Ammattiyhdistys on ystävä

Hyvää ystävänpäivää!

Tänään 14.2.2019 Unioni järjesti tilaisuuden teemalla ”Ammattiliitto on ystävä”. Toin ajatuksiani esille tilaisuudessa ja nyt myös tämän kirjoituksen myötä.

Muistan lapsuudestani hyvin kappaleen "mistä tunnet sä ystävän". Se oli supersuosittu 1980-luvulla. Neuvostoliittolaista alkuperääkin… Kappaleen suomalaiset sanat, Junnu Vainion tekemät, on aika hyvät. Siinä lauletaan muun muassa näin:

Mistä tunnet sä ystävän

onko oikea sulle hän

ajat ankeimmat selvittää

kuka viereesi jää.

Kun on sinulla vaikeaa

ja kun tarvitset auttajaa

silloin ystävyys punnitaan

menee muut menojaan.

Ammattiliiton voi hyvin rinnastaa ystävään, vaikka tosin ystävälle harvemmin tilitetään kuukausittain summia omasta palkasta… Ammattiyhdistys auttaa meitä nimenomaan silloin kun meillä työelämässä vaikeaa ja silloin kun ei tiedä, miten pitäisi toimia jossain hankalassa tilanteessa. Se on meidän rinnallamme ja tukee meitä, eikä jätä meitä yksin.

Luottamusmiespalvelut ovat ammattiyhdistystoiminnan keskeisimpiä palveluja. Meillä on työpaikalla ns. virkansa puolesta joku, joka meitä auttaa. Luottamusmiehet hoitavat nimenomaan liittoon kuuluvien asioita, se on meidän jäsenpalvelumme. Ja taustalla on liitto siltä varalta, että saadaan asioihin perspektiiviä ja tukea, jos jotain asiaa ei saada työpaikalla selvitettyä.

Viime päivinä ja vähän pidemmänkin ajan sisällä on saatu median kautta karmeita esimerkkejä siitä, että omalla työpaikalla ei välttämättä voi tuoda vaikeita asioita esille. Me ammattiyhdistyksessä pidämme huolta siitä, että nämä vaikeatkin asiat voisivat tulla keskusteluun. Ihan kaikkia mahdollisia asioita, jotka jäsen kokee ongelmalliseksi, ei lähdetä ajamaan, vaan täytyy olla hyvät perusteet. Tämä on myös jäsenille hyvä asia. Ei ruveta vääntämään kättä ja aiheuttamaan draamaa asioista, joita ei syystä tai toisesta voi muuttaa.

Me Tilastokeskuksessa saamme olla iloisia siitä, että asiat ovat yleisesti ottaen hyvällä tolalla ja homma päällisin puolin pelaa. Silloin kun asiat menevät hyvin, ei vanhojen ystävien olemassaoloa aina tule muistettua. Mutta hyvässäkin tilanteessa ystävät tuovat meille iloa ja onnea ja näkökulmia elämään. Tätä myös ammattiyhdistysliike tarjoaa meille kaikille. Unioni ja Ammattiliitto Pro tarjoavat tapahtumia, koulutuksia ja tilaisuuksia. Keväällä Unioni lähtee Tallinnan reissulle porukalla. Voidaan tehdä muitakin asioita yhdessä, mitä jäsenet vaan ehdottavat, mikä nyt budjettiin sopii. Me haluamme olla tukemassa jäsentemme hyvinvointia ja jaksamista. Se on myös tämän vuoden teemamme, sillä tuntuu, että aika monet ovat väsyneistä ja uupuneita työn, resurssien ja uudistuspaineiden alla.

Ammattiyhdistys tarjoaa erilaisia jäsenetuja. Tilastoväen Unioni vaikuttaa kuitenkin paljon ihan työpaikan toiminnassa. Tämä työ näkyy vähän liian huonosti henkilöstölle ja yritän sitä kaikissa yhteyksissä tuoda esille. Lain mukaan asiat täytyy hoitaa työpaikalla yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa ja henkilöstöjärjestöt toimivat henkilöstön edustajina. Tämä tarkoittaa sitä, että me Unionissa tiedämme paljon käynnissä olevista asioista ja pystymme vaikuttamaan niihin. Me emme aja työryhmissä asioita omista tai oman työn näkökulmista, vaan nimenomaan koko henkilöstöä ajatellen. Yhdistyksessä pitää olla laajaa tietämystä ja näkemystä siitä, miten työpaikkaamme, työtämme ja työilmapiiriämme kehitetään, koska näihin asioihin vaikutamme. Unionin sivuilla https://www.tilastovaenunioni.fi/vaikuttaminen on kerrottu tarkemmin näistä työryhmistä. Esimerkiksi palkkausjärjestelmäasiat, etätyöt, työaikaliukumat ja organisaatiomuutokset käsitellään aina yhteistoiminnassa.

Nostaisin vielä pari asiaa Unionin vaikuttamisesta ja toiminnasta. Tällä hetkellä meillä on käynnissä valtion työ- ja virkaehtosopimukseen kuuluva virastokohtaisten erien kohdentaminen. Nyt maaliskuun alkuun mennessä järjestöjen ja työnantajan pitäisi päästä sopuun siitä, minkä vaativuusryhmien palkkoja nostetaan. Nämä erät pitää lähtökohtaisesti kohdentaa parantamaan palkkakilpailukykyä. Jos ei päästä sopuun määräaikaan mennessä, tarkoittaa se ”perälautaan” menoa, jolloin jaettavissa oleva 0,75 prosentin suuruinen erä jaetaan tasaisesti kaikkiin vaativuusryhmiin. Viime keväänä vastaavassa tilanteessa mentiin perälautaan.

Tilastokeskuksen palkkausjärjestelmään on tulossa muutoksia kun päästään sopimusteknisistä asioista päätökseen. Meille tulevat käyttöön viitetehtäväkuvaukset. Ne tekevät meidän palkkausjärjestelmää ymmärrettävämmäksi ja tuovat lisää vertailukelpoisuutta eri vaativuusryhmien palkkoihin. Viitetehtäväkuvaukset on tehty ammattijärjestöjen ja työnantajan kanssa yhteistyössä ja työ on vihdoin valmis.

 

ystävyydellä,

Heli