme, auttamalla jäseniämme, järjestämällä jäsentilaisuuksia sekä toimimalla eri työpaikan ryhmissä vaikuttaen viraston toimintaan ja henkilöstöpolitiikkaan.

Järjestämme ensi vuonna kaksi isompaa jäsentapahtumaa, joista toinen on mahdollisesti Tallinnan matka jo maaliskuussa yhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä. Syksylle on suunnitteilla toinen isompi jäsentapahtuma. Lisäksi järjestämme pienempiä tilaisuuksia joko läsnätilaisuuksina tai etäyhteyksin. Yhdistys saa toimintaansa varten Prolta jäsenmaksuista osuuden toiminnan järjestämiseen. Lisäksi saamme TTT Rahastolta 30 euroa jäsentä kohden jäsentoimintaan. Yhdistyksen hyvä taloudellinen tilanne mahdollistaa erilaisten jäsentilaisuuksien järjestämisen.

Seuraamme aktiivisesti työpaikan talous- ja henkilöresurssien suunnittelua sekä suunnitelmien vaikutuksia henkilöstöön ja viraston tehtäviin. Yhdistyksen edustajat eri toimielimissä pyrkivät vaikuttamaan viraston päätöksentekoon, jotta henkilöstön työkuorma ei entisestään kasva, työtehtävät olisi jaettu oikeudenmukaisesti ja työtehtävien organisointi olisi järkevää ja tehokasta. Lisäksi määräaikaisten palvelussuhteiden käyttöä ja perusteita seurataan erityisen tarkkaan. 

Torilla tavataan!

Keskiviikko 15.11.2023 - Heli

STTK kutsuu kaikkien liittojen jäsenensä sekä työmarkkinoiden ja sosiaaliturvaan suunnitelluista muutoksista huolestuneet kansalaiset 18.11. lauantaina Kohtuus kaikessa -mielenosoitukseen kansalaistorille Helsinkiin. Suomalaiset ammattiliittojen keskusjärjestöt STTK, SAK ja Akava ovat kaikki ilmaisseet, että nykyisen hallituksen esittämät työmarkkinoita ja sosiaaliturvaa koskevat uudistukset ollaan nyt viemässä läpi ilman palkansaajajärjestöjen kuulemista ja uudistukset tuovat isoja heikennyksiä suomalaisten hyvinvointiin. Järjestöt toimivat omien kampanjoidensa kautta. Nyt on STTK:n aika yhteisesti vaikuttaa.

Yksi keskeisimmistä hallituksen työmarkkinauudistuksista koskee Suomen työmarkkinamallia, josta työministeri Arto Satonen oli kutsunut järjestöt keskustelemaan 8.11. Järjestöt pettyivät seminaarin lopputulemaan ja näkevät, että työmarkkinamallia tulee kehittää työmarkkinajärjestöjen kanssa, ei sanellen ja lakiteitse. Erityisesti palkkakuopissa oleville naisvaltaisille aloille hallituksen esittämä malli on ongelmallinen. 

Hallituksen esittämät uudistukset tuovat isoja muutoksia suomalaiselle palkansaajalle. Me vakituisissa ja vakiintuneissa työsuhteissa valtiolla olevat voimme ajatella, että eiväthän muutokset meille nyt niin isoja ole. Jos vaikutukset eivät  ihan suoraan vaikuta henkilökohtaisesti, niin ne voivat koskea esimerkiksi määräaikaisia kollegoitamme, sukulaisiamme, tuttaviamme. Työmarkkinoiden tiukentuminen ja sosiaaliturvan heikentyminen lisäävät huono-osaisuutta ja tuovat myös yhteiskuntaamme lisää turvattomuutta. Jo nyt nuoret kokevat työmarkkinoille siirtymisessä paljon epävarmuutta. Suomalaisten mielenterveys ja etenkin nuorten mielenterveys ovat ollut viime aikoina suuren huolen kohteena. Nuorten kokemasta epävarmuudesta ja siirtymisestä opintoihin ja työelämään ollaan huolissaan. Nyt esitetyt uudistukset esimerkiksi määräaikaisten työsuhteiden ja irtisanomisen osalta tuovat entisestään paineita työelämään siirtyville. Työsuhteiden epävarmuus ei myöskään rohkaise hieman vanhempia perheellistymään.

Työelämää koskevien uudistusten rinnalla iso muutos koko Suomen kannalta on sosiaaliturvaan liittyvät heikennykset, jotka heikentävät jo nyt yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevien tilannetta. Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan yliopistolehtori Markku Sippola kirjoitti 6.11. Helsingin Sanomien vieraskynässä, että suomalainen hyvinvointivaltio on muuttumassa konservatiiviseksi ja että hallituksen esitykset korostavat entisestään jakoa työllisten ja työelämän ulkopuolelle jääneiden välille. Suomi on Sippolan mukaan siirtymässä pohjoismaisesta hyvinvointimallista lähemmäs keskieurooppalaista konservatiivista mallia, jossa sosiaalivakuutus keskittyy työtätekeviin ja heidän perheisiinsä. Sippola kirjoittaa, että "pienet nykyistä järjestelmää purkavat askeleet saattavat sysätä liikkeelle laajemman institutionaalisen muutoksen, jota on vaikeaa enää perua" ja että "poliittisessa keskustelussa olisikin tärkeää ymmärtää, miten nyt tekeillä olevat muutokset voivat vaikuttaa nykyisen suomalaisen hyvinvointivaltion perustuksiin".

On tärkeää, että työelämän ulkopuolella olevat saataisiin mukaan työelämään, mutta  inhimillisin keinoin. Suomalaista työelämää tulee kehittää pitkäjänteisesti ja yhdessä sopien. Sen puolesta kokoonnumme lauantaina torille.

Syksyn kylmät tuulet

Lauantai 16.9.2023 klo 14.32

Syksy on alkanut ja ilma viilentynyt. Työmarkkinajärjestöt, mukaan lukien Ammattiliitto Pro ovat tuoneet aktiivisesti esille näkemyksiään maan hallituksen tulevista suunnitelmista. 

Viime päivinä liitot ja eri tahot ovat kritisoineet työttömyysturvalain uudistamisen kokonaisuutta. Pro näkee, että uudistus ja työssäoloehdon pidentäminen 26 viikosta 12 kuukauteen kurjistaa entisestään huonossa työmarkkina-asemassa olevia. Pron lausunto on luettavissa täältä. Myös STTK on antanut lausuntonsa asiasta. 

Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen on ollut Ylen politiikkaradion vieraana. Ohjelmassa keskustelussa on ollut lakko-oikeuden rajaaminen, paikallinen sopiminen ja työperäisen maahanmuuton ehdot. Ohjelma on kuunneltavissa myös tallenteena.

Pron lakiasiainpäällikkö Patrik Stenholm kirjoittaa blogissaan, että Orpon hallitus on halunnut ottaa työmarkkinauudistuksissaan mallia Ruotsista, mutta vain niiltä osin, kuin se on työnantajan edun mukaista. Stenholm peräänkuuluttaa mallin ottamista myös muilta osin. 

Ammattiliitto Pron ja STTK:n kannanottoja voi lukea omilta sivultaan. Uutisoinnissa ehkä kuvaavin otsikko on STTK:n Palolan viittaus siihen, että hallitusohjelma on "jallitusohjelma".

Liitot tekevät aiempaa tiiviimpää yhteistyötä työmarkkinapolitiikan uudistusten edessä. Liittojen toiminta ja toimintamallit hieman vaihtelevat. SAK:n puolella käynnissä on ollut Painava syy -kampanja ja kampanjatilaisuudet.

