Toimintakertomus vuodelta 2019

Seuraavassa Unionin hallituksen esitys Tilastoväen Unioni Pro ry:n toimintakertomukseksi käsitelvätäksi vuosikokouksessa torstaina 19.3.2020. Mahdolliset kommentit ja kysymykset ennen kokousta voi esittää tämän tekstin kommentteihin tai suoraan Heli Uddille.

Tilastoväen Unioni Pro ry:n toimintakertomus 2019

1 Yleiskatsaus vuoteen 2019

Vuosi 2019 oli Tilastoväen Unionin kahdeskymmenes toimintavuosi ja ensimmäinen vuosi osana laajempaa Ammattiliitto Prota. Pardian yhdistyminen suurempaan ammattiliittoon toi uusia käytänteitä ja antoi uusia mahdollisuuksia Unionille ja Unionin jäsenille. Tilastokeskuslaiset olivat totuttautuneet uusiin toimitiloihin ja uusia toimintamalleja saatu käytäntöön ja vakiintumaan. Toimintavuosi oli uusien asioiden käyttöönoton ja vakiinnuttamisen aikaa. Vuoden lopulla käynnistettiin Tilastokeskuksen vuonna 2020 toteutettava organisaatiouudistus.

Tilastoväen Unioni tekee aktiivista ja tuloksellista edunvalvontaa Tilastokeskuksessa. Vuonna 2019 yhdistys toimi aktiivisesti työyhteisössä ja sen eri yhteistoimintaryhmissä. Yhdistyksen luottamusmiehet sekä hallitus kokoontuivat kuukausittain ja yhdistyksen päätöksentekoon osallistettiin luottamustoimissa olevat. Hallitus ja luottamusmiestiimi toimivat tiiviissä yhteistyössä ja luottamusmiehet on kutsuttu hallituksen kokouksiin. Luottamusmiestiimi sai puolestaan hallitukselta evästystä käsiteltäviin asioihin. Hallitus ja luottamusmiehet pitivät kokousten lisäksi säännöllisesti lounastapaamisia ajankohtaisten asioiden käsittelyyn. Yhdistyksen linjaukset, kannanotot ja ratkaisuehdotukset käsiteltiin ja valmisteltiin huolella. Työolojen parantamiseen liittyvää keskustelua käytiin säännöllisesti myös toisen ammattijärjestön kanssa. Vuoden 2019 aikana yhdistys kävi aiempaa vilkkaampaa keskustelua ajankohtaisista asioista jäsenistönsä kanssa.

Yhdistys toimi vuoden aikana tiiviissä vuorovaikutuksessa jäseniinsä ja lisäsi näkyvyyttään työpaikalla entisestään. Unioni järjesti viisi jäsentilaisuutta, joissa käsiteltiin ja keskusteltiin ajankohtaisista työmarkkina-asioista, jäseneduista ja yhdistyksen vaikutusmahdollisuuksista. Keskustelutilaisuuksiin kutsuttiin jäsenten lisäksi kaikki tilastokeskuslaiset. Yhdistys tiedotti ajankohtaisista asioista ja linjauksistaan työpaikan intranetissä, yhdistyksen nettisivuilla kuukausittaisten blogikirjoitusten sekä uutispalstan kautta sekä omassa Facebook-ryhmässä. Uusiin työntekijöihin otettiin yhteyttä sähköpostitse tai henkilökohtaisesti. Heille kerrottiin yhdistyksestä, jäsenyydestä ja heidät kutsuttiin kaikille avoimiin yhdistyksen tilaisuuksiin.

Tilastoväen Unioni Pro ry:n luottamusmiehet sekä eri toimielinten jäsenet osallistuivat aktiivisesti liiton koulutuksiin ja tilaisuuksiin, kuten yhdisty-, puheenjohtaja- ja luottamusmiespäiville. Yhdistyksen puheenjohtaja toimi myös aktiivisesti Pron valtion neuvottelukunnassa sekä oman hallinnonalan luottamusmiesverkoston koordinoijana.

2 Jäsenistö

Vuoden 2019 lopussa Tilastoväen Unionilla oli jäseniä yhteensä 231, joista

• täyden jäsenmaksun maksavia oli 216
• eläkeläisjäseniä 15

Jäsenistä 22 oli alle 40-vuotiaita. Miesten osuus yhdistyksen jäsenistöstä oli 32 % ja naisten 68 %. Kokonaisjäsenmäärä väheni 63 jäsenellä edellisvuodesta. Vähentyminen johtui pitkälti siitä, että eläkkeelle jääneet eivät voi olla enää yhdistyksen jäseniä. Eläkkeelle siirtyneet voivat halutessaan liittyä Pro Seniorit -yhdistykseen.

