Marraskuun kuulumisia

Moicca Heli,
Tässä olisi pari kysymystä uuden työaikalain vaikutuksista 1.1.2020 alkaen:
1. Ovatko kotityötä tekevät haastattelijat työaikalain piirissä 1.1.2020 alkaen? Uuden lain mukaan myös kotona tehtävä työ kuuluu työaikalain piiriin.
2. Miksi palkkajakaja ei ole haastattelijoilla 163 kuten valtion TES 26§ määrittää työntekijöille viikkotyössä. Tämän tulisi olla yksi neuvottelutavoite tulevalla sopimuskierroksella jo ihan palkkatasa-arvonkin vuoksi. Ystävällisesti Jarmo Pinola

Hei Jarmo,
Helin ollessa lomalla vastaan pääluottamusmiehenä kysymyksiisi.

1. Haastattelijat eivät ole työaikalain piirissä 1.1.2020 alkaenkaan, vaikkakaan asia ei ole aivan mustavalkoinen. Lain soveltamisalan ulkopuolelle jää sellainen kotona tehtävä työ, jossa ei ?voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyä? (HE 158/2018). Työantaja valvoo haastattelijoiden työajaksi merkitsemän ajan käyttöä tarkastikin, mutta ei varsinaisesti puutu ?ajan järjestelyyn? eli niihin ajankohtiin, jolloin haastattelija tekee töitään. Työehtosopimuksessa asiasta voisi sopia työntekijän kannalta lakia edullisemmin, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, ettei työantaja tällaisen suostuvainen. Työaikalain piiriin kuuluminen parantaisi haastattelijoiden asemaa ja tätä tietenkin tavoittelemme.

2. Haastattelijat saavat tuntipalkkaa ja tällä tavalla poikkeavat muista Tilastokeskuksen (ja valtionkin) työntekijöistä. Haastattelijat on kuitenkin liitetty talon vaativuusryhmäjärjestelmään (vry 4:ään). Kun tämä aikoinaan tehtiin, vry 4:n laskennallinen tuntipalkka ja haastattelijoiden saama tuntipalkka poikkesivat toisistaan. Koska työantaja ei suostunut korottamaan haastattelijoiden tuntipalkkaa vry:n laskennallista tuntipalkkaa vastaavaksi tuntipalkan jakajaksi määrittyi 170.

Haastattelijoiden palkankorostukset määrittyvät työehtosopimusten ja niissä määrättyjen virastoeräneuvotteluiden mukaisesti vry 4:ään tulevien korostusten mukaan. Viimeisimmissä virastoeräneuvotteluissa (kevät 2019), sovittiin osa haastattelijoille tulevista korotuksista hoidettavan tuntipalkan jakajan muutoksella (170>169). Kyse on siis paikallisesta sopimisesta, jossa tuntipalkan jakajan yhtäkkinen muutos 163:een tarkoittaisi haastattelijoille tulevaa roimaa palkankorotusta muiden ryhmien kustannuksella. Tällainen ei käytännössä onnistu. Toinen vaihtoehto on sopia asiasta keskusjärjestöjen välisissä työehtosopimusneuvotteluissa. Tällainenkin on vaikeaa Tilastokeskuksen ja Valtion työmarkkinalaitoksen vastustuksen vuoksi.

Yst. terv. Perttu Melkas

Kiitokset kommenteista Perttu,
Olen myös perehtynyt uuden lain valmisteluun liittyviin esityksiin yms. ja mielestäni asiassa ei ole epäselvyyttä, koska haastattelijoilla ei ole esim. työaika-autonomiaa.

1. Työaikalain tulkinta selviää viimeistään valvontaviranomaisen toimesta ja mielestäni paikallisella edunvalvojallakin on tietty rooli edesauttaa selvittelyssä.

2. Haastattelijoiden palkkaus on määritetty tiettyyn vaatiryhmään ja Valtion palkkausjärjestelmä on juurikin luotu sen vuoksi että palkkaa maksetaan tehtävän vaativuuden perusteella .fi.

Valtion palkkausjärjestelmää ole tarkoitettu sovellettavaksi siten, että tehtävän vaativuuden mukaan määräytyvään palkanosaa pienennettäisiin virastotasolla riippuen siitä, esim. missä työtä tehdään tai varsinkaan, että se jonkun mielestä nostaa kerralla liikaa tehtäväpalkkaa.

Varmaan itsekin pidät epäreiluna sitä, ettei työntekijälle makseta tehtävien vaatimuksen mukaista palkkaa.

Jatketaan tästä paremmalla ajalla kun neuvottelutavoitteetkin keväälle ovat selkiytyneet.

Sitkeyttä vaativaan edunvalvontatyöhön.

Ystävällisesti
Jarmo Pinola

Hei Jarmo,

Jatkan keskutelua:

Työaika-autonomiahan tarkoittaa sitä, että työntekijällä on oiekus päättää työajoistaan, sen pituudesta ja sijoittelusta työviikolle. Se että työnantaja valvoo työajankäyttöä tarkasti, ei ole merkittävää.