Pro järjestää jäsenilleen loka-joulukuun aikana 13 alueellista keskustelutilaisuutta, joissa kerrotaan, miten hallituksen päätösten vaikutuksista. Pro myös käsittelee ja keskustelee ammattiyhdistysaktiivien ja luottamusmiesten kanssa työelämän muutosesityksistä.

Itse saan tuotua Tilastoväen Unionin jäsenille tilannetietoa liitosta sekä myös jäsenten tunnelmia liittoon päin. Me Pron julkisen sektorin edustajistoedustajat käymme Pron hallituksen edustajien kanssa läpi kuulumisia kuukausittain. Samalla saamme tietoa STTK:n puolelta. Pron valtion neuvottelukunnassa käsitellään syksyn aikana mahdollisia työtaistelutoimenpiteitä, samaten marraskuussa kokoontuvassa Pron edustajistossa varmasti käydään työmarkkinauudistuksia osaltaan läpi. 

Jos nyt jotakin hyvää näiden uudistuspaineiden keskellä on, niin se on se, että ammattiliittojen yhteiskuntavaikuttaminen nousee aiempaa paremmin esille. Työntekijä yksin ei voi muutosten tuulia estää, mutta syksy näytää, mitä joukkovoimalla saadaan aikaan. 

Liittoon kannattaa kuulua etenkin tänä päivänä ja jäsenyyttä suositella työkavereille ja tutuille. Suosittelija saa myös 40 euron lahjakortin! Lisäksi käyntiin lähtevät ProViikot monipuolisen ohjelman muodossa. ProViikkojen aikana myös tulossa Unionille oma jäsenten tilaisuus Työpajalla!

 

Odottelusta askel eteenpäin

Tiistai 15.8.2023 klo 9.15

Syyskausi on alkanut. Kesällä juhannuksen tienoilla julkistettiin hallitusohjelma ja lisäksi rennomman kesäkauden alettua saimmekin seurata poliittista draamaa vallanpitäjiemme taustoista ja arvoista. Tärkeä keskustelu jatkuu nyt syksyn alettua, kun eduskunta pääsee koolle ja kun hallitusohjelmaan liittyviä tavoitteita aletaan konkreettisesti edistää.

Petteri Orpon hallitusohjelma sisältää huomattavan paljon työelämää koskevia heikennysehdotuksia. Ohjelma sisältää myös hyviä tavoitteita, mutta iso kysymys on, kuinka palkansaajien ja kansalaisten hyvinvointiin suoraan vaikuttavia tavoitteita voidaan edistää samanaikaisesti talouteen kohdistuvien leikkausten keskellä.

Sekä STTK:n että SAK:n hallitukset ovat käsitelleet ja kommentoineet ohjelman työllisyystavoitteita 14.8. STTK:n puheenjohtaja Antti Palola näkee, että "Työlainsäädäntöön liittyvissä kirjauksissa on huomioitu yksinomaan työnantajapuolen ja elinkeinoelämän tavoitteet, mutta unohdettu työntekijäjärjestöt. Kun hallitusohjelmaan on tavoitteiden lisäksi kirjattu etukäteen keinot, joilla työlainsäädäntöä uudistettaisiin, voi kysyä, mistä lopulta neuvotellaan ja mitkä työntekijäjärjestöjen todelliset vaikutusmahdollisuudet ovat".

SAK:n Jarkko Eloranta näkee, että hallitusohjelman tavoitteissa korostuu työnantajan vallan korostuminen ja että ohjelman tavoitteet ja keinot vievät vastakkaisiin suuntiin esimerkiksi työttömyysturvan ja sosiaalietuuksien osalta. SAK:ssa arvioidaan, että hallitus pyrkii ensialkuun rajoittamaan lakko-oikeutta parin kuukauden aikana, minkä jälkeen ryhdytään toteuttamaan muita toimenpiteitä. 

Myös Akava on puheenjohtajansa Maria Löfgrenin johdolla ilmaissut aiemmin kesällä huolensa hallitusohjelman tavoitteista ja erityisesti siitä, että hallitusohjelma heikentää palkansaajien asemaa ja luo etenkin työelämään tuleville nuorille huolta ja epävarmuutta. Akavan mukaan yhdessä tekemisen ja sopimisen kulttuuri on ohjelmassa unohdettu ja ohjelma on työmarkkina-asioiden suhteen epätasainen.

Kun ohjelmaan liittyviä tavoitteita aletaan edistää, voidaan odottaa, että järjestöt reagoivat  suunnitelmiin tahoillaan, mutta myös yhteisesti.

Työelämätavoitteiden lisäksi meitä valtion työntekijöitä koskevat erityisest julkisen talouden kiristäminen ja suunniteltu valtion tuottavuusohjelma. Eri hallinnonaloille tulee leikkauksia, VM:n hallinnonalalle yhteensä 58 miljoonaa. Suunnitelmat etenevät siten, että VM valmistelee talousarviota ja hallinnonalojen kehykset elokuun loppuun mennessä. Hallituksen budjettiriihi pidetään syyskuun lopulla ja talousarvioesitys ja julkisen talouden suunnitelma julkaistaan 9.10.  

Omassa virastossamme, kuten varmaan muissakin virastoissa tilannetta seurataan tarkkaan ja suunnitelmiin pyritään vaikuttamaan. Johtoryhmä käsittelee asiaa erityisesti nyt elokuun lopun kokouksessaan. Allekirjoittanut on syyskaudella viraston johtoryhmässä henkilöstön edustajana. Tätä kautta saadaan näkymää ja vaikutusmahdollisuuksia siihen, millaiseksi virastomme talous määrittyy ja voidaan vaikuttaa siihen, mitä toimenpiteitä talouden, toimintojen ja henkilöstön voimavarojen suhteen voidaan tehdä. 

Kylmiä tuulia työmarkkinoille?

Maanantai 15.5.2023 klo 18.51

Kevään aurinko lämmittää ja kesä tekee tuloaan. Eduskuntavaalien voittajapuolue kokoomus yrittää kuumeisesti koota maallemme hallitusta.

Palkansaajajärjestöissä seurataan aika varautuneesti uuden hallituksen ja hallitusohjelman rakentamista, sillä hallitusneuvottelijat ovat ilmaisseet laajan kirjon työelämään liittyviä heikennyksiä. Ammattiliito Pro näkee, että tuleva hallitus tulee tekemään muutoksia, joilla "rapautetaan sopimusjärjestelmää, mahdollistetaan työnantajan sanelupolitiikka ja lisätään työelämän epävarmuutta. Muutokset uhkaavat romuttaa yhdessä sopimisen kulttuurin". Liitto muistuttaa, että paikallista sopimista voidaan tehdä ja tehdään jo nyt, mutta minimiehtojen päälle, ei miten sattuu. Valtiontalouden säästöpaineet lisäävät epävarmuutta siitä, että heikennyksiä on tulossa.

Pro on listannut eduskuntavaaleihin omat sopimustavoitteensa, jotka ovat edelleen voimassa:

1. Sopimusjärjestelmän kehittäminen
2. Työelämän turvallisuuden vahvistaminen
3. Osaamisen tunnistaminen ja jatkuva oppiminen
4. Toimivan yhteiskunnan rakentaminen

Toimivan yhteiskunnan rakentamiseen liittyvät tavoitteet toteavat valtion palvelujen olevan olennainen osa infrastruktuuria ja muistuttavat, että julkisen sektorin ja yksityisen sektorin välinen hyvä yhteistyö on Suomelle kilpailukykyvaltti. Liitto myös toteaa, että julkisilla palveluilla luodaan myös yhteiskunnallista luottamusta.