3 Yhdistyksen kokoukset ja hallitus

Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 25.4.2019 Tilastokeskuksen tiloissa osoitteessa Työpajankatu 13. Sääntömääräisinä asioina käsiteltiin tilinpäätös ja tase sekä toimintakertomus. Yhdistys päätti kokouksessaan Pron mallisääntöjen mukaisten uusien sääntöjen hakemisesta. Kaikilta prolaisilta liitoilta edellytetään tiettyjä kirjauksia sääntöihin, minkä vuoksi sääntömuutos oli tehtävä. Sääntömuutoksen myötä päätettiin siirtyä yhden vuosittaisen kokouksen malliin.

Syyskokous pidettiin 25.10.2019 ravintola White Ladyssa osoitteessa Mannerheimintie 93. Yhdistyksen uudet säännöt tulivat voimaan syyskokouksen asialistan lähettämisen ja syyskokouksen pitoajankohdan välillä 19.10. Tämän vuoksi syyskokouksessa hyväksyttiin vanhojen sääntöjen mukaisesti tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valittiin yhdistykselle puheenjohtaja, hallitus, luottamusmiehet ja muut yhdistyksen luottamustehtävissä ja edustajina toimivat. Luottamushenkilöiden palkkiot pidettiin ennallaan. Luottamustehtäviin valittiin jatkamaan samat henkilöt keväällä 2020 pidettävään vuosikokouksen päätöksiin saakka.

Hallitus kokoontui 12 kertaa ja lisäksi pidettiin 3 sähköpostikokousta. Hallitus kokoontui varajäsenineen. Myös luottamusmiehillä oli mahdollisuus osallistua hallituksen kokouksiin. Säännöllisesti käsiteltäviä asioita olivat raha- ja jäsenasiat, jäsentilaisuudet, liiton kuulumiset, viraston työryhmien toimintaan liittyvät kuulumiset ja linjaukset, paikalliseräneuvottelut ja yhdistyksen sääntömääräisten kokousten valmistelu.

Puheenjohtaja Heli Uddin lisäksi yhdistyksen hallitukseen kuului 6 varsinaista ja 3 varajäsentä:

Varsinaiset jäsenet: Ari Heikkinen, Tarja Hilvonen, Satu Kivinen, Tuomas Paavola, Anna-Riikka Pitkänen, Sirpa Sillanpää

Varajäsenet: Ulla Hannula, Kirsi Mikkolainen, Tuija Mikonranta

Hallituksen sisäinen työnjako organisoitiin seuraavasti:

Tuomas Paavola, varapuheenjohtaja

Tarja Hilvonen sihteeri

Sirpa Sillanpää, jäsensihteeri

Kirsi Mikkolainen, taloudenhoitaja

Maarit Mäkelä, taloudenhoitajan varahenkilö

4 Luottamusmies- ja työsuojelutoiminta

4.1 Luottamusmiestoiminta

Vuodesta 2011 lähtien Unionilla on ollut oikeus asettaa neljä luottamusmiestä ja pääluottamusmies. Lisäksi yhdistyksellä on oikeus asettaa kaksi luottamusmiestä haastattelutoimintaa varten. Luottamusmiesten ajankäyttöoikeudesta on sovittu, että pääluottamusmiehellä on oikeus käyttää luottamusmiestehtäviin 50 % ja muilla luottamusmiehillä 20 % työajasta.

Luottamusmiehet kokoontuivat vuoden 2019 aikana 10 kertaa. Kokouksissa on keskitytty meneillä oleviin luottamusmiesasioihin, joista keskeisiä olivat sihteereiden ja virastomestareiden töiden uudelleen organisointi sekä haastattelijoiden työaikaan liittyvät uudet järjestelyt. Luottamusmiehet myös kouluttautuivat ja kävivät kursseilla. Keväällä virastoeriä koskevat neuvottelut olivat tärkeä jakso, joka työllisti osaa luottamusmiehiä paljon. Luottamusmiehet osallistuivat kokouksiin aktiivisesti.

