Virkapuheenvuoron suuntaviivat tekoälymurrokseen ja valtionhallinnon uudistamiseen

Valtiovarainministeriön 7.10.2026 julkaisema virkapuheenvuoro on herättänyt paljon keskustelua mediassa ja kansalaisen keskuudessa etenkin esitetyn eläkeiän nostamisen osalta. Virkapuheenvuoroja, joissa ministeriö tuo esille talous- ja hallintopolitiikan nykytilaa, haasteita ja ratkaisukeinoja on laadittu vuodesta 1991 alkaen. Nyt julkaistu puheenvuoro on saanut erityistä huomiota, koska seuraavan vaalikauden loppuun eli 2031 mennessä valtion taloutta aiotaan sopeuttaa 8–11 miljardia euroa.

Hyvinvointivaltion palvelut ja rakenteet tarkasteluun, tavoitteena säilyttää hyvinvointivaltion "ydin"

Puheenvuoron mukaan seuraavalla hallituskaudella täytyy tehdä mittavia muutoksia hyvinvointivaltion palveluihin ja rakenteisiin. Julkisen sektorin palveluita ja palvelulupausta tulee käydä tarkkaan läpi ja tehtäviä karsia. Toimenpiteillä pyritään siihen, että hyvinvointivaltion ”ydin” säilyy sekä nykyisille että tuleville sukupolville.

Puheenvuorossa yksi keskeinen aihe on ”julkinen hallinto tekoälyn aikakaudella”. Esitetyt linjaukset ohjaavat julkisen hallinnon kehittämistä ja sopeuttamista alati niukentuviin resursseihin ja hahmottavat keinoja siirtyä seuraavaan digitalisaation ja tekoälyn aikakauteen.

Julkiselle hallinnolle yhteinen tekoälyn tekninen perusta, johon tarvitaan mittavia alkuinvestointeja 

Pääministerin johtama talouspoliittinen ministerivaliokunta on linjannut julkiselle hallinnolle 20 prosentin tuottavuustavoitteen vuoteen 2031 mennessä. Tuottavuutta pyritään saamaan etenkin tekoälyn avulla. Virkapuheenvuorossa todetaan, että tekoälyä on tähän mennessä hyödynnetty pistemäisesti erilaisin pilotein ja laajamittaisen tekoälymurroksen edellytyksenä on yhteinen julkisen hallinnon tekninen perusta. Valtiontalouden tarkastusvirasto on omassa tuloksellisuustarkastuksessaan todennut nämä haasteet ja tarpeen yhteisten tekoälyratkaisujen kehittämiselle ja lainsäädännön purkamiselle.

Puheenvuorossa todetaan, että tekoälyn käyttöönotolla voi olla miljardiluokan julkista taloutta vahvistava vaikutus. Toisaalta todetaan, että aikataulua ei voida arvioida tarkasti ja tunnustetaan, että muutos edellyttää mittavia alkuinvestointeja. EU-rahoituksen mahdollisuudet tulee ottaa alkuinvestoinneissa huomioon. Tuottavuuspotentiaalia ja investointitarpeita arvioidaan valtiovarainministeriössä ja poikkihallinnollisella yhteistyöllä.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta ohjaa tekoälymuutosta, linjaa tuottavuuteen ja säästöihin liittyvät tavoitteet, kehysvalmistelun sekä lainsäädäntömuutokset. Toimeenpanon tukena on keskeisimpien ministeriöiden, virastojen, kuntien ja hyvinvointialueiden edustajista koostuva strateginen johtoryhmä ja muutostoimisto. Poliittisesta johtamisesta vastaa kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen. Yhteiskunnan uudistamisen ministerityöryhmä seuraa työn etenemistä.