Tilastokeskuksessa me tiedostamme tärkeän roolimme suomalaisen demokratian yhtenä tukipilarina. Työpaikallamme tiedostetaan varsin hyvin tulevan hallituksen ja talouden asettamat säästöpaineet. Tilastoinnista on jo aikaa sitten karsittu "turhan tekeminen" pois ja liiallisen byrokratian poistaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Jäljellä on hankalia ratkaisuja siitä, mitä asioita tuotannossa priorisoidaan, kun tilastot pitää tehdä, mutta kehittämisvelka on kasvanut suureksi. Viraston henkilöstömäärän kehittymistä vahditaan tiukasti. Tämä aiheuttaa painetta henkilöstölle, sillä lähteneiden tilalle ei useinkaan rekrytoida uusia, tai jos rekrytoidaan, niin usein vain määräaikaisesti.

Tilastoväen Unionilla on hyvä tilanne, koska Ammattiliitto Prossa valtion virastojen toimintaympäristöä seurataan tarkkaan ja meillä on sopimusalavastaaviemme aktiivisuuden sekä valtion neuvottelukunnan kautta mahdollisuus tuoda epäkohtia esille ja keskusteluun. Vahva yhteys liittoon takaa sen, että virastojemme yhteiset haasteet nähdään ja tuleviin suunnitelmiin voidaan vaikuttaa, mitä ne sitten tulevat olemaankaan. 

Uuden kauden alku

Perjantai 14.4.2023 - Heli

Kevättä ja aurinkoa kohden mennään!

Huhtikuu on aloittanut Tilastoväen Unionin uuden toimintakauden vuosikokouksessa valitulla uudella hallitus-luottamusmieskokoonpanolla. Porukkamme on kokoontunut kaksi kertaa ja sen myötä kevään ja vähän syksynkin jäsentoimita on täsmentynyt. Niistä seuraavassa:

• Järjestämme jäsenille yhden teamsin kautta tapahtuvan info- ja keskustelutilaisuuden kevään aikana. 
• TK:n oman bändi, Tilastollinen päätoimisto esiintyy torstaina 1.6. Satama barissa. Unionin suunnitelmissa on kokoontua ennen keikkaa etkoille. 
• Alkusyksylle suunnitellusta Tallinnan matkasta/risteilystä lähetetään jäsenille kysely ja sen tulosten perkaamisen jälkeen hoidetaan matkavaraukset valitulle ajankohdalle. Pidemmältä tuleville selvitellään yhteiskuljetuksen saamista ja siten, että Unioni osallistuu kustannuksiin. 

Tarkoista ajankohdista infotaan, kun ne selviävät. 

Muista kuulumisista kerrottakoon, että Ammattiliitto Pron ylin päättävä elin eli edustajisto kokoontuu 21.-22.4. Kevätkokouksissa edustajisto käsittelee vuotta 2022 koskevan toiminnan ja talouden ja linjaa myös vuoden 2024 toimintaa. 

Unionilla on edustajansa TK:n eri työryhmissä: johtoryhmässä, yt-toimikunnassa, palvelualueiden yt-ryhmissä, Tilastokeskuksen neuvottelukunnassa, työsuojelutoimikunnassa, vaativuudenarviointiryhmässä (vary), palkkausjärjestelmän seurantaryhmässä (seke) sekä tes-ves-neuvotteluryhmässä. Pyrimme jatkossa tuomaan enemmän näiden ryhmien kuulumisia enemmän myös jäsenistön tietoon ja keskusteluun.

Tällä hetkellä työsuojelutoimikunnassa on käsittelyssä työn monipaikkaistuminen ja työskentely uusissa toimitiloissa. On hyvä, että aiheesta käydään keskustelua työpaikan eri foorumeilla.

Tes-ves-ryhmässä käsitellään toukokuun lopussa monta vuotta suunnitteilla olleita viitetehtäväkuvauksia. Käymme nyt kevään aikana läpi, voidaanko viitetehtäväkuvaukset käyttöön arvioinnin apuvälineeksi siten, että henkilökohtaista tehtävän kuvaamista kevennettäisiin ja täten arviointiprosessia kevennettäisiin. Eri osapuolet näkevät, että viitetehtäväkuvaukset toisivat eri vaativuusryhmien välien eroja paremmin näkyvämmiksi ja ymmärrettävämmiksi. Järjestöjen ehto on, että henkilöllä on jatkossakin oltava henkilökohtainen tehtävän kuvaus. TK:n palkkausjärjestelmäsopimukseen on kirjattu tehtävien kuvaamisesta seuraavasti, eikä voimassa olevien sopimusten linjauksia ei ole syytä heikentää: 

8 § Palkkausjärjestelmän soveltaminen

Henkilöllä on oikeus saada kirjallinen tieto tehtävänsä palkkausperusteista. Tehtäväkuvaukset ja tehtävien vaativuusarvioinnit perusteluineen ovat julkisia.

Palkkauksesta ja palkkausjärjestelmän avoimuudesta ja toimivuudesta on hyvä käydä yhteistä keskustelua, edetään viitetehtäväkuvausten käyttöönottoon tai ei. 

Tervetullutta keskustelua työelämästä

Keskiviikko 15.3.2023 - Heli

Viime aikoina mediassa on ollut ilahduttavan paljon keskustelunavauksia ja artikkeleita työhyvinvoinnista ja työelämän kehittämisestä.  Työterveyslaitos on juuri julkaissut Miten Suomi voi -seurantatutkimuksen tulokset, jonka mukaan työhyvinvointi on heikentynyt ja työuupumusoireet lisääntyneet etenkin alemman koulutustason työntekijöillä. Demarit ovat avanneet keskustelun nelipäiväisestä työviikosta ja työnantajan yhteydenotoista vapaa-ajalla. THL puolestaan on ilmaissut tuoreessa raportissaan työterveyshuollon sairaanhoidon ongelmallisena asiana kansalaisten tasavertaisuuden näkökulmasta. Mielenterveysongelmat, syrjäytyminen, työvoimapula ja palkkaukseen liittyvät kysymykset ovat nyt uutisten vakioaiheita.  Tulevat eduskuntavaalit innoittavat eri tahoja tekemään avauksia ja hyvä niin. Hälytysmerkkejä on sen verran paljon ilmassa, että ratkaisuja suomalaiseen työelämän parantamiseen on löydyttävä. Pohdiskelen seuraavassa näitä teemoja lähinnä asiantuntijatyön näkökulmasta.

SDP on ehdottanut, että ensi vaalikaudella tulisi toteuttaa laaja kokeilu nelipäiväisestä työviikosta. Palkansaajajärjestöistä on kompattu ehdotusta ja työnantajapuoli on taas nähnyt lähinnä potentiaaliset ongelmat. Puoltajat viittaavat eri puolilla Eurooppaa tehtyihin kokeiluihin, joiden perusteella tulokset ovat olleet todella rohkaisevia. Kokeilujen yhteydessä ollaan myös organisoitu töitä uudelleen ja karsittu turhia kokouksia. Työhyvinvointi on muun muassa parantunut ja sairauspoissaolot vähentyneet, mikä on aika yllättävää.