Kertomusvuonna luottamusmiehet joutuivat moniin jäsenten ja henkilöstön kannalta hankaliin neuvotteluihin ja työnantajan ote asioihin vaikuttaa tiukentuneen. Keväällä työnantaja toi vastuualueilla käsiteltäväksi luonnoksen ennakoivan henkilöstösuunnittelun mallista, johon olisi kirjattu nimilistoja hyvin tai huonosti töissään pärjäävistä työntekijöistä. Hanke onnistuttiin lopettamaan heti alkuunsa. Muuten erityisesti haastattelijat joutuivat kohtaamaan ei-toivottuja ratkaisuja, kuten lisätyösopimusten lopettaminen ja tiedonkeruun osittainen ulkoistaminen. Lisäksi hintakeruisiin osallistuvien työtunnit vähenivät hintatiedonkeruiden supistumisen myötä. Myös haastattelijaluottamusmiesten osallistumismahdollisuuksia neuvotteluihin Helsingissä haastattelijoita koskevissa asioissa hankaloitettiin.

Tilastoväen Unionin luottamusmiehinä toimivat: Perttu Melkas (pääluottamusmies), Katja Paavilainen (varapääluottamusmies), Arto Miettinen, Jaana Gröhn, Veli-Pekka Karvinen, Päivi Saarinen (haastattelijoiden luottamusmies), Piia Kelkka (haastattelijoiden luottamusmies).

 

4.2 Työsuojelu

Työsuojelutoimikunta kokoontui vuonna 2019 heinäkuuta lukuunottamatta kuukausittain eli 11 kertaa. Yksi kokouksista oli yhteinen työpaja tyhy-ryhmien kanssa, jossa muotoiltiin työsuojelun ja työhyvinvoinnin toimintaohjelmaa vuosille 2020-2021. Unionin nimeäminä edustajina toimikunnassa olivat Aila Heinilä, Tarja Hilvonen ja Tuija Mikonranta. Työsuojeluvaaleissa valitut Unionin jäsenet varavaltuutetut Lars Olenius ja Katja Paavilainen sekä työsuojeluasiamies Kirsi Vornanen osallistuivat myös toimikunnan kokouksiin (Vornanen vain osan vuodesta työkiertonsa vuoksi). Unionilla oli siten vahva edustus työsuojeluorganisaatiossa.

Työsuojelutoimikunnassa seurattiin edelleen vuosiksi 2018-2019 laadittua työsuojelun ja työhyvinvoinnin toimintaohjelmaa, jonka painopisteet olivat (1) jokaiselle toimiva työympäristö, (2) arvostava vuorovaikutus ja (3) oma vastuu työhyvinvoinnista.

Vuoden lopussa työantaja esitteli uuden, palveluiltaan supistetun työterveyshuollon sopimuksen, josta mm. fysioterapeutin hoidot oli poistettu. Työnantaja perusteli muutoksia sillä, että työterveyshuollon painopistettä halutaan muuttaa ennaltaehkäisevään suuntaan ja ePassin liikunta- ja kulttuurirahalla voi jatkossa maksaa myös fysioterapeutin käyntejä.

Katja Paavilainen jatkoi nollatoleranssikampanjan parissa pitkälle kevääseen, vaikka työryhmän toimikausi päättyi jo marraskuussa 2019. Kampanjan puitteissa järjestettiin yksikköinfoja sekä infotilaisuudet molempien henkilöstöjärjestöjen hallituksille, avattiin Metkan nollatoleranssi -sivut sekä järjestettiin esimiesten ja henkilöstön koulutusta ja tuotettiin aiheeseen liittyvää materiaalia.

Sisäilma-asiat olivat esillä koko vuoden muutaman henkilön oireilun vuoksi. Työnantaja teetti useita tutkimuksia, mutta mitään raja-arvojen ylityksiä ei löydetty. Ainoastaan 4. kerroksen allergiahuoneesta löytyi ongelmia, jotka johtivat kyseisen huoneen kattolevyjen vaihtoon ja poistamiseen allergiahuonekäytöstä.

Tilastokeskuksen päihdeohje päivitettiin. Terveystalon esittelemänä käytiin läpi edellisen vuoden vuosiraportti sekä perustyöpaikkaselvityksen loppuraportti ja johtopäätökset. Haastattelijoiden pääsystä H-asemalle käytiin keskusteluja, mutta tilanne korjaantui vasta Windows 10 -siirtymän myötä. Haastattelijoille tarkoitetun poikkeuksellisten tilanteiden ilmoituslomakkeen käyttöä pyydettiin TH:ssa täsmentämään.