Valtion yhteistä tekoälysiirtymää edistetään tällä hetkellä muutamissa hankkeissa, joiden rahoitus perustuu 10 miljoonan euron investointiohjelmaan. Valtori on saanut valtion yhteisen tekoälyalustan rakentamiseen 3 miljoonan euron rahoituksen, Traficom 1,2 miljoonaa euroa lupa- ja valvontapalvelujen kehittämiseen ja Valtioneuvoston kanslia 600 000 euroa lainsäädäntövalmisteluun. Jäljellä oleviin 5,2 miljoonan euron rahoituksiin ovat haut käynnissä vuoden 2027 loppuun asti. 

Virastorakenteita tarve uudistaa, toimintoja yhdistää ja tehtäviä karsia

Kuluvalla hallituskaudella valtionhallintoon on kohdistettu vaiheittain yli 700 miljoonan euron säästöt. Vuoden 2025 budjettiriihessä päätettiin yhdestä 25 miljoonan euron lisäerästä, joka oli tarkoitus saavuttaa virastojen organisoinnin muutoksilla. Ensimmäisen vaiheen virastoselvityksessä ei mittavia keinoja virastojen organisointiin ja siitä tuleviin säästöihin löytynyt ja säästöt jyvitettiin virastoille muiden toimintamenosäästöjen jatkeeksi. Virastorakenteen uudistamista jatketaan kuitenkin seuraavalla hallituskaudella. Tällä hetkellä lisäselvitykseen on edennyt 15 eri toimenpidettä, joiden yhteenlaskettu säästöpotentiaali on arvioitu jopa 100 miljoonaan euroon asti. Lisäselvitykset tehtävien uudelleenorganisoinneista valmistuvat vuoden lopussa. Toimenpidelistalla on myös asioita, jotka linkittyvät tekoälymuutokseen, esim. ICT-palvelujen kehittämisen ja keskittämisen osalta.

Virkapuheenvuorossa tuodaan myös esille tarve kartoittaa ja uudistaa valtion hallinnon rakennetta. Ministeriöiden tehtäviä tulisi karsia ja virastoissa tehtäviä samankaltaisia toimintoja tulisi koota isompiin virastokokonaisuuksiin. Tilastokeskuksen roolin osalta puheenvuoro ehdottaa merkittävää muutosta. Tilastokeskus voisi toimia olemassa olevien rekisterien jatkohyödyntämisen eli toisiokäytön mahdollistajana. Kyse olisi merkittävästä muutoksesta, jossa tiedot tuotettaisiin yhteiskunnan eri tarpeisiin keskitetymmin ja tiedot saatettaisiin laajemmin yhteiskunnan hyödyksi. 

Esitys Tilastokeskuksen roolin laajennuksesta kansalliseksi datavirastoksi on tervetullut. Mittavat kehittämistoimenpiteet vaativat kuitenkin resursseja ja aikaa. Tilastotuotannon supistaminen on hankalaa, koska tarvetta tuotetuille tiedoille on. Tilastokeskuksen henkilöstön arvioidaan 2022–2030 välillä vähenevän yli viidenneksen. Uusien tehtävien tulee myös tuoda lisäresursseja.

20 prosentin tuottavuuden lisäys tekoälyn avulla vuoteen 2031 mennessä on hurja tavoite

Virkapuheenvuoro on tarjonnut hyvän näkymän ja keskustelunavauksen valtionhallinnon ja virastojen kehittämiseen. Kysymys kuuluu, kuinka saada isot tuottavuussäästöt tekoälyn avulla. Alkuun tarvitaan isoja investointeja säästökuurin keskelle. Toteuttamisen tavoitteet, suunnitelmat ja etenemisen koordinaatit näyttävät olevan nyt rakenteilla. Tavoitteiden tulisi olla sellaiset, että niihin olisi mahdollista edes jollain arvioilla päästä. On selvää, että ison ja laajamittaisen uudistamisen muutoksessa muutamassa vuodessa päästään vasta alkuun. Valtiontalouden sopeuttamisen vuoden 2031 määräaika tulee pian. Mittavan julkisen sektorin uudistamisen ja tekoälymurroksen käyttöönoton aikatauluksi vuosi 2031 tulee hyvin pian.

Kirjoittaja on Tilastoväen Unioni Pro ry:n puheenjohtaja