Mielestäni on todella tärkeää, että kaikki työelämää koskevat muutokset toteutetaan työhyvinvointi ja työssä jaksaminen edellä. Tehtyjen kokeilujen tuloksia tulisi hyödyntää ja työajan lyhentämistä tulisi selvittää. Kokeilut voivat olla määräaikaisia, joten pidemmän tähtäimen vaikuttavuus täytyy pitää mielessä. Kokeiluissa ollutta työn uudelleenorganisointia voimme nykyistenkin työaikojen puitteissa tehdä turhien kokousten karsimisesta puhumattakaan. Monesti ja valitettavasti kuitenkin isompia ratkaisuja asioihin tuntuu syntyvän vasta sitten, kun on aivan pakko.

Nelipäiväisen työviikon lopputuloksena ei saisi olla se, että tehdään sama työmäärä, mutta huonommin ja kiireellä. Työstä ei saisi tulla intensiivinen suoritus, jossa ainoana palkintona on se, että pääsee vapaalle. Etätyön lisääntyminen on vähentänyt työn yhteisöllisyyttä ja yhteisöllisyyttä pitää rakentaa ja se myös vaatii aikaa. Jonkin aikaa asiat kyllä hoituvat niinkin, että tehdään vain tärkeimmät tehtävät. Lyhytjänteinen suorittaminen kuitenkin kostautuu ajan myötä, eikä organisaatio kehity. Tiimalasin kanssa harvemmin syntyy hyviä kehitysideoita saati toimeenpanoa.

Etätyö, tiivis Teams-kokoustaminen ja tulospaineet ovat luoneet meille vahvan suorittamisen kulttuurin. Me vanhemmat työntekijät muistamme vielä vanhat ajat, jolloin työkavereiden kanssa kahvittelu oli arkipäivää. Nuoremmat työntekijät eivät välttämättä muusta tiedä, kuin tästä suorittamisen kulttuurista. Uuden työntekijän pitää samanaikaisesti oppia työtehtävät, omaksua koko ajan uusia asioita, saada tulosta ja pystyä myös kehittämään työtä. Paineet ovat kovat, eikä ihme, jos nuoret asiantuntijat uupuvat. Jotta työntekijät voisivat hyvin, pitäisi työmäärän, työtehtävien kirjon ja vastuiden olla kohtuullisia ja työpäivien huokoisempia.

Hyvä johtaminen, töiden järkevä organisointi sekä oikeudenmukainen kohtelu vaikuttavat oleellisesti työhyvinvointiin. Kun töitä on paljon, voi syntyä tilanne, jossa omaa ja kollegan työpanosta vertaillaan. Jos syystä tai toisesta työkaverin työpanos on vähäisempi, mutta palkka samansuuruinen, voi solidaarisuus olla hakusessa. Työtä ja tehokkuutta voi olla vaikeaa mitata. Ihmisten tehokkuus ja tapa toimia myös vaihtelee. Joku saattaa tuoda omaa osaamistaan ja saavutuksiaan näkyvämmin esille, kuin joku toinen. Etenkin etätyössä tarvitaan avoimuutta niin työtehtävistä, palkkauksesta ja palkkauksen perusteista.

Mielekäs työ on parhaimmillaan ihmiselle voimavara ja myös tärkeä osa identiteettiä. Myös työyhteisön tarjoamat sosiaaliset suhteet ja porukkaan kuulumisen tunne on tärkeää. Jos henkilökohtaisessa elämässä on kuormitusta, kiva työ ja työkaverit auttavat jaksamaan.

SDP on esittänyt lakimuutosta, jossa työnantajaa kiellettäisiin ottamasta työntekijään yhteyttä vapaa-ajalla. Asiantuntijatyö muuttuu koko ajan paikasta ja myös ajasta riippumattomammaksi. Voisi olla vaikeaa määritellä yleisiä rajoituksia tai käytänteitä yhteydenpitoon. Eri toimialoilla olevia käytänteitä olisi kuitenkin hyvä selvittää ja miettiä kullekin alalle sopivia ratkaisuja. Ajallisesti joustavaa työtä tekevillä asiantuntijoilla työn ja vapaa-ajan välinen raja voi olla häilyvä. Työpuhelin on kuitenkin syytä laittaa vapaa-ajalla kiinni ja käytäntönä pitäisi olla, että henkilökohtaisille kanaville viestiteltäisiin vain poikkeustapauksissa. Fyysistä paikallaoloa edellyttävissä töissä esimerkiksi opettajilla, päiväkodin opettajilla ja sote-alalla tilanne on erilainen silloin, kun esimerkiksi oman poissaolon ajaksi tarvitaan sijainen. Näille aloille tulisi sopia toimivat mallit ja esimerkiksi vapaa-ajalla tapahtuneen työajan korvaamisesta. 

Nykyisen työelämän iso ongelma on "multipaskaaminen". Työtehtävät voivat koostua ydintehtävien lisäksi monenlaisesta sälästä. Joskus monenlaista sälää on niin paljon, että ydintehtävien hoito alkaa vasta sitten, kun päivän tunnit ovat täynnä. Työterveyslaitoksen asiantuntija Minna Toivanen puhuu tästä aiheesta työn ylipursuamisena. Hän näkee, että töiden priorisoinnista pitäisi siirtyä olennaistamiseen. Työhyvinvoinnin kannalta se, että aikamme kuluu oikeisiin asioihin, on keskeistä. Toivanen pitää hyvänä tavoitteena, että "jokainen pystyisi hoitamaan työnsä ytimen kohtuullisella tavalla". Toivasen tavoite on varsin maltillinen. Kyllä oleellisimmat työtehtävät pitäisi pystyä tekemään hyvin! Uskallan väittää, että kiire ja asioiden hoitaminen rimaa hipoen on työhyvinvointia ja työidentiteettiä vahvasti rapauttava tekijä. Tuntuu, että tämän hetken suurin tavoite työelämässä on opetella luopumaan hyvästä työn laadusta. Joskus kuitenkin voi olla niinkin, että työn tekeminen pidemmässä ajassa ja rauhassa kuormittaa vähemmän, kuin se, että saman asian tekee puolivillaisesti minuuttikellon kanssa. Tämä ei kuitenkaan monesti ole mahdollista, sillä monella meistä myös yksityiselämän velvollisuudet ja kiireet kutsuvat, kun työaika loppuu.

Terv. Nim. Työelämäkysymyksistä kiinnostunut tilastontekijä ja ay-aktiivi, joka on viime aikoina myös pohtinut paljon omaa suhdettaan työhön ja suorittamiseen.

Ystävyyttä, yhteisöllisyyttä ja tukea

Maanantai 13.2.2023 klo 12.47 - Heli

Hyvää ystävänpäivää 🌸

Me Unionissa olemme juhlineet viime vuosina ystävänpäivää sloganilla "ammattiliitto on ystävä". Näin teemme tänäkin vuonna kutsumalla jäsenet ja jäsenyydestä kiinnostuneet ystävänpäivän after workeille. Tervetuloa mukaan keskustelemaan kanssamme ystävyydestä, yhteisöllisyydestä ja siitä, kuinka liitto ja ammattiyhdistys voi olla tukemassa jäsentensä hyvinvointia.

Maaliskuun loppupuolella yhdistyksemme pitää vuosikokouksen, jossa valitaan seuraavalle kaudelle yhdistyksen vastuuhenkilöt hallitukseen, luottamusmies- ja muihin tehtäviin. Kaipaamme mukaan uusia aktiiveja suunnittelemaan ja toteuttamaan sitä, miten voimme parhaiten omaa tehtäväämme Tilastokeskuksessa toteuttaa. Vuosikokouksen tarkasta ajankohdasta tiedotetaan tuonnempana.