Uusi henkilöstölakimies aloitti työsuojelupäällikön tehtävässä 1.4.2019.

Vuoden aikana asialistoilla oli lisäksi mm. työterveyshuollon kilpailutus, työsuojelun riskikartoituksen seuranta, CATI-keskuksen työpaikkaselvitys, terveydentilaa koskevien tietojen käsittely ja poissaolojen hakeminen, henkilöstökyselyn tulokset ja työsuojelutoimikunnan itsearviointi.

5 Ay-koulutus ja seminaarit

Yhdistyksen luottamusmiehet, työsuojelun edustajat ja muut yhdistystoimijat osallistuivat Ammattiliitto Pron järjestämille kursseille ja seminaareihin. Osallistumispäiviä oli yhteensä noin 40 ja osallistujia 10 henkilöä.

6 Yhteistoiminta

Yhteistoiminnassa oli vuoden aikana vahvasti henkilöstön osaamiseen, organisaatioon ja työtapoihin liittyvät asiat.

6.1 Toimintayksiköiden yhteistyöryhmät

Toimintayksiköiden yhteistyöryhmissä toimivat Tilastoväen Unionista:

Ari Heikkinen (HA), Kirsi Mikkolainen (KE), Jaana Gröhn (TH), Ulla Hannula (VE), Anna-Riikka Pitkänen (TY), Maija Sappinen (YY), Sari Heikkonen (TP) ja Jennika Leino (TI).

Toimintayksiköiden yhteistoimintaryhmät kokoontuivat vaihtelevasti. Osa kokoontui säännöllisesti useamman kerran vuodessa, jotkut vain kerran tai kaksi. Ryhmissä käsiteltiin yleisesti yksiköiden yhteistoimintaan liittyviä asioita. Loppuvuodesta Unionin edustajat keskustelivat organisaatiomuutoksen käsittelystä ryhmissä ja toimintamallien yhtenäistämisestä ja edustajien välisestä viestinnästä.

6.2 Yhteistyötoimikunta

Yhteistyötoimikunta kokoontui toimintavuoden aikana 13 kertaa. YT-toimikunnassa käsitellään vuosittain viraston tulostavoiteasiakirjat, talousarvio, tilinpäätös, henkilöstökertomus ja -tilinpäätös, henkilöstökyselyn toteutus ja tulokset sekä Tilastokeskuksen kulttuuri- ja liikuntayhdistys TIKU:lle myönnettävä virkistysmääräraha.

Muita vuoden aikana käsiteltyjä aiheita olivat muun muassa tiedonhankinta- ja tietohallintoyksiköiden selvitykset, tila- ja toimistopalvelun selvitys. Selvityksissä tarkasteltiin yksiköiden toimintaa ja tehokkuutta. Tiedonhankintaselvityksessä nousivat esille jo pitkään tiedossa olleet ongelmat. Selvitysten myötä alettiin ennakoida organisaatiota koskevia muutoksia. Toimikunnassa keskusteltiin siitä, mitä toimenpiteitä ja vaikutuksia niillä on henkilöstöön. Etenkin haastattelijatyön tulevaisuutta ja vuokratyön käyttöä koskevat uudet linjaukset niin haastattelijoiden kuin muidenkin työtehtävien osalta olivat vahvasti esillä. Henkilöstöjärjestöt ilmaisivat, että vuokratyö on jatkossakin rajoitettava vain määräaikaisiin ja selkeästi viraston perustehtävän ulkopuolisiin tehtäviin.

Vuoden 2019 aikana Tilastokeskus uudisti strategiansa. Strategiaa käsiteltiin useissa kokouksissa. Strategian jalkauttamisesta kävi kertomassa ns. iskuryhmien edustajat. Henkilöstöjärjestöt nostivat esille sen, että uuden strategian toteuttaminen on henkilöresursseihin nähden haastava, sillä tilastotuotannon ja tuotannon kehittämisen lisäksi tulisi aktiivisesti pyrkiä löytämään tilastoitaviin ilmiöihin liittyviä uusia näkökulmia, ennakoimaan niitä koskevia tietotarpeita ja reagoimaan keskusteluun esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Järjestöt ilmaisivat toimikunnassa usein huolensa siitä, että varsinainen tilastotuotanto muodostaa viraston olemassaolon perustan, joka täytyy jatkossakin pitää vahvana.