Niin kuin edellä sanoin, teillä asia ei ole mustavalkoinen. Teillä on autonomiaa asian suhteen, mutta ei absoluuttista. Esim. sellaisilla haastattelijoilla, joilla viikottaiset työtunnit on sovittu 30-38.45 välille, autonomian mahdollisuus on pakosta varsin rajattua.

Tässä paikallisena edunvalvojana tärekein roolini on olla yhteydessä Pron lakimieheen, joka muuten oli lain valmistelutyössä tiiviisti mukana lobbarina. Hänen mukaansa tilastohaastattelijat eivät jatkossakan kuulu työaikalain piiriin, vaikka lobbasikin lakia myös siitä näkökulmasta että olisitte tulleet mukaan. Seuraavaksi hän yrittää saada asian työehtosopimukseen.

Haastattelijoiden palkkaus ja sijoittaminen vaativuusryhmittelyyn on kummallinen kokonaisuus, jonka syntyhistoriasta en ole tarkkaan perillä. Haastattelijat käsittääkseni haluttiin sijoittaa nykyisen vaativuusryhmäjärjestelmän käyttöönoton myötä tilastotuotannon alinta porrasta vastaavalle tasolle, mutta ei haluttu nostaa palkkaa sille tasolle. Asia sovittiin heikentämällä tuntijakokerrointanne suhteessa kuukausipalkkaisiin.

Asiaa voi pitää epäreiluna, varsinkin kun tilatotyötä kuukausipalkkaisena tekevien alimmat vaativuuryhmät ovat nousseet 5:een ja kohta noussevat 6:een. Te olette poikkeus valtion palkkausjärjestelmässä, mutta työnantaja pitää tiukasti kiinni erillisestä tuntijakokertoimesta.

Tilastoväen Unioni on ainakin aiemmin vastustanut tilastohaastattelijoiden oikeutta soviteltuun päivärahaan. Kuitenkin muualla asia on ratkaistu toisin. Myös eduskunnalta on haettu lausunto asiasta aiemmin ja siinä todettiin, että mikäli työtuntimme ovat valvonnassa, meillä on oikeus soviteltuun päivärahaan. Kai Vikki linjasi silloin kun tämä oli esillä, että näin on ja tämä ehto täyttyy. En tiedä onko siellä edelleen käsitys/tulkinta ettemme kuulu sovitellun työttömyysturvan piiriin. Jotenkin erikoista omalta liitolta! En tiedä liittyykö tämä tuohon työaikalain piirissä olemiseen millään tavalla. Palkkatyössä tarvittaessa/minimituntiajalla ja tuntipalkkaisessa valvotussa työssä ollaan kuten monilla muillakin aloilla esim. kaupoissa tai ravintoloissa.

Hei,

Ei Unioni vastusta ja ei oikein voisikaan vastustaa tilastohaastattelijoiden oikeutta soviteltuun päivärahaan. Päivärahat haetaan ja ne myöntää työttömyyskassa, tässä tapauksessa Pro. Työtuntejanne valvotaan mutta muuten sovitellun päivärahan ehto ei täyttyne niin, että työttömyyskassa Pro suostuisi sellaista maksaman.

terv. Perttu

Hei vielä,

Käsittääkseni työttömyyskassa maksaa soviteltua päivärahaa, jos työntekijä joutuu vasten tahtoaan siirtymään osa-aikaiseksi työntekijäksi, jolloin soviteltua päivärahaa maksetaan suhteessa alan kokopäivätyön mukaiseen päivärahaan. Tilastohaastattelijoiden katsottaneen hakeutuneen itse osapäivätyöhön alalle, jossa mitään kokopäivätyötä ei ole. Tarkistan Pron kannan asiaan ja palaan asiaan tässä kommenttiketjussa.

terv. Perttu

Tämähän alkaa kuulostaa mielenkiintoiselta. Olen saanut soviteltua päivärahaa JATTK:n kautta ja nyt ilmoittanut siirtyväni PRO:n kassaan. Tämä kassako ei enää hyväksyisikään anomuksiani? Toki olen suostunut osa-aikaiseen työhön - kun muuta ei yli viisikymppinen enää saanut! Koko uusi urani haastattelijana on ollut yhtä taistelua päivärahoista - moisista lanteista! Pian liitolla on yksi jäsen vähemmän - jos riemu jatkuu uudessakin kassassa.

Esimerkkinä: jos työnantaja muuttaa yksipuolisesti työsopparia pienemmälle vähimmäistyöajalle, silloinkaan ei saisi soviteltua päivärahaa? Tämä on tosiaan hyvä olla haastattelijoilla tiedossa, tarvittaessa voi sitten tehdä muutoksia mihin liittoon kuuluu.

Uutta vuotta ja uusia kuvioita odotellen siis. Kertonen aikanaan, miten käy, kun anon uudelta kassalta roposia. Terveisin nimimerkki Haastattelija vain

Kyllä ainakin Ytk maksoi mukisematta osapäivärahaa, kun haastattelin osapäiväisenä vuonna 2018- 2021