Ammattiliitto Pro tarjoaa jäsenilleen monenlaista hyvinvointia tukevaa toimintaa perinteisen virka- ja työsuhteisisiin liittyvän turvan lisäksi. Toukokuussa pidettävälle liiton risteilylle vapautunee vielä jonkin verran paikkoja. Unioni tekee yhdistyksenä oman matkansa syksyn puolella, mutta kannattaa ehdottomasti lähteä mukaan muiden prolaisten mukana reissuun, jos omaan aikatauluun ja elämäntilanteeseen se sopii!

Liiton kautta on mahdollista saada myös oikeusapua ja tukea uralla kehittymiseen. Kevään koulutuskalenterissa on jäsenille tarjolla kuukausittaisia työelämässä jaksamiseen liittyviä webinaareja mm. palautumisesta ja virkeänä pysymisestä töissä. Lisäksi etenkin liiton aluetoimistot järjestävät eri puolilla Suomea jäsenilleen virkistytapahtumia. Kannattaa lähteä rohkeasti niihin mukaan!

Ennätyksellisen alhaiset reaaliansiot tuovat monelle palkansaajalle huolta omasta taloudesta ja myös hyvinvoinnista. Tällä hetkellä käynnissä olevissa valtion työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa saadaan toivottavasti helmikuun loppuun mennessä hieman huojennusta palkkapussiin.

Työmarkkinajärjestelmämme on murroksen keskellä. Jotta palkansaajien ääni pysyy vahvana, siihen tarvitaan liittoihin kuuluvia palkansaajia. Etenkin nuorempi sukupolvi ei välttämättä koe tarvetta järjestäytymiselle. Pron pysyvässä kampanjassa alle 36-vuotiaille jäsenyys maksaa vain 99 euroa vuodessa. Tätä liittymisetua kannattaa kollegoille sekä myös muille valtiolla ja yksityisellä sektorilla työskenteleville ystäville ja tutuille mainostaa.

Yhdessä olemme enemmän!

Toimintaa 2023 linjattu

Perjantai 13.1.2023 klo 7.45

Hyvää alkanutta vuotta!

Tilastoväen Unionin hallitus laati joulukuussa alkaneelle vuodelle toimintasuunnitelman. Sivustoltamme löytyy myös vuoden 2021 toimintakertomus sekä yhdistyksen säännöt. 

Yhdistyksen vuosikokous pidetään maaliskuussa ja tällöin tehdään tarvittavat päivitykset suunnitelmaan sekä käsitellään vuoden 2022 toiminta ja talous. 

Vuoden aikana on tarkoitus järjestää erilaisia jäsentilaisuuksia, teamsin kautta info- ja keskustelutilaisuuksia sekä muutenkin olla aktiivisessa yhteydessä jäseniin. Kaipaamme toimintaamme mukaan uusia ihmisiä, joten mikäli olet kiinnostunut, ota yhteyttä allekirjoittaneeseen!

Ammattiliitto Pro järjestää keväällä jäsenristeilyn Viking Linen M/S Gabriellalla 5.—7.5.2023. Käsittelemme yhdistyksen tukea risteilyn kustannuksiin. Olisi mukavaa lähteä unionilaisten kesken reissuun muiden prolaisten kanssa. Eli merkitse ajankohta jo etukäteen kalenteriisi!

Heli 

Tarvetta joulun ihmeelle

Perjantai 16.12.2022 klo 17.56

Vuosi alkaa olla lopuillaan ja pikkuhiljaa siirrymme joulunpyhien viettoon. 

Kuluneen syksyn aikana olen ollut iloinen työkavereiden tapaamisesta ja siitä, että pitkän etäilyn jälkeen toimistolta löytyy kivoja tyyppejä ja omaa perspektiiviä saa laajennettua hieman myös oman läppärin ulkopuolelle. Työpaikalla käydessä työn tekemisen ohella tuntee oikeasti kuuluvansa työyhteisöön ja kokevansa sitä, että annamme jokainen oman panoksemme viraston tehtäviin.

Myös unionilaisten tapaaminen syksyn aikana tuntui erityisen hyvältä. Pikkujoulujen yhteydessä ideoitiin säännöllisempiäkin ja epävirallisia tapaamisia yhdessä. Yhdistyksen hallitus on käynyt ensi vuoden suunnitelmaa läpi. Tarkoituksena on järjestää sekä läsnä- että teams-tapaamisia sekä jäsenmatka tai risteily. Ammattiliitto Pro järjestää jäsenristeilyn Viking Linen M/S Gabriellalla 5.—7.5.2023. Pohdimme Unionissa sitä, tukeeko yhdistys liiton risteilylle lähtöä porukalla. 

Pron edustajistossa, kuten myös muissakin liiton tilaisuuksissa on tullut vahvasti esille se, että hyvä sopimuskulttuuri on etenkin tässä tilanteesa tärkeää ja jatkossakin tarvitsemme vahvaa ammattiyhdistysliikettä. Tähän tarvitaan jäsenistöä ja erityisesti nuoremman sukupolven järjestäytymisasteen kasvua. Ensi vuodelle on tulossa alle 36-vuotiaille jäsenhankintakampanja. 

Työmarkkinaneuvottelut ovat parhaillaan valtiolla käynnissä. Nyt, jos koskaan nähdään konkreettisesti sitä, miten ammattiyhdistysliike pyrkki turvaamaan palkansaajien ostovoimaa. Joulun ihmettä tosiaan kaivattaisiin hintojen nousun keskelle. 

Kaikkien aikojen työmarkkinasyksy

Maanantai 14.11.2022 - Heli

Tilastoväen Unioni juhlii marraskuun lopussa pikkujoulujaan Kalasatamassa. Ruoan, juoman ja yhdessäolon ilta aloitetaan käsittelemällä ja keskustelemalla ajankohtaista työmarkkinatilanteesta. Käynnissä olevaan työmarkkinakierrokseen kohdistuu useita haasteita. Seuraavassa yhteenvetoa yleisestä ja erityisesti meidän valtiosektorin tilanteesta yhteisten pohdintojen ja keskustelun pohjaksi.   

Valtion työ- ja virkaehtosopimus on tällä hetkellä voimassa 1.3.2022-29.4.2024. Sopimuksessa on määritelty, että tämän sopimuksen puitteissa neuvotellaan seuraavista sopimuskorotuksista 21.12. mennessä. Mikäli ratkaisuun ei päästä, on sopimus irtisanottavissa 14.1.2023 päättymään 28.2.2022. Tällainen 1+1-ratkaisu oli viime neuvottelukierroksella hyvin yleinen, sillä keväällä sopimusta tehdessä näkymät inflaatiosta, yleisestä talouden kehityksestä ja ostovoimasta olivat todella hämärän peitossa. Ja kuten nyt tiedämme, tilanne on palkansaajien ostovoiman kannalta edelleen hankaloitunut. Kolmannella neljänneksellä reaaliansiot olivat laskeneet vuoden takaisesta 4,8% ja inflaatio oli syyskuussa 8,1%.