YT-toimikunnalle ilmoitettiin myös 2020 tapahtuvasta organisaatiouudistuksesta ja ensimmäinen yt-neuvottelu koskien neljän uuden ylijohtajan rekrytoimista käytiin 22.11. Päätös uusista ylijohtajista ilmoitettiin henkilöstölle 17.12.

Unionin edustajina YT-toimikunnassa toimivat Heli Udd, Tuomas Paavola ja Perttu Melkas (varaedustajana).

6.3 Palkkausjärjestelmän seuranta- ja kehittämisryhmä (SEKE)

Palkkausjärjestelmän seuranta- ja kehittämisryhmä (SEKE) kokoontui vuonna 2019 kuusi kertaa. Ryhmä seurasi palkkauksen kehittämistä ja siihen läheisesti liittyviä asioita Tilastokeskuksessa. Ryhmä käsitteli mm. Tilastokeskuksen palkkatilastoja, henkilöstön tilastollisia VARY-muutoksia.

SEKE jatkoi tiiminvetäjille suunnatun palkkaukseen ja tehtävänkuviin liittyvän kyselyn käsittelyä. Kyselyyn vastasi 42 tiiminvetäjää ja 8 yksikön johtajaa. Tiiminvetäjien rooli Tilastokeskuksessa koettiin tiiminvetäjien keskuudessa epäselvänä, ja myös SEKE oli sitä mieltä, että asian käsittelyä on vietävä eteenpäin hallintoon. Kyselyn tuloksia on esitelty johtajille, ja raportti tuloksista jaettiin myös intranetissä.

Tilastoväen Unionin edustajana SEKE:ssä 2019 toimi Perttu Melkas ja varaedustajana Anna-Riikka Pitkänen. Molemmat pääsääntöisesti osallistuivat kokouksiin.

6.4 Vaativuudenarviointiryhmä (VARY)

Tilastokeskuksen vaativuudenarviointiryhmä VARY kokoontui vuonna 2019 yhteensä 11 kertaa. Tehtävän vaativuudenarviointeja tehtiin yhteensä 119 kappaletta. Määrä oli vähentynyt, sillä edellisvuosina arviointeja tehtiin lähemmäs 200. Tilastokeskuslaisten keskimääräinen vaativuusryhmä oli 10,99 ja luku on pysynyt suht samalla tasolla viime vuodet.

Vaativuuden arviointiryhmässä Unionin edustajina toimivat varsinaisena jäsenenä Veli-Pekka Karvinen ja varajäsenenä Arto Miettinen.

6.5 Tilastokeskuksen neuvottelukunta

Tilastokeskuksen neuvottelukunta asetettiin 10.12.2018 nelivuotiskaudelle 1.1.2019 alkaen. Tilastoväen Unionista neuvottelukuntaan asetettiin Tuomas Paavola. Paavolan henkilökohtaisena varajäsenenä toimii Markku Huttunen (TIAK).

Neuvottelukunta kokoontui ensimmäisenä toimintavuotenaan neljä kertaa. Neuvottelukunnassa käsiteltiin erityisesti viraston uutta strategiaa ja organisaatiouudistusta. Muita aiheita olivat mm. tietopolitiikan toteuttamispolut sekä EU-puheenjohtajuuskauden tehtävät.

6.6 Muut yhteistoimintaryhmät

Valtiovarainministeriön hallinnonalan yhteistoiminta

Unionin edustajana yhteistyöryhmässä oli Heli Udd. Ryhmä kokoontui vuonna 2019 kaksi kertaa, helmikuussa ja marraskuussa. Kokouksissa käsitellään ajankohtaisia VM:n hallinnonalan talous- ja toimintaympäristöasioita.

Tilastokeskuksen johtoryhmä (JORY)
Tilastokeskuksen johtoryhmässä henkilöstön edustajana Unionista vuonna 2019 oli Veli-Pekka Karvinen, TIAKista Minna Niininen. Minna oli edustajana kevätkauden ja Veli-Pekka syyskauden kokouksissa. Johtoryhmällä oli vuoden aikana 22 varsinaista kokousta. Näiden lisäksi kesäkuussa pidettiin yksi kesäkokous, joissa ei ollut henkilöstön edustajaa mukana. Kevätkaudella Perttu Melkas oli sijaisena kahdessa kokouksessa henkilöstön edustajana. Vuoden 2018 aikana pidettiin lisäksi muutamia strategian valmisteluun liittyviä kokouksia ja muita tilaisuuksia, joihin kutsuttiin molemmat henkilöstön edustajat. Kokouksien ja tilaisuuksien muistiinpanot toimitettiin molempien järjestöjen puheenjohtajille sekä Unionin verkkolevylle sovittuun kansioon.

