Satayksivuotiaan tilannekatsausTorstai 15.11.2018 klo 9.25 Vuosi sitten Tilastoväen Unioni juhli satavuotista ammattiyhdistystoimintaa Tilastokeskuksessa, sillä toinen Unionin taustayhdistyksistä, Tilastokeskuksen virkailijain liitto TKVY, perustettiin vuonna 1917. Vuoden 2019 alusta kääntyy ammattiyhdistystoiminnassamme uusi lehti, kun STTK:ssa valtion työntekijöitä edustanut palkansaajajärjestö Pardia fuusioituu samassa keskusjärjestössä olevan Ammattiliitto Pron kanssa. Yhdistymisen myötä Prohon tulee oma itsenäinen, julkista sektoria edustava, neuvottelusektori muiden sektorien rinnalle. Fuusio tuo järjestön toimintaan muutoksia, mutta toisaalta moni asia pysyy ennallaan. Unionin sopimukset Tilastokeskuksessa jatkuvat ja yhdistyksen toiminta tulee olemaan samankaltaista kuin aiemminkin. Kulunut syksy on työmarkkinatoiminnassa ollut vilkas ja draamaa on riittänyt. Ammattiyhdistysliike ja hallitus ovat vääntäneet irtisanomisoikeudesta kättä. Viime kädessä kyse on periaatteesta, valmistellaanko työelämää koskevat muutokset kolmikannassa vai pelkän valtiovallan ja elinkeinoelämän toimesta. Yhteistoimintalaki kaipaa uudistusta, sillä monessa työpaikassa ei ymmärretä, että laki velvoittaa käsittelemään isommat päätökset yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Sata vuotta sitten työntekijöillä ei ollut paljoakaan sanomista työoloihinsa. Nykypäivänä järjestäytymisaste on suhteellisen pieni ja olemme tottuneet siihen, että isommassa mittakaavassa homma niinsanotusti pelaa. Työelämä kuitenkin koko ajan muuttuu ja vastaan tulee uusia kysymyksiä, joihin tarvitaan ratkaisuja. Esimerkiksi uudet työnteon muodot ja itsensä johtamisen edellytys tuovat uudella tavalla esille kysymyksen työn mittaamisesta. Kuinka mitata työn määrää, laatua ja tuloksia? Etenkin jos työhön käytetyllä ajalla ei ole suurta merkitystä, niin vaikeaksi menee. Hyvässä työyhteisössä henkilöstön ääni kuuluu ja vaikuttaa työpaikalla tehtäviin päätöksiin. Muutosten ja toimenpiteiden taustalla on useita tekijöitä. Silloin kun henkilöstön äänenä on isomman joukon laajasti pohtimat näkemykset, saadaan parempi lopputulos kuin jos äänenä olisivat yksittäiset ja ehkä kaikkein innokkaimmat huutelijat tai mukavimmat tyypit. Viimeisin työnantajan ja järjestöjen yhteinen työrupeama oli viitetehtäväkuvausjärjestelmän luominen, joka korvaa piakkoin vanhan ja kankean tehtävien vaativuuden arvioinnin. Työelämää koskevia uusia ratkaisuja on keksittävä sitä mukaa kun työ ja työelämä muuttuvat. Ratkaisujen löytämiseen tarvitaan yhteistä pohdintaa ja näkemystä niin työpaikoilla kuin myös laajemmin yhteiskunnassa. Eli työsarkaa vielä on! Heli
P.S. Kotimaan toiminnan lisäksi ay-liike parantaa kehittyvien maiden työoloja etenkin ammattijärjestöjen yhteisen SASK:in kautta https://www.sask.fi/ . Pardian puheenjohtaja kävi taannoin Filippiinien hankematkan yhteydessä myös paikallisessa tilastovirastossa tutustuen siellä oleviin yhdistyskollegoihin lähettäen meille terveiset. Tiedä häntä, millaisista "kiky-minuuteista" siellä keskustellaan... |
|


Hieno mies tuo Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Malinen ;-). Laittoi twitterissä viestiä jäsenyyttään fuusion myötä miettivälle pardialaiselle (meiksille).
Malinen: "Hienoa kuulla näkemyksesi Pardian jäsenenä. Olet harvinainen poikkeus. Pardialla ei liene muita jäseniä kuin sinä. Ilmeisesti kunniajäsen, siis parasta A-ryhmää"
"Kirjeenvaihtomme" kokonaisuudessaan täällä: https://twitter.com/TMannonen/status/1062416593211310080
No ei tarvitse enää tuon jälkeen jäsenyyttä miettiä.