Valtion työ- ja virkaehtosopimuksesta neuvottelevat Valtion työmarkkinalaitoksen kanssa JUKO, JHL ja Pro. Pron neuvottelijoina toimivat julkisen sektorin johtaja ja vastaava juristi. Meillä ovat sopimuskaudet olleet usein kaksivuotisia. Niihin on yleensä liittynyt yleiskorotus sekä paikallisesti jaettavat erät. Paikallisissa erissä on ollut. ns. yleiskorotusperälauta, joka tarkoittaa sitä, että mikäli työpaikalla ei päästä jaosta sopuun, jaetaan erä yleiskorotuksena. Paikalliset erät tulee yleensä ohjeiden mukaan kohdentaa niin, että ne parantavat palkkakilpailukykyä, mutta niillä on mahdollisuus myös korjata virastoissa palkkauksen rakenteellisia ongelmia. Paikalliseriä ei saa lähtökohtaisesti sopia yleiskorotusluonteisiksi.

Keväällä saadun sopimuksen myötä meille maksettiin 1.6.2022 2,0 prosentin sopimuskorotus ja nyt siis pääsopijajärjestöjen tulisi siis neuvotella tulevista korotuksista määräaikaan 21.12. mennessä. Tilannetta hankaloittaa se, että päänavaaja-aloilla ei olla saatu sopimuksia aikaan. Teknologiateollisuuden sopimus päättyi syyskuun lopussa ja sopimus on nyt irtisanottu, ts. eivät neuvottele vain korotuksista, vaan uudesta sopimuksesta. Yksityisillä aloilla saavutetut neuvottelutulokset ovat määrittäneet ns. yleisen linjan, joka on myös valtiolla määrittänyt sitä, mitä neuvotteluissa voidaan tavoitella ja mitä myös ollaan saatu.

Viime kevään sopimuksessa sopimuskorotuksen lisäksi iso saavutettu asia oli perhevapaauudistuksen ja palkallisten päivien kirjaaminen työ- ja virkaehtosopimukseen. Muilla, kuin meillä ja yliopiston sopimuksessa tätä ei ole saatu kirjattua sopimuksiin. Valtion osalta tässä ei kuitenkaan saavutettu tavoitteita täysin, yliopistolla puolestaan saavutettiin. Valtiolla synnyttäneellä vanhemmalla vapaat ovat 72 arkipäivää (40+32 päivää) ja ei-synnyttäneellä päivät lisääntyivät 18 arkipäivään. Yliopistojen sopimuksessa molemman vanhemman vapaat ovat 32 arkipäivää, sekä synnyttäneellä 40 lisäksi arkipäivää.

Sopimuksiin tulevilla ns. tekstimuutoksilla on yleensä kustannusvaikutuksia ja näin ollen ne useimmiten laskevat palkankorotusten tasoa. Nyt viime kierroksella useilla aloilla tehtiin puhtaasti ns. raharatkaisuja, mutta valtiosektorilla saatiin tekstimuutoksia saatiin hyvin läpi. Perhevapaiden lisäksi muita muutoksia viime sopimuksessa oli mahdollisuus muuttaa vuosilomaa rahaksi sekä lisäksi muita pienempiä yksittäisiä muutoksia (jaksotyössä lisä- ja ylityökorvausten määräytyminen, muuttoraha, siirtosuoja liikkeenluovutuksessa sekä virkamatkan määrittelyihin). Valtion työ- ja virkaehtosopimuksessa on myös määritelty sopimuskauden ajaksi työryhmiä, joissa valmistellaan ja edistetään sopimuskauden aikana eri asioita. Tällä sopimuskaudella työryhmät ovat Muuttuva työelämä ja työhyvinvointi -ryhmä, matkatyöryhmä (käsittelee matkakulujen korvaamiset), tilastotyöryhmä (käsittelee ansio- ja kustannuskehitystä sekä palkansaajien ostovoimaa), työaikatyöryhmä (käsittelee mm. valtion työaikasopimuksen kehittämistarpeita) sekä palkkausjärjestelmän kehittämisryhmä.

Mikäli nyt joulu-tammikuun neuvotteluissa ei päästä palkankorotuksista sopuun ja sopimus sanotaan irti, voidaan esimerkiksi edellämainittuja tekstikysymyksiä nostaa neuvoteltaviksi.  

Puuhia, joissa voi tuntea itsensä semi-tärkeäksi

Perjantai 14.10.2022

Teimme Tilastoväen Unioni Pro ry:n jäsenten kanssa pitkään ja kauan odotetun Tallinnan matkan 7.-8.10. Oli todella kivaa nähdä jäseniä ja kollegoita sekä nauttia kiireettömästä oleilusta ja seurustelusta Tallinnan maisemissa. 

Olimme varanneet menomatkalle laivalta loungen. Suolapalaa ja virvokkeita nauttiessa keskustelimme yhdistyksen ajankohtaisista asioista. Meillä, kuten monella muullakin yhdistyksellä jäsenten ja aktiivien ikärakenne painottuu työelämän loppupäässä oleviin. Joudumme oikeasti miettimään sitä, miten tulevina vuosina saadaan aktiiveja mukaan toimintaan ja toimimaan jäsentemme hyväksi. Me aktiivit toimme keskustelussa esille omia tuntemuksiamme siitä, miksi olemme mukana. 

Puheenvuoroissa korostuivat vahvasti sosiaaliset seikat: yhdistystoiminnan kautta tutustuu uusiin ihmisiin ja muihinkin, kuin oman tiiimin jäseniin. Muiden kanssa on kiva tehdä asioita yhdessä. Yhdistystoiminnasta saa vastapainoa ja uusia ajatuksia työelämään. Ammattiyhdistykseen kuuluminen tuo turvallisuutta, kohtaamisia ja ystäviä. 

Unioniin kuuluminen tuo myös tunteen "piireihin kuulumisesta". Pääset mukaan työpaikan työryhmiin vaikuttamaan ja päättämään asioista. Toisaalta meillä aktiiveilla on velvoite olla kartalla jäsenten ja työyhteisön näkemyksistä ja tuntemuksista, jotta osaamme ajaa oikeita asiota. 

Ammatillisen järjestäytymisen aste on heikentynyt. Meidänkin jäsenistä monelle syy kuulua liittoon on ollut se, että "liittoon nyt pitää vaan kuulua". Ehkä esimerkkiä ovat näyttäneet omat vanhemmat tai sukulaiset. En tiedä, miten monella nykykakskymppisellä on mielessään vahvana se, että liittoon pitää kuulua. Työelämän ongelmia kohdatessa työntekijä on kuitenkin varsin yksin ja heikkona työnantajan tulkinta- ja määräysvallan edessä.

Vaikka töissä saisi hommat klaarattua ilman isoja ongelmia, on työpaikoilla jonkun neuvoteltava työnantajan kanssa erilaisista linjauksista, käytänteistä ja myös osin palkoista. Vaikuttaminen on koordinoidumpaa ja tehokkaampaa, kun tavoitteet ja näkemykset syntyvät isommissa ryhmissä sen sijaan, että henkilöstön edustajana toimisi itsekseen se innokkain ja positiivisin tyyppi. Mikäli ammatillinen järjestäytyminen heikkenee voimakkaasti, on koko järjestelmän legitimiteetti uhattuna. Haluammeko sitä?

Joku Eckerö linen loungessa totesi, että "ay-liike on tuki ja turva". Toinen taas sanoi, että aktiivina toimimisessa voi "tuntea itsensä semi-tärkeäksi". Minä puolestani toivotan unionilaiset mukaan aktiiviseen toimintaan, turvalliseen semi-tärkeiden porukkaan!

Heli  

 

Syksyn tapahtumia

Torstai 15.9.2022 klo 6.54

Nyt syksyn aikana on tarjolla useita erilaisia tilaisuuksia Pron jäsenille. 