7 Sopimustoiminta ja muu edunvalvonta

Toimintavuonna oli voimassa TES-/VES-sopimuskausi 1.2.2018–31.3.2020. Sopimukseen sisältyi 1.4.2019 alkaen maksettava 1,1 prosentin tai vähintään 24 euron suuruinen yleiskorotus (prosentuaalisen korotuksen ja euromääräisen korotuksen leikkauspiste oli 2 182 erossa). Tämän lisäksi keväällä neuvoteltiin paikallisesti sovittavasta 1.4. alkaen maksettavasta 0,75 prosentin suuruisesta virastoerästä. Molemmat erät laskettiin peruspalkkaan (ts. eivät kertaantuneet). Virastoeräneuvotteluissa päästiin yhteisymmärrykseen erän jaosta. Tuloksena korotukset kohdentuivat seuraavasti vaativuusryhmiin: vr 4 0,1 %, vr 8 1,05 %, vr 9 1,13 %, vr 10 1,25 %, vr 11 1,09, vr 13 1 %, vr 14 1,15 %, vr 15 1,3 %, vr 16 1,35 %.

Haastattelijoiden tuntijakokerrointa laskettiin 170:stä 169:ään, minkä vaikutus oli 0,32 % tuntipalkkaa nostava. Vr 4 0,1 % korotus oli osa monimutkaisia neuvottelukiemuroita, jonka pääasiallinen tarkoitus oli saada haastattelijoille 0,42 % virastoerää vastaava korotus.

Viitetehtävien työstäminen ja käyttöönotto saatiin periaatteessa valmiiksi. Viitetehtävien käyttöönottoa ei ole kuitenkaan voitu tehdä, sillä työnantajalla ja liitoilla on eriävät näkemykset päätöksen kirjaamisesta. Tehtävien arvioinnin taustalla olevien tietojen julkisuusaste pitää ratkaista, sillä sopimuksen mukaan arviointien on oltava julkisia.

TES-/VES-neuvotteluryhmässä toimivat Perttu Melkas, Arto Miettinen, Tuomas Paavola ja Heli Udd.

8 Tapahtumat ja tilaisuudet

Tilastoväen Unioni järjesti vuoden aikana useita tilaisuuksia jäsenilleen. Uusien toimitilojen myötä avautui hyvät mahdollisuudet kaikille avointen info- ja keskustelutilaisuuksien järjestämiselle.

14.2. järjestettiin info- ja keskustelutilaisuus teemalla ”ammattiliitto on ystävä”. Pron julkisen sektorin johtaja Niko Simola kertoi Pardian yhdistymisestä Prohon sekä liittofuusion tuomista mahdollisuuksista ja muutoksista. Lisäksi Unionin yhdistyskummi Jukka Hämäläinen esitteli liiton jäsenpalveluita.

Perinteinen Tallinnan matka sisältäen yöpymisen Viru-hotellissa järjestettiin 4.-5.4. Osallistujia oli 40 henkilöä.

Yhdistys kutsui 11.6. jäseniään ja työtovereita oluelle keskustelemaan vapaamuotoisesti ajankohtaisista asioista.

6.9. järjestettiin keskustelutilaisuus tulevasta työaikalaista ja työaikasopimukseen liittyvistä muutoksista, etenkin työaikajoustoista. Esittelijänä toimi ammattiliiton lakimies Ari Komulainen.

25.10. vuosikokouksen yhteydessä järjestettiin työhyvinvointiseminaari, asiantuntijana ja puhujana toimi Pron työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija Tanja Luukkanen. Seminaarissa myös kerättiin jäsenten ajatuksia ja näkemyksiä Tilastokeskuksesta ja työyhteisöstämme SWOT-analyysin muodossa.

Yhdistyksen tukemia elokuvalippuja myytiin yli 200.

9 Talous

Tilastoväen Unioni Pro ry:n vuosi 2019 oli ylijäämäinen edellisen vuoden tavoin. Yhdistyksen talous on hyvässä kunnossa. Alkuvuodesta yhdistyksen taloudessa oli epävarmuustekijä, kun jäsenten määrästä eikä jäsenmaksujen palautusten määrästä ollut tarkkaa tietoa. Kesän jälkeen tilanne tarkentui ja jäsenmaksupalautusten määrä oli arvioitavissa. Uudet säännöt velvoittavat yhdistystä pitämään hallintokulut alle 50 %:ssa kaikista kuluista, tämä tuli uutena raamina talouden suunnitteluun ja seurantaan. Ammattiliitto Pron ja tätä kautta myös liiton jäsenmaksu unionilaisille oli toimintavuonna 1,25 %.

Yhdistyksen taloudenhoitajana toimi vuonna 2019 Kirsi Mikkolainen, varalla Maarit Mäkelä.

Toiminnantarkastajina olivat Rauno Virta ja Satu Viik, varalla Aulis Partanen.

10 Tiedottaminen

Tilastoväen Unionin päätiedotuskanava on yhdistyksen omat verkkosivut https://www.tilastovaenunioni.fi/, joiden kautta välitettiin tietoa tapahtumista, tilaisuuksista ja keskeisistä yhdistysuutisista. Kuukausittain julkaistavassa puheenjohtajan blogikirjoituksissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita. Unionilla on myös oma Facebook-ryhmä, jonka kautta jaettiin lähinnä ajankohtaistietoa sekä työmarkkinakenttään ja liittoon liittyviä uutisia. Tilastokeskuksen sisäisiin viestintäkanaviin kirjoitettiin kannanottoja ja jaettiin tietoa yhdistyksen tapahtumista.

Ammattiliitto Pron jäsenrekisteri mahdollisti sähköpostien lähettämisen jäsenille aiempaa helpommin. Tämän sähköpostiviestintä aktivoitui loppuvuonna.

Ammattiliitto tiedotti aktiivisesti jäseniään lähettämällä sähköpostitse tietoja niin liittoon, työelämään kuin jäsenpalveluihinkin liittyvissä asioissa.

11 Ammattiliitto Pron ja TTT:n toiminta ja niihin osallistuminen

11.1. Tekniikan ja tiedon toimihenkilöt TTT ry

TTT:n hallituksessa yhdistyksen edustajana varsinaisena jäsenenä toimi Heli Udd. Hallitus kokoontui 8 kertaa. Vuosi oli merkitsevä TTT:n toiminnan tulevaisuuden kannalta. Kevään kuluessa kävi ilmi, että pitkään jatkuneet suunnitelmat TTT:läisten järjestöjen yhdistymisestä yhdeksi järjestöksi eivät saisi riittävää kannatusta toteutuakseen. Henkilöjärjestö olisi tarkoittanut usean eri alan ja sektorin yhdistyksen sulautumista yhdeksi, mikä ei olisi edunvalvonnan tai jäsenistön näkökulmasta tuonut hyötyjä. Tämän johdosta TTT:n hallituksessa ajatus säätiöstä alkoi tuntua kaikille sopivalta vaihtoehdolta. Kevään edustajisto 23.5. valtuutti TTT:n hallituksen selvittämää tulevaisuusvaihtoehtoja ja näistä ensisijaisesti säätiötä. Tilastoväen Unioni esitti ponnen kaikkien vaihtoehtojen selvittämisestä, sillä Unioni katsoi, että myös TTT:n purkamisen mahdollisuudesta olisi tullut keskustella avoimesti. TTT:n hallituksessa käytiin vuoden aikana yleisellä tasolla läpi myös muita vaihtoehtoja: lakkauttamista, yhdistymistä toisen järjestön (lähinnä ProUnionin kanssa) tai sitä, että TTT olisi pidetty ennallaan ja säätiötä. Säätiö nähtiin kaikkien kannalta sopivimmaksi ratkaisuksi. Unioni suhtautui varovaisesti säätiömalliin ja näki sen lakkauttamisen jälkeen toissijaisena vaihtoehtona.

Syksyn edustajistossa 26.11. tehtiin päätös TTT:n muuttamisesta säätiöksi. Etukäteen hallituksen piirissä arveltiin esityksen menevän suoraan läpi. Äänestyksessä säätiötä puoltavia ääniä oli lopulta 25, vastustavia 22. Lisäksi edustajisto keskusteli vilkkaasti ehdotetusta säätiön toimintamallista ja oltiin huolissan siitä, että säätiön hallituksen toimintaan eivät yhdistykset voi vaikuttaa, ellei kyse ole sellaisesta toiminnasta, johon toiminnantarkastajalla on mahdollisuutta puuttua. Säätiön perustamista koskeva päätös tehtiin ehdollisena, koska säätiön perustamiseen liittyvä verovapauden selvittäminen oli kesken.