19.9.–9.10.2022 vietetään Pro-viikkoja, joiden ohjelmassa on tapahtumia, joihin myös voi kutsua kaveriksi ei-jäsenen. Esiintyjinä ovat mm. Jorma Uotinen, Pekka Hyysalo, Jasmin Hamid ja Henrik Dettmann.

Lisäksi syksyn aikana on mahdollisuus päästä katsomaan uutta Mielensäpahoittaja-elokuvaa.  Liiton leffakiertue etenee monille paikkakunnille. Ennen elokuvaa saadaan katsaus ajankohtaiseen työmarkkinatilanteeseen.

Jäsenyyttä kannattaa nyt mainostaa kollegoille sekä myös oman työn ulkopuolella. Kun uusi jäsen liittyy Prohon 19.9.–9.10.2022 välisenä aikana, hän saa sekä liiton että kassan jäsenyyden loppuvuodeksi 25 euron kertamaksulla!

Liittymispäivän tulee olla 19.9.–9.10.2022 välisenä aikana eli ProViikoilla. Tarjous ei koske aiemmin tai myöhemmin liittyneitä jäseniä.

Tilaisuuksista on lähetetty jäsenille sähköpostitse tarkempi info. 

Pari askelta taaksepäin ja maakuoppaan miettimään

Maanantai 15.8.2022 - Heli Udd

Kesälomat on vietetty ja itse kukin olemme aloittamassa uutta syyskautta. Viimeisen kahden kesän jälkeen syksy on ollut täynnä toivoa pääsystä toimistolle ja tapaamaan ihmisiä. Nyt tämä aika on jo onneksi käsillä, vaikka korona uusine variantteineen vaivaa jollain tavalla jatkossakin.

Nyt kun olemme päässeet koronasta voitolle, ollaan toisen laajan kriisin keskellä. Euroopan sotatilanne, hintojen nousu ja väistämätön tarve säästää energiaa mietityttää ja ahdistaa.

Olin lomalla perheeni kanssa Saimaan kylpylässä. Tuntui, että nyt melkein kuin viimeistä päivää pulikoidaan lämmitetyissä vesissä ja saunotaan ennen ankeita aikoja. Ajattelin hirtehisesti, että syksyllä varmaan mennään maakuoppaan ja syödään nauriita. Kylpylässä tapaamamme ystävän lapsi ehdotti illallispöydässä, että drinkkilasin reunassa olevan sitruunaviipaleenhan voisi korvata perunalla. Kuinka oivaltavaa ja ennakoivaa!

Pessimistissävyisiin tulevaisuudenkuviin heijastuu vahvasti tietoisuuteni oman työpaikan tilanteesta. Virastomme kohdalla ymmärrys niukentuvista tulevista vuosista on vahvistunut viimeistään Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Resurssit ja toimintojen rahoitus ovat tulevina vuosian tiukalla. Viraston toimintaa ja toimintakykyä pitää tarkoin arvioida ja suunnitella sen mukaan, mihin rahat riittävät ja mihin sen henkilöstö taipuu. Virastomme pääjohtaja on ilmaissut, että henkilöstöä jouduttaneen vähentämään lähivuosina kymmeneksellä ja uudet rekrytoinnit ovat tiukassa.

Keinoja niukkojen resurssien kanssa elämiseen on vaikeaa löytää. Kun hinnat nousevat, henkilökohtaisessa elämässämme ensin säästetään mukavuudesta ja ei-välttämättömästä kuluttamisesta. On hyväkin asia pohtia omaa kuluttamista etenkin energian kulutuksen ja ympäristön näkökulmasta ja pohtia, millainen merkitys kuluttamisella on omalle hyvinvoinnillemme. Yleisemmin yhteiskunnassa hintakriisi tuo valitettavasti vakavia seurauksia eri väestöryhmien terveyteen ja toimeentuloon.  

Valtion viraston rahakirstun hupenemisen osalta on vaikeampaa löytää selkeitä ratkaisuja. Viraston tulee suorittaa sille elintärkeät pakolliset tehtävät. Aivan välttämättömien lakisääteisten tehtävien suorittaminen ei ole ongelma. Suuri osa Tilastokeskuksen tuottamista tiedoista ylittää heittämällä vähimmäiskriteerit. Tarkemmat tiedot ovat kuitenkin elintärkeitä tiedonkäyttäjille ja eri sidosryhmille. Ja vaikka voimme tuottaa tarvittavat tiedot, on päätettävä, mikä on tietojen laatutaso. Näitä arvotuksia joudumme punnitsemaan ja miettimään entistä tarkemmin.

Koronan tultua valtaosa virastossamme siirtyi etätyöhön. Etätyön tehokkuutta on suitsutettu tuon tuosta. Kun fyysisiin siirtymiin tai pieniin spontaaneihin juttelutuokioihin ei mene aikaa, voidaan paahtaa parhaimmillaan koko päivä palaverista toiseen. Koskaan ei jää aikaa keskusteluille, ideoinnille, pohdinnalle tai väljälle ihmettelylle työpöydän ääressä. Yksin suorittaessa laajempi fokus oman työn merkityksestä voi muuttua kapeammaksi. Ja vaikka tiedostamme tämän, niin työpäivien saaminen huokoisemmiksi tuntuu aina vaan unohtuvan.

Olen sitä mieltä, että nyt on hyvä ja sopiva aika palata hieman taaksepäin. Työ, työn uudistaminen ja tärkeiden asioiden näkeminen vaativat aikaa, pohdintaa ja keskustelua. Töiden priorisointipohdintojen ohella täytyy myös saada takaisin yhteisöllistä kokemista. Tähän on onneksi hyviä mahdollisuuksia työpaikan eri tilaisuuksien muodossa.

Arvioimme usein liian optimistisesti kykymme saada aikaan eri asioita. Nyt on hyvä aika olla realisti ja miettiä sitä, mitä oikeasti pystymme tekemään niillä resursseilla, mitä meillä on. Jos aikaa silti jää yli, se voidaan käyttää ideointiin, pohdintaan ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Niihin on viimeisen kahden vuoden aikana käytetty aikaa hävettävän vähän.

Eli palataan pari askelta taaksepäin, ryömitään yhdessä hetkeksi maakellariin. Laitetaan perunasiivut juuresjuoman koristeeksi ja pohditaan asioita vähän aikaa rauhassa.

Eurooppalaisia naisia ammattiliitoista koolla Belgiassa

Keskiviikko 15.6.2022 - Heli

Olen osallistunut European Trade Union Institute ETUI:n kurssille Leadership and capacity-building for women trade unionists. Kerron tässä kirjoituksessani kokemuksiani kahden lähijakson innoittamana.

Koulutus on pitänyt sisällään vuoden 2021 maalis-, kesä- ja syyskuussa pidetyt etäkoulutuspäivät sekä kaksi lähijaksoa Belgiassa vuonna 2022. Kolmen päivän mittainen koulutus pidettiin Oostendessä helmikuussa ja toinen ja viimeinen lähijakso Brysselissä toukokuussa. Viimeinen koulutusosio tullaan pitämään syyskuussa etäyhteyksillä.

Koulutukseen hakiessa toivomuksenani oli oppia ay-toiminnasta eurooppalaisesta perspektiivistä, saada tietoa kansainvälisistä työelämään liittyvistä sopimuksista, käytänteistä sekä työelämän rakenteista ja haasteista. Laajempi tietämys antaa myös omalle toiminnalle ammattiyhdistyksessä ja liitossa uudenlaista syvyyttä.