Säätiön toimintasuunnitelma on tehty vuoteen 2023 asti. Säätiön on määrä tukea yhdistyksiä, arviolta noin 30 eurolla vuodessa jäsentä kohden. Unionin osalta tämä tarkoittaisi noin 6 000 euron vuosittaista tukea toimintaan.

TTT:n kaksi kertaa vuodessa kokoontuvaan edustajistoon kuuluivat Tuomas Paavola ja Jaana Gröhn. Edustajille on nimetty neljä varaedustajaa, joista joku osallistuu varsinaisen edustajan ollessa estynyt.

 

11.2 Ammattiliitto Pro

Pro toimii neuvotteluosapuolena STTK:n valtiota koskevissa työehtosopimusneuvotteluissa. Liittofuusio muutti unionilaisten ay-jäsenyyttä siten, että yhdistyksen jäsenet ovat Pron jäseniä ja jäsenmaksut ja jäsenpalvelut hoidetaan Prosta, kun aiemmin ne kerättin itse. Muiden Pardiasta siirtyneiden yhdistysten kanssa Unioni kuuluu jäsenineen Pron julkiselle neuvottelusektorille Muita sektoreita on neljä: teollisuus-, finanssi-, palvelu-, ict- ja viestintäala. Prossa on yhteensä noin 120 000 jäsentä.

Puheenjohtaja Heli Udd toimi Pron valtion neuvottelukunnassa TTT:n nimeämänä yhtenä VM:n hallinnonalan edustajana. Ryhmään kuuluu noin 15 jäsentä eri hallinnonalojen koon mukaan. Neuvottelukunta aloitti toimintansa maaliskuussa ja kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi Timo Satomaa, sihteerinä neuvottelupäällikkö Harri Sirén. Julkisen sektorin neuvottelujohtaja Niko Simola osallistui kokouksiin. Lisäksi mukana oli aihepiiristä riippuen Pron sopimusalavastaavia.

Neuvottelukunnan perustehtävänä on käsitellä ja hyväksyä työ- ja virkaehtosopimustavoitteet ja neuvottelutulokset ennen Pron hallitukseen viemistä. Neuvottelukunnan kokouksissa käsiteltiin valtion tes-ves-työryhmien kuulumisia sekä yleisiä valtion toimintaympäristöön liittyviä suunnitelmia, kuten alueellistamiseen ja virastoverkkoon liittyviä hankkeita ja niiden vaikutuksia. Syksyn tapaamisissa käytiin läpi valtiosektorin valtion työ- ja virkaehtosopimusneuvottelujen tavoitteita ja jäsenistölle tehtyä sopimustavoitekyselyä.

Neuvottelukuntien jäsenten tulee toimia linkkinä oman hallinnonalansa luottamusmiehiin. Heli Udd järjesti oman hallinnonalansa luottamusmiesryhmälle etäyhteyden kautta toimivia tapaamisia yhdessä neuvottelukuntaan kuuluvien Niina Rothin ja Laila Vihersaari-Johnstonin kanssa. Noin 60 hengen verkostosta tapaamisiin osallistui yleensä yli 20 luottamusmiestä. Tapaamisiin osallistuivat myös VM:n hallinnonalan sopimusalavastaavat Sari Jokikallas ja Leena Hiljanen. Luottamusmiesverkosto nähtiin hyvänä keinona saada tietoa ja vertaistukea oman hallinnonalan sisällä myös muissa kuin varsinaisissa neuvottelukuntaa kuuluvissa asioissa.

Ammattiliitto Prohon liittymisestä saatiin vuoden aikana Unionin jäseniltä lähinnä hyvää palautetta. Liiton palvelut jäsenille ovat kattavat ja tiedotus liitosta on runsasta. Jäsenistölle liitto näkyy aktiivisesti erilaisten infokirjeiden ja monipuolisten jäsentilaisuuksien ja palvelujen myötä. Yhdistysaktiivit ja luottamusmiehet kokivat saavansa liitosta paljon tukea. Yhteydenpito liittoon on lisääntynyt ja vaikutusmahdollisuudet käsiteltäviin asioihin ovat parantuneet. Lisäksi saatiin hyvä keskusteluyhteys muiden valtiolla toimivien yhdistysten kanssa.