Kurssi on tarjonnut tietoa sopimuksista ja opettanut eri maiden ammattiyhdistystoiminnasta, mutta varsinaisen tiedollisen sisällön sijaan pääpainona on ollut kehittää johtamis- ja neuvottelutaitoja sekä luoda foorumi nais- ja tasa-arvonäkökulmien tarkasteluun. Koulutuksessa on arvioitu omaa roolia, vahvuuksia, kehittämisalueita sekä tulevaisuuden näkymiä. Kurssilla vierailleet eurooppalaisen ay-elämän vaikuttajanaiset ovat kertoneet kokemuksistaan, haasteistaan ja keinoista ongelmien ratkaisemiseksi.

Meitä osallistujia kurssilla on yhteensä 24 eri-ikäistä naista. Lähijaksoille on osallistunut noin puolet kurssilaista. Valtaosa työskentelee ammattiliitoissa ja jotkut minun tapaani liiton luottamustehtävissä palkkatyön ollessa muualla.  Eniten osallistujia on Italiasta. Lisäksi kurssilaisia on Ruotsista, Maltasta, Latviasta, Liettuasta, Romaniasta, Saksasta ja Islannista. Olen ainoa suomalainen.

Koulutuksen tärkein anti on ollut päästä tutustumaan eri maiden ammattiyhdistystoimijoihin. Eriarvoisuuteen linkittyy usein vahvasti ihmisten asenteet ja uskomukset. On eri asia saada tietoa tasa-arvoon liittyvistä ongelmista, kuin keskustella niiden kanssa, jotka asian kanssa jokapäiväisessä elämässään painivat. On myös tärkeää todeta yhteisesti näiden ongelmien olemassaolo.

 

Euroopassa eroja ja yhtäläisyyksiä työelämän tasa-arvossa

Yksi kurssin osallistuja on italialaisessa 5,5 miljoonan jäsenen ammattiliitossa CGIL:ssä toimiva Angela. Olennainen osa hänen tehtäväänsä on kiertää Sisilian elintarviketeollisuuden tehtaita ja tavata työntekijöitä. Työntekijät ovat usein naisia ja maahanmuuttajia. He ovat työnantajaan nähden vahvasti alisteisessa asemassa ja kohtaavat työpaikoillaan usein painostusta ja seksuaalista häirintää. Angela kertoi, että tapaamiset ovat hänelle usein raskaita. Toisaalta ammattiliitonkaan sisällä tasapuolinen kohtelu ei välttämättä toteudu. CGIL:n organisaatiossa naisten asemaa on yritetty parantaa kiintiöillä, mutta käytännön tasolla naisten toimijuutta ja kykyjä helposti vähätellään. Liittojen johtajat ovat eläkeikäisiä miehiä ja muutosten saamiseksi täytyy taistella.  

Suomessa naisten asema koko yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla eroaa paljon esimerkiksi etelä-Euroopasta ja Suomi sijoittuu kärkipäähän eri maiden tasa-arvoa vertailtaessa. Tasa-arvon toteutumisen eteen on tehty pitkään työtä, mutta yhä edelleen segregaatio eli työelämän jakautuminen mies- ja naisvaltaisille aloille on vahvaa ja vaikuttaa naisten palkkaukseen ja esimerkiksi perhevapaiden pitoon. Työnantajasektoreittain on myös eroja. Itse työskentelen valtiosektorilla, jossa tasa-arvon suhteen ollaan mielestäni parhaimmassa tilanteessa. Osa työelämän tasa-arvoon liittyvistä ongelmista on ilmeisiä ja niille löytyy selkeitä ratkaisuvaihtoehtoja, mutta lisäksi on ongelmia, jotka jäävät hyvältä näyttävien rakenteiden ja tilastolukujen alle. Esimerkiksi sukupuolittaisia eroja uralla etenemisessä voi olla vaikeaa arvioida. Jos ongelmat jäävät piiloon, eikä niitä yhteisesti tunnisteta, ei myöskään ratkaisuja ole helppoa löytää.

Jokainen eurooppalainen maa kamppailee tulevaisuudessa riittävän työvoiman saatavuudesta etenkin palvelualoille. Työmarkkinat eriytyvät ja eriarvoistuvat, sillä työ muuttuu toisaalta asiantuntijavaltaisemmiksi. Etenkin palvelualoilla työskennellään epätyypillisissä työsuhteissa ja osa-aikaisesti. Palvelualojen työntekijöissä on myös suhteessa enemmän maahanmuuttajataustaisia. Itse näen, että tulevaisuuden ammattiyhdistysliikkeen olisi erittäin tärkeää kohdistaa vahvasti huomiota näille aloille. Näillä aloilla työelämän parantamisen vaatimukset ovat ilmeisiä ja välttämättömiä, sillä muutokset rapauttavat oikeudenmukaista työelämää ja hyvinvointiyhteiskuntaa. Palkansaajien järjestäytymisastetta ja yleissitoviin työehtosopimuksiin perustuvaa järjestelmää pitää saada pidettyä yllä ja vahvistettua. Etenkin naisten aseman parantamisen näkökulmasta järjestäytyminen on tärkeää. Ammattiliitoilla on keskeinen rooli tasa-arvon edistämisessä. Naisille myös tarjoutuu ammattiliittojen toiminnan myötä mahdollisuuksia omien oikeuksien tiedostamiseen, keinoja oman aseman parantamiseen sekä esimerkiksi rohkeutta uudelleenkouluttautumiseen. Ammattiyhdistysliike voi tarjota maahanmuuttajataustaisille palkansaajille vahvempaa integraatiota suomalaiseen työelämään, tasa-arvoon ja yhteiskuntaan. Työelämään ja kouluttautumiseen liittyvät mallit ja arvostukset myös periytyvät. Naiset ja nuoret naiset ovat keskeisessä roolissa tulevien sukupolvien kasvattajina.

 

Kehitys syntyy yhteistyössä

ETUI:n kurssilla koin workshopit, keskustelut ja kohtaamiset muiden kurssilaisten kanssa erittäin merkittäviksi. Saimme läsnätapaamisissa luotua hyvin nopeasti vahvan ryhmähengen ja keskinäisen luottamuksen toisiimme. Ryhmäläisten into ja intohimo asioiden parantamiseen tuli vahvasti esille. Moni meistä toi esille myös kiireen kanssa kamppailun, omaan ay-rooliin liittyvät pohdinnat ja epävarmuudet. Johtamis- ja neuvottelutaitojen kehittäminen edellyttää myös omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamista. Mahdollisuus kehittyä syntyy siitä, että asioita jaetaan yhdessä ja tehdään niitä näkyväksi. Monet kurssilaiset olivat kokeneet toimintaansa liittyvää vähättelyä ja myös suoranaista vastustusta. Tällaisessa ympäristössä toimiminen vaatii suunnattomasti rohkeutta ja kurssilla saatiin varmuutta omaan työskentelyyn.

Ryhmämme aikoo kokoontua säännöllisesti kurssin jälkeenkin etäyhteyksien kautta. Suunnitelmissa on myös järjestää yhteisiä tapaamisia. Jos me viime lähijaksolla olleet kaksitoista naista kokoonnumme vuosittain, kahdentoista vuoden jälkeen olemme varmasti saaneet omalla sarallamme asioita paljon aikaan yhteisen verkoston ansiosta.

Emme ole omissa yhdistyksissämme tai ammattiliitto Prossa yksin, vaan osa suomalaista ja eurooppalaista työelämää. Tulevaisuuteen liittyy paljon haasteita, joten kaikki mahdollisuudet verkostoitua eri toimijoiden kesken antavat tärkeitä näkökulmia ja eväitä